"Testien tulokset vähän pettymys"

Kritiikki Euroopan pankkivalvojien tekemiin stressitesteihin on voimistunut, kun perjantai-iltana julkaistut testitulokset antoivat varsin myönteisen kuvan eurooppalaispankkien kyvystä selviytyä talouden ja markkinoiden melko voimakkaastakin häiriöstä.

91:lle pankille tehdyt testit osoittivat, että vain seitsemän pankkia ei selviäisi myllerryksestä. Pankkien pääomatarve olisi 3,5 miljardia euroa.

Suomesta mukana oli OP-Pohjola -ryhmä. Myös Nordealle ja Sampo Pankin omistajalle Danske Bankille tehtiin testit. Kaikki saivat puhtaat paperit.

Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston entisen osastopäällikön Heikki Koskenkylän mielestä testit tarjosivat juuri sellaiset tulokset, kuin mitä yksinkertaisella tarkastelulla pankkien ensisijaisten omien varojen määrästä ja kertyneistä luottotappioista olisi voinut päätellä.

– Tulokset eivät olleet minkäänlainen yllätys. Siinä mielessä ne olivat vähän pettymys, että nämä pahimmat tapaukset olivat jo tiedossa, Koskenkylä sanoo Taloussanomille.

Koskenkylä viittaa muun muassa saksalaiseen Hypo Real Estate -pankkiin, joka on kärsinyt taloustaantumasta kiinteistösijoitustensa vuoksi. Myös espanjalaiset Diada Savings, Unnim Savings Bank, Banca Civica Savings Bank Group, Cajasur Bank ja Espiga sekä kreikkalainen Atebank reputtivat testit.

Uutistoimisto Bloombergin tietojen mukaan eurooppalaispankit ovat tähän mennessä alaskirjanneet arvoja luotoista yhteensä 436 miljardilla eurolla. Uutta pääoma pankit ovat keränneet hieman yli 440 miljardia euroa.

Markkinat Aasiassa ja Euroopassa ovat ottaneet testitulokset vastaan helpotuksen tuntein tänään. Isoja liikkeitä eurossa ja pörssikursseissa ei kuitenkaan ole nähty. Sen sijaan useat pankkianalyytikot ja sijoitusasiantuntijat ovat jo ehtineet arvostella testien oletuksia liian löysiksi.

Muun muassa Octopus Investmentin sijoitusjohtaja Lothar Mentel sanoi uutistoimisto Bloombergille, että testien uskottavuuden kannalta olisi tarvittu edes yksi yllättävä epäonnistuja.

Strategiajohtaja James Ferguson Arbuthnot Securitiesista puolestaan sanoi televisiokanava CBNC:lle, että testien käyttämä kuuden prosentin Tier 1 -taso on harhaanjohtava. Fergusonin mukaan tuolla tasolla pankit olisi tuotu vasta jyrkänteen reunalle.

– Jos talous heikkenisi yhtään enemmän, olisimme vaikeuksissa, Ferguson arvosteli.

Testien käyttämä oletus kolmen prosentin keskimääräisestä bkt:n laskusta on myös saanut arvostelua. Lisäksi analyytikot ovat kritisoineet, että laskelmissa huomioitiin vain arvonlasku valtioiden velkakirjoille, jotka ovat pankkien kaupankäyntisalkuissa mutta ei eräpäivään pidettävissä sijoituksissa.

Kaukana Kalevalan
Sammosta

Koskenkylän mielestä kritiikki on aiheellista, mutta testien tulkitsijoidenkin pitäisi nähdä kokonaisuus. Hänen mielestään on huolestuttavaa, että testituloksiin kohdistui liian suuria odotuksia. Hän moittii myös viranomaisia ja poliitikkoja, jotka virittelivät odotuksia.

– Stressitestien julkaiseminen oli oikealla tiellä, sillä läpinäkyvyys on välttämätöntä markkinoiden toimivuuden kannalta. Samanaikaisesti voimistuu kuitenkin liian suuri usko, että testit olisivat Kalevalan Sampo, joka paljastaa ongelmat ja sen jälkeen kaikki olisi hyvin.

Koskenkylä muistuttaa, että testit sisältävät aina joukon oletuksia, eivätkä ne milloinkaan ota huomioon kaikkea oleellista. Esimerkiksi markkinoiden käyttäytymisen mallintaminen on vaikeaa, jopa mahdotonta.

Finanssikriisi oli vakava opetus reaalitalouden ja rahoitusmarkkinoiden välisestä, tiiviistä yhteydestä. Koskenkylän mukaan tulevia finanssikriisejä ei ehkäistä valvontaa ja sääntelyä lisäämällä. Myös raha- ja finanssipolitiikan on onnistuttava. Vakava ongelma on vanhojen teollisuusmaiden velkaongelma purkaminen, joka vaatii taituruutta rahapolitiikaltakin.

– Rahapolitiikalle tämä (kriisi) antoi opetuksen, että inflaatiotavoite ei yksin riitä. Tavoitteisiin on lisättävä muitakin. Korko on tehokas väline kuplien ehkäisemiseen. Korko puree arvoihin hyvin. Finanssipolitiikka vaikuttaa vasta niin monen kiertotien kautta, Koskenkylä sanoo.