Ex-keskuspankkiiri: Pankit on saatava vastuuseen
Kreikka-ongelma ja rahoituskriisi on myös pankkien vastuulla. Valtiotieteiden tohtorin ja rahoitusalan konsultin Heikki Koskenkylän mielestä rahoitussektorilta olisi kerättävä vakausmaksua, jolla turvattaisiin rahoitusjärjestelmä tulevaisuudessa. Näin on esittänyt myös Suomen hallitus, ja näin kirjattiin EU:n viime viikonloppuna sopimaan lainajärjestelypakettiin.
Pankkien osallistumisesta Kreikan tukemiseen on noussut kohu, kun suurin oppositiopuolue Sdp kieltäytyi keskiviikkona eduskunnassa tukemasta hallituksen esitystä 1,6 miljardin euron Kreikka-lainasta. Demareiden mielestä mielestä myös pankkien ja sijoittajien tulisi osallistua velkakriisin hoitoon. Demareita rajusti ryöpyttänyt valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) piti vaateita perusteettomina.
Pankkialaa hyvin tunteva ja nykyään konsulttina toimiva Koskenkylä on osittain opposition kanssa samaa mieltä. Vaikka suomalaispankeilla ei ole ollut merkittävää asemaa Kreikan lainoituksessa, maailman pankkien ja muun rahoitussektorin merkitys nykyisessä kriisissä on ollut huomattava. Myös niiden tulisi siksi kantaa oma vastuunsa.
– Siinä mielessä oppositio on oikeassa, että Kreikkaa lainoittaneet pankit ja muut sijoittajat ovat saaneet korkeaa tuottoa Kreikan velkakirjoista. Niiden on kannettava myös riski. Korkea riskilisä näkyy valtion obligaatioiden korkeissa tuotoissa, Koskenkylä sanoo.
Sdp ei ole vaatimuksissaan yksin. Esimerkiksi Saksassa pankkien osallistumista Kreikan tukemiseen vaadittiin kovasanaisesti. Saksassa pankit ovat sitoutuneet pysymään Kreikka-lainoissaan ja ostamaan Saksan valtion joukkovelkakirjalainoja. Saksan lainapaperit ovat haluttuja kaikkien sijoittajien keskuudessa.
Saksan valtion osuus euroalueen ja Kansainvälisen valuuttarahaston sopimasta yhteensä 110 miljardin euron lainapaketista on 22,4 miljardia euroa.
Kreikkaa oli
pakko tukea
Koskenkylän mielestä Kreikan tukeminen oli välttämätöntä, sillä näin saatiin estettyä, ainakin joksikin aikaa, ongelman leviäminen Euroopan muihin velkamaihin, kuten Espanjaan ja Portugaliin. Toimilla turvattiin myös koko euroalueen vakautta.
– Yleinen rahoitusjärjestelmän vakaus on niin iso juttu, että tehdyissä toimenpiteissä oli järkeä.
Euroalueen kaatumien olisi kohtalokasta Euroopalle. Koskenkylän mukaan Eurooppa ei kaipaa enää takaisin menneeseen, jossa maat taloutta vakauttaakseen kilpailevat devalvaatioilla.
Koskenkylän mielestä rahaliiton säilyttäminen on erittäin tärkeää, mutta sen sääntöjä on muutettava. Budjettikuria on kiristettävä ja valvontaa tehostettava. Myös rahallisia sanktioita olisi kehitettävä.
Sanktiotkaan eivät välttämättä riitä, sillä finanssipolitiikka säilyy edelleen kansallisella tasolla. Siksi Koskenkylän mielestä myös kovemmille otteille olisi luotava järjestelmä.
– Olisi luotava järjestelmä, jolla maa voi irrottautua tai maa voidaan erottaa eurosta.
Koko rahaliiton uudistus olisi tärkeää myös siksi, että merkittävät maat kiinnostuisivat eurosta. Koskenkylän mielestä on uhkana, että vain pienet ja heikot maat haluavat liittyä euroon.
Vakausmaksu
rahoitussektorille
Myös rahoitusjärjestelmää on uudistettava. Rahoitusjärjestelmän vakaus säilyttämisen arvoista, mutta se ei Koskenkylän mielestä voi olla ilmaista pankeille. Ne ovat jo nyt saaneet huomattavia hyötyjä vakauden ylläpitämiseen tähtäävistä toimista, kuten valtioiden tuista ja takauksista sekä keskuspankin rahoituksesta. Markkinat eivät kuitenkaan hinnoittele näitä hyötyjä.
Varsinainen ongelma koko markkinataloudessa on pankkien ja rahoituslaitosten paisuminen ylisuuriksi. Tähän on Koskenkylän mielestä puututtava. Ongelmana ovat keinot.
Arvostettu taloustieteen professori Nouriel Roubini arvioi saksalaisen Spiegel-lehden haastattelussa, että jättipankit pitäisi pilkkoa.
Pilkkominen voi olla vaihtoehto, mutta tuen saaminen asialle voi olla hyvin vaikeaa. Koskenkylän mukaan jotain rakenteellisia muutoksia rahoitussektorille olisi tehtävä. Hän vain ei osaa sanoa mitä.
Ennen kuin yksimielisyys rakenteellisista uudistuksista löytyy, rahoitussektoria olisi suitsittava muilla toimin. Koskenkylä tarjoaa yhdeksi vaihtoehdoksi yleistä vakausmaksua, josta muodostuisi rahasto tulevien ongelmapankkien tukemiseksi.
– Vakausmaksu olisi asetettava mahdollisimman laajalle, mutta ei kuitenkaan yksittäisille sijoittajille. Vakausmaksun aika on mielestäni tullut.
Vakausmaksua olisi Koskenkylän mukaan mietittävä yhdessä pankkien vakavaraisuussäännösten kiristämisten kanssa. Tätä mietitään sekä EU:ssa että pankkitoiminnan sääntelyä pohtivassa Basel-komiteassa.
Myös talletussuoja kaipaa muutoksia. EU:n ajama 100 000 euron talletussuoja ei ole yksistään riittävä.
– Euroopassa on maita, jotka eivät kerää etukäteen yhtään rahaa. Tämä pitäisi ehdottomasti harmonisoida ja tason pitäisi olla jonkin verran nykyistä korkeampi.
Koskenkylä myöntää, että kaikki rahoitussektorin sääntelyä ja vaatimuksia lisäävät toimet näkyvät varmasti lainanantokyvyssä ja hinnoissa, kuten pankkisektori on huolestuneena varoittanut. Uhkakuvista huolimatta toimia olisi tehtävä vakauden lisäämiseksi.
– Kansalaisille on saatava selväksi, että tällaista ei saisi ikimaailmassa tapahtua. Silloin jostain tingittävä, mutta tilalle saadaan mahdollisesti se, että kuplia ei tule enää entisessä määrin. Vakaudella on hintansa, hän sanoo.













