"Pankkien valvontaan tarvitaan kovia otteita"

Eurooppalaiset pankkivalvojat tarvitsevat lisää työvälineitä. Eurooppalaisvalvojilla pitäisi olla samanlaisia oikeuksia kuin yhdysvaltalaisilla kollegoilla eli mahdollisuus riittävän ajoissa vaihtaa ongelmapankin johto, puuttua omistukseen ja jopa siirtää liiketoimintoja toiseen yhtiöön. Näin sanoo Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen.

Hiljalleen laantuva finanssikriisi toi esiin Euroopassa tapauksia, joissa finanssivalvoja olisi halunnut puuttua aiemmin pankin toimintaan mutta ei siihen nykyvälineillä pystynyt. Hakkaraisen mukaan valvojilta uupuvat myös riittävän tehokkaat ja painavat säännöt toimia selvitystilanteissa.

Tapauksia olivat muun muassa Northern Rock Englannissa ja Fortis Benelux-maissa. Näistä oppina on virinnyt lainsäädäntöhankkeita valtuuksien lisäämiseksi.

– Viranomaisilla pitää olla mahdollisuudet puuttua rahalaitosten toimintaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Jos rahalaitos kaatuu, pitää olla riittävän hyvät säännöt, miten saadaan selvitys hoidettua. Oikeuksia pitää olla sekä kansallisilla että ylikansallisilla valvojilla, Hakkarainen sanoo

Hakkarainen viittaa muun muassa Yhdysvaltain talletussuojaviranomaisen FDIC:n (Federal Deposit Insurance Corporation) mahdollisuuksiin toimia kriisitilanteissa. Viranomainen voi yhdessä yössä vaihtaa pankin johdon, muuttaa omistusta ja siirtää esimerkiksi ongelmapankin terveet osat uuteen yhtiöön.

Näin esimerkiksi kalifornialaispankki IndyMac siirtyi historiaan, kun maksuvaikeuksiin ajautunut pankki suljettiin vuonna 2008. Viime vuonna FDIC myi IndyMacin kalifornialaiselle OneWest Bankille.

Yhdysvaltalaisviranomaisten puuttuminen pankkien toimintaan rajuin ottein ei ole ongelmatonta. Se poikii usein suuria määriä riitatapauksia oikeusistuimiin. Moitteista huolimatta Hakkarainen pitää järjestelmää hyvänä.

– Euroopan komissio tekee parasta aikaa kartoitusta jäsenmaiden kyseisistä laeista.

"Kriisirahasto" ei
johda moraalikatoon

Valvojien työkalujen lisääminen on osa keskustelua ylisuuriksi paisuneista pankeista ja niiden vaikutuksista yhteiskuntien toimintaan. Yhdysvallat puuhaa veroluonteista maksua, jonka suuruudeksi on kaavailtu 0,15 prosenttia yli 50 miljardin dollarin eli noin 36 miljardin euron ylittäviltä pankkitaseilta.

Euroopassa puolestaan muun muassa Saksa, Ranska ja Britannia ovat väläyttäneet mahdollisuutta perustaa erityinen rahasto ongelmapankkien auttamiseksi. Siihen varat perittäisiin pankeilta.

Hakkarainen kertoo, että nyt odotetaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n työryhmän esitystä. Se annettaneen jo lähiviikkojen sisällä ja se antaa suuntaa kansainväliselle sääntelylle.

Peruskysymys on, valitaanko vakausrahasto- vai veroluonteinen maksu. Hakkarainen ei ota kantaa, mikä esitetyistä malleista tai niiden variaatioista olisi paras.

Tärkeintä on määritellä selkeä päätavoite sekä tehdä arviot mahdollisten toimien vaikutuksista itse pankkien toimintaan. Kritiikkiä siitä, että "kriisirahasto" kasvattaisi pankkien moraalikatoa, Hakkarainen ei niele purematta.

– En usko, että liiketoiminnassa voisi ajatella, että otetaan vain riskejä ja lopputulos on aivan samantekevä, kun yhteiskunta maksaa. Yritystoiminnassa epäonnistuminen on aina takaisku.

Ylireagointi voi hyydyttää
orastavan talouskasvun

Finanssikriisistä selviytyneet pankit joutuvat tulevaisuudessa yhä kiristyneemmän sääntelyn piiriin. Pankkien vakavaraisuuteen, maksuvalmiuteen sekä rahoituksen rakenteeseen liittyviä vaatimuksia kiristetään niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.

Hakkarainen myöntää, että kaikilla kiristystoimilla on eittämättä vaikutus pankkien kykyyn myöntää luottoja ja rahoituksen hintaan.

Ylireagoinnin vaara on Hakkaraisen mukaan olemassa, mikä voisi hyydyttää orastavan talouskasvun. Tämän vuoksi hänen mielestään on erittäin tärkeää, että Euroopassa suunniteltujen kiristystoimien vaikuttavuusarvioinnit viedään huolellisesti läpi.

– Lyhyellä aikavälillä on vaarallista, että tulisi yhtäkkisiä voimakkaita kiristyksiä, jotka vaikuttaisivat makrotalouden kehitykseen. Sen sijaan pidemmällä aikavälillä on erittäin tärkeää varmistaa rahoitustoimialan vakaa, luotettava ja tehokas toiminta.

Hakkarainen muistuttaa kuitenkin, että kaikenlaisissa sääntely- ja valvontatoimien kiristyksissä ei saa unohtaa yritysten johdon ja omistajien vastuuta. Viranomaiset asettavat rajat ja pelisäännöt toiminnalle, mutta riskinotosta vastuun kantavat yrityksen johto ja omistajat.

– Jos viranomaiset menevät toimissaan liian pitkälle, se vie johdolta ja omistajilta valtaa, mutta samalla se vie myös vastuuta.

Järjestelmäriskit
unohtuivat

Hakkarainen uskoo myös, että Euroopassa on käynnistettävä uusi finanssivalvontamalli mahdollisimman nopeasti. Hän ennakoi, että  Euroopan keskuspankin yhteyteen tulevan järjestelmäriskikomitean sekä kolmen uuden EU-valvontaviranomaisen toiminta tulevat olemaan tehokkaampaa kuin moni odottaa.

Finanssikriisi toi esiin selkeitä puutteita eurooppalaisessa finanssialan valvonnassa. Yksittäisiin toimijoihin keskittyneessä valvontamallissa unohtuivat koko markkinoiden toiminnan vääristymät eli niin sanotut järjestelmäriskit. Kansallisten valvojien tekemät vapaaehtoiset valvontasopimukset eivät ole ongelmatilanteissa riittäviä.

Puutteiden korjaamiseksi EU on perustamassa Euroopan keskuspankin yhteyteen järjestelmäriskikomiteaa. Sen tehtävänä on estää järjestelmäriskien toteutumista valvomalla EU:n rahoitusjärjestelmää. Komitea voi antaa jäsenvaltioille ja valvojille suosituksia ja varoituksia havaitsemistaan riskeistä.

Komitealla ei ole kansallista valvojaa sitovaa päätösvaltaa. Hakkarainen uskoo, että komitealla on kuitenkin merkittävä valta.

– On vaikea uskoa, että komitean antama suositus tai varoitus ei johtaisi toimintaan. Näen sen hyvin velvoittavana, Hakkarainen sanoo.

Komitean jäsenistö koostuu muun muassa Euroopan keskuspankkien pääjohtajista ja valvojista. Hakkaraisen mielestä on erittäin tärkeää, että komitean jäsenkunnassa on mahdollisimman paljon samoja jäseniä kuin esimerkiksi Euroopan keskuspankin yleisneuvostossa. Tämä nopeuttaisi komitean toiminnan liikkeelle lähtöä.

– Uskallan sanoa, että komitean merkitys on odotuksia suurempi, jos se toteutuu vähänkin sen mukaisesti kuin on kaavailtu.

Toinen EU:n valvonnassa tapahtuva uudistus on kolmen EU-valvontaviraston perustaminen. Arvopaperi-, pankki- ja vakuutusvalvojat saavat kukin oman viraston ensi vuoden loppuun mennessä. Virastot sijoitetaan Pariisiin, Lontooseen ja Frankfurtiin.

Viranomaisilla on valtuudet muun muassa EU-lainsäädäntöä täydentävien standardien valmisteluun, kansallisten valvojien välisten erimielisyyksien sovitteluun sekä päätösvaltaa kriisitilanteissa.

Finanssialan valvonnan kehityssuunta finanssikriisin jälkeen on ollut liittää valvojat entistä tiiviimmin keskuspankin yhteyteen, aivan kuten Suomessa. Vaikka EU:n malli näyttää raskaalta ja osittain yleisestä kehityssuunnasta poikkeavalta, Hakkarainen kehottaa etenemään valitulla linjalla.

- Rakenne pitää toteuttaa ilman turhia viiveitä. Sitten sitä voi kehittää edelleen. Valvontarakenne ei ole kerralla valmis.