Eläke ei riitä – silti suomalainen ei varaudu
Taloussanomat
Yli 40 prosenttia suomalaisista ei ole varautunut millään tavalla eläkeaikaan. Näin siitä huolimatta, että yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, ettei lakisääteinen eläketurva tuo riittävää elintasoa. Suuri osa kansalaisista ei edes veroedun laajentuessa uuden lain myötä aio muuttaa varautumistaan eläkepäiviin.
1.12.2009 10:42 (päivitetty 12:29)
114
Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jonka Sampo Pankki teetti TNS Gallupilla.
Tutkimus osoittaa suomalaisten ajattelevan, että nykyinen lakisääteinen eläketurva ei riitä turvaamaan heille tämänhetkistä elintasoa, kun he jäävät eläkkeelle. Eniten elintason putoamista pelkäävät 30–44-vuotiaat. Sen sijaan suurten ikäluokkien edustajat eivät ole kovin huolissaan elintasostaan eläkkeellä.
Vaikka tulevan eläkkeen taso huolestuttaa, suomalaiset eivät juuri toimi asian korjaamiseksi. Tutkimuksen mukaan 42 prosenttia vastaajista ei ole varautunut eläke-aikaan mitenkään. Ymmärrettävästi huonoimmin ovat varautuneet kaikkein nuorimmat.
– Tietysti ihmiset varautuvat tulevaisuuteen maksamalla asuntolainoja ja hankkimalla muuta omaisuutta kuin arvopapereita ja eläkevakuutuksia, Sampo Pankin varallisuudenhoidon johtaja Kimmo Laaksonen sanoo.
Eläkesäästämistä
pidetään kalliina
Nykyisen eläkesäästämisen järjestelmän kansalaiset kokevat vaikeaselkoiseksi ja kalliiksi.
57 prosenttia vastaajista arvosteli nykyistä järjestelmää vaikeaksi ymmärtää. Yli puolet vastaajista pitää eläkesäästämistä kalliina.
Suosituin tapa varautua eläkeaikaan on säästää pankkitalletuksiin. 27 prosenttia vastaajista kertoi suosivansa pankkitalletuksia.
Eläkevakuutuksiin oli säästänyt 23 prosenttia, rahastosijoituksiin luotti 18 prosenttia vastaajista. Suorilla osakesijoituksilla eläköitymiseen oli varautunut yhdeksän prosenttia, sijoitusasunnolla kahdeksan ja perinnön varaan laski kuusi prosenttia vastaajista.
Miehet suosivat osakkeita ja rahastoja, naiset luottavat miehiä useammin perintöihin.
Mitä nuorempi säästäjä, sitä suurempi on osakkeiden ja rahastojen suosio. Yli 60-vuotiaat suosivat talletuksia.
Ps-laki tuo kilpailua
ja laskee hintoja
Ensi tammikuussa voimaan tulee todennäköisesti laki sidotusta pitkäaikaissäästämisestä. Silloin eläkevakuutusten nauttima verotuki laajenee myös talletuksiin, rahastoihin ja suoriin arvopaperisijoituksiin tehtäviin eläkesäästöihin.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Kolmannes vastaajista on kiinnostunut uusista tuotteista, mutta moni kaipaa lisää tietoa asiasta. Suuri osa, eli 37 prosenttia, ei aio muuttaa varautumistaan eläkeaikaan.
Vanhassa järjestelmässä vapaaehtoisten eläkevakuutusten nauttima verotuki käytännössä katosi eläkevakuutusten korkeisiin kuluihin. Säästäjä oli sidottu siihen henkiyhtiöön, jonka kanssa sopimuksen teki. Kilpailua ei ollut ja tuotteet olivat hyvin vaikeaselkoisia.
Laaksonen uskoo eläkesäästämisen lakiuudistuksen parantavan kuluttajan asemaa.
– Palveluja tarjoavien yritysten määrä kasvaa ja säästöt voi siirtää yhtiöstä toiseen. Tämä lisää kilpailua ja pienentää kuluja. Uskon lakiuudistuksen lisäävän eläkesäästämisen suosiota, Laaksonen sanoo.
TNS Gallup haastatteli tutkimusta varten 1020 yli 18-vuotiasta suomalaista marraskuun alussa.
12
7
16
Kommentit (114)