Sijoittajat lyövät miljardeilla vetoa säästä

Luottomarkkinoiden yskiminen ja raaka-ainehintojen heilahtelu ovat ajaneet sijoittajat etsimään vaihtoehtoisia kohteita. Luonnonkatastrofien vakuutusriskien varalle lasketut katastrofibondien markkinat ovat kolmessa viime vuodessa kolminkertaistuneet 13 miljardiin dollariin, eli noin 8,4 miljardiin euroon.

Katastrofibondi on vakuutusyhtiön tapa hajauttaa riskiä eteenpäin. Bondille maksetaan hyvää tuottoa, mutta katastrofin sattuessa sijoittaja menettää sijoituksensa. Näin tapahtui ensimmäisen kerran, kun hurrikaani Katarina aiheutti yhteensä 68,5 miljardin vahingot vuonna 2005.

Vakuutusyhtiöt ovat huomanneet bondien hyödyllisyyden riskien suojaamisessa. Katastrofibondit kattavat nyt jo lähes kahdeksan prosenttia yhteensä 170 miljardiin dollariin kohoavista vakuutussummista. Kolme vuotta sitten osuus oli vain kaksi prosenttia.

Bondit eivät korreloi
muihin markkinoihin

Sijoittajia houkuttelevat katastrofibondeissa niiden riippumattomuus muista markkinoista. Maanjäristykset tai hirmumyrskyt eivät johdu öljyn hinnannoususta tai asuntoluottokriisistä.

– Sijoittajat, jotka pyrkivät hajauttamaan salkkuaan, ovat kiinnostuneita katastrofibondeista juuri niiden vähäisen korreloinnin vuoksi, sanoo Rob Brehdal Lontoolaisesta Benfield Group -vakuutusyhtiöstä.

Katastrofibondeihin sijoittavat usein myös eläkerahastot tai hedgerahastot. Niiden silmissä kiiltelee korkea tuotto.

Bloombergin mukaan bondeja myyvä Chubb Corporation maksaa bondeilleen enimmillään 14,5 prosenttiyksikön tuottoa libor-viitekoron päälle. Tosin katastrofibondienkin keskituotto on ollut laskussa, kun kysyntä on lisääntynyt tarjontaa enemmän.