Kirjaudu ▼
 

"Optiot ovat armottomia" – nyt palkitaan osakkeilla

Ismo Pekkarinen/All Over Press
"Optiot ovat armottomia" – nyt palkitaan osakkeilla
Kohu Nokian Renkaiden testeistä pompautti optiopalkkiot pintaan pitkästä aikaa. Optioita käyttävät yhtiöt ovat jääneet pörssissä vähemmistöön. Tilalle ovat tulleet osakepalkkiot.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Nokian Renkaiden rengastestikohu nosti pitkästä aikaa pintaan optiot, joiden kultakausi on kaukana takanapäin, 1990-luvulla.

Mikä optio?

Osakeoptio mahdollistaa yhtiön osakkeiden ostamisen tulevaisuudessa etukäteen sovittuun hintaa. Jos osakekurssi nousee ajanjakson aikana, optio-oikeuden omistaja saa ostaa osakkeita halvemmalla kuin pörssissä.

Optiot rantautuivat Suomeen kunnolla 1990-luvun alussa, kun johtamis- ja hallinnointijärjestelmät muuttuivat ja ulkomaalaisomistus lisääntyi Suomessa. Suomen ensimmäinen optiojärjestelmä tehtiin vuonna 1987.

Koko kansan puheenaiheeksi optiot nousivat vuosituhannen vaihteen tienoilla, kun Nokian optiojärjestelmät rikastuttivat yhtiön johtajia.

Keskuskauppakamari ry
Taloustiedot
Y-tunnus 0201469-2
Kotipaikka Helsinki
Yhtiömuoto AYH
TOL-luokka
Ammattialajärjestöjen toiminta
Kaikki yrityksen taloustiedot

Palkitsemisen tavat alkoivat muuttua samoihin aikoihin. Julkinen keskustelu kääntyi optioita vastaan, ja optioiden käyttöön joitakin vuosia kannustanut valtiokin alkoi suosia osakepalkkioita vuonna 1998.

– Ne miellettiin synonyymiksi jollekin liian helposti palkitsevalle, kuvaa optioita Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja ja hyvän hallintotavan asiantuntija Leena Linnainmaa.

Lisäksi vuosituhannen vaihteessa puhjennut it-kupla lähetti yhtiöiden pörssikursseja laskuun – mikä teki optioista vähemmän houkuttelevia johtoportaan näkökulmasta. Optioiden suosio alkoi huveta.

Optioita suosivat pienemmät yhtiöt

Vielä vajaat 15 vuotta sittenkin käytännössä miltei jokainen Helsingin pörssin suurimmista yhtiöistä käytti jonkinlaista optio-ohjelmaa.

Nykyään optioita käytetään noin kolmasosassa suomalaisista pörssiyhtiöistä, arvioi palkkiojärjestelmiin keskittyvän Alexander Groupin toimitusjohtaja Yrjö Kopra. Suurista yhtiöistä optioita käyttää alle kymmenen.

Pitkään ne eivät ole enää käytössä Nokian Renkaissakaan; yhtiö kertoi helmikuussa, että niiden optioiden käyttöaika loppuu vuonna 2019.

Nykyään optioita suosivat pääasiassa pienemmät yhtiöt. Kopran mukaan optiot ovat kätevä palkitsemistapa esimerkiksi startup-yrityksille, sillä ne eivät rasita yhtiön kassaa.

– Lisäksi ne palkitsevat perusominaisuutenaan siitä, mikä on yhtiön perimmäinen tarkoitus jopa osakeyhtiölain mukaan – eli voiton tuottamisesta omistajille, Kopra kuvaa. Tästä syystä jotkin suuretkin firmat, kuten esimeriksi Nokian Renkaat, käyttävät niitä yhä.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Johto omistaa enemmän ja enemmän osakkeita

Nykyään pörssiyhtiöt kannustavat johtoaan pääasiassa erilaisin osakepalkkiojärjestelmin. Osakkeet toimivat niissäkin kannustimina, mutta johtajan saama palkkio ei riipu osakkeen kehityksestä vaan hallituksen määrittelemistä kriteereistä. Kriteerit voivat perustua tilipäätökseen tai strategiaan, esimerkiksi liikevaihdon ja tuloksen kehitykseen.

– Optiot ovat armottomia, Kopra kuvaa. Niistä ei saa tuloa, jos osakekurssi ei nouse pitkällä aikavälillä.

Osakepalkkiojärjestelmissä kriteerit voidaan asettaa olosuhteita vastaaviksi, vähemmän vaativiksi, ja näin palkkioita voi saada vaikeina aikoina tilanteessa, jossa osakkeiden arvo laskee.

Osakepalkkioita suosivat suuret pörssiyhtiöt läpeensä, noin kaksi kolmasosaa keskikokoisista firmoista ja kolmasosa pienistä pörssiyhtiöistä. Linnainmaan mukaan pienet yritykset käyttävät osakepalkkioita vähemmän, sillä toimitusjohtajien omistukset ovat yleensä suuria ilman erityisiä kannustimiakin.

Vuodet finanssikriisin jälkeen ovat ylipäätään vahvistaneet ajatusta, jonka mukaan johdon on tärkeää omistaa yrityksen osakkeita, ja pitkään. Yritykset kannustavat johtoaan omistukseen eri tavoin. Lisäksi finanssikriisi toi rahoitusalalle pakottavaa säännöstöä, jonka mukaan osa palkkioista on maksettava osakkeina. Yhä useampi yhtiö on myös alkanut maksaa osan hallituspalkkioista osakkeina.

Johdon omistukset ovatkin kasvaneet. 30 suurimmassa pörssiyhtiössä toimitusjohtajan mediaaniomistus on noussut 800000 euroon, Kopra kertoo.

– Nykyään suuren pörssiyhtiön toimitusjohtaja omistaa yrityksensä osakkeita jopa kaksi kertaa suuremmalla euromäärällä kuin hänen vuotuinen nettopalkkansa on. Se on epäilemättä merkittävä määrä, mikä vaikuttaa hänen ajatteluunsa kuten on tarkoitus, Kopra sanoo.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (23)

Sivut: 1 2 3
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Vaikuttaako? Elop osti Nokian osakkeita ja sen jälkeen teki mitä teki. Osa osakkeista taisi vielä tulla allekirjoituspalkkiona.

Palkkankin pitää olla iso, mutta ei itse rahan takia vaan johtajan osaavuus on suoraan verrannollinen tilipussin paksuuteen kun pomot benchmarkkaavat toisiaan.
Anonyymi: anommuumi 7.3.2016 17:45

Anonyymi
"Osakepalkkiojärjestelmissä kriteerit voidaan asettaa olosuhteita vastaaviksi, vähemmän vaativiksi, ja näin palkkioita voi saada vaikeina aikoina tilanteessa, jossa osakkeiden arvo laskee."
Siis firma maksaa johdolle vaikka menee huonosti? Mikä hemmetin idea tässä muka on?

Jos ihminen edellyttää osake- tai optiojärjestelyjä ottaakseen tehtävän vastaan niin ei sellaista ihmistä pidä koskaan palkata.
Anonyymi: Tyhmä-maksaa 7.3.2016 18:14

Anonyymi
Aina perustellaan suuria kannustimia kansainvälisellä kilpailulla ja että muuten suomalaiset johtajat lähtisivät ulkomaille. Montako ulkomaille lähtenyttä suomalaista Huippujohtajaa pystyt nimeämään ? Minä en yhtä ainutta. Asiantuntijatehtävistä sensijaan lähdetään verotusta pakoon, usea kaveri lähtenyt jo.
Anonyymi: Rtyjhg 7.3.2016 18:29

Anonyymi
Kumma kun yritysten johtoportaan suuret palkat, eläkkeet, palkkiot, erorahat eivät alenna yrityksen kilpailukyä vaikka kyse olisi miljoonasta eurosta.

Heti kun on kyse työntekijästä täytyy Sipilän hallituksen mielestä pudottaa palkkaa sadoilla euroilla. Ei kai muuten kultahammaskerhon toilailuita ppystyisi maksamaan ja perusporvarihallituksen ministerit samaistuvat mieluummin miljonääreihin kuin suomalaisiin.

Kyllä kansa tietää. Ei kansaa voi pettää. Rötösherrat ja -rouvat kuriin.
Anonyymi: Kansatietää 7.3.2016 18:45

Anonyymi
Höpö höpö. Nämä Koprat ovat vain auttamassa Hyviä Veljiä kuppaamaan yrityksiä, enimmäkseen työeläkeyhtiöiden ja valtion omistamia. Tämä on sitä Suomen Mallia.
Anonyymi: Illuusio 7.3.2016 19:06

Anonyymi
Suomessa valtio- ja pörssiyhtiöiden johdon palkitsemista voi kutsua ahneeksi varastamiseksi, Suomalaisia ei ole huippujohtajina, palkitseminen Suomessa on Neukkulan
tyyliin pienen "hyvät veljet"
porukan. Suomen valtion- ja
pörssiyhtiöiden toiminta on
vielä kaukana globaalista liiketoiminta tavasta ja vastuista...varsinkin vastuista
joita Suomi johtajalla ei ole.

Hyvä esim. Nokian renkaiden Kim Gran, valehtelemalla lähes 20 milj omaan taskuun ja karkuun Portugaliin...Amerikassa mies olisi jo vangittu...
Anonyymi: BonusVarkaat 7.3.2016 19:26

Anonyymi
On se hyvä että vaikeinakin aikoina saadaan maksettua palkkioita tuloksen heikentämisestä ja jopa tappion tekemisestä.
Anonyymi: PahanPalkka 7.3.2016 19:44

Anonyymi
Osakkeila palkitseminen on sisäpiirin arkipäivää.
Miljoonien arvosta osakkeita jaetaan hallitusten jäsenille "kokouspallkioina" ym verukkeella. Metsäliitto/ Mreal/Mboard johtoryhmä omistaa miljoonaomaisuuden lähes ilmaisia osakkeita aikanaan saaneina??????? Arvo noussut pilviin, nyt kelpaa hissutella rikkaana!!!
Lukuisat pörssiyhtiöt tekee samaa osakkeiden jakoa, vaikka yritys tuottaisi tappiota??
Anonyymi: sisäpiiritietoa 7.3.2016 19:50

Anonyymi
Piensijoittajat maksavat veroina lähes kaiken.
Anonyymi: Maksaakaiken 7.3.2016 20:34

Rekisteröitynyt käyttäjä
Vaikuttaako? Elop osti Nokian osakkeita ja sen jälkeen teki mitä teki. Osa osakkeista taisi vielä tulla allekirjoituspalkkiona.

Palkkankin pitää olla iso, mutta ei itse rahan takia vaan johtajan osaavuus on suoraan verrannollinen tilipussin paksuuteen kun pomot benchmarkkaavat toisiaan.


Eloppi tuli ja putsasi pöydän, suomalaiset jäi vain ihmettelemään. Ollaanko aivan tyhjäpäisiä, kyllä, ollaan.
Rekisteröitynyt käyttäjä: BlueAngel 7.3.2016 20:39
Sivut: 1 2 3
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 
Asiakastieto

Yhteistyössä