Kirjaudu ▼
 

He eivät tule palkallaan toimeen

He eivät tule palkallaan toimeen
Suomesta löytyy ammattiryhmä, jonka työntekijät nostavat paljon toimeentulotukea ja asumistukea.
23.10.2013 17:45
Paavo Teittinen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Yhdysvalloissa pikaruokateollisuuden työntekijät joutuvat nostamaan seitsemän miljardin dollarin edestä valtion tukia, kävi ilmi uudesta tutkimuksesta.

Yli puolet pikaruokalateollisuudessa työskentelevistä perheistä on mukana ainakin yhdessä valtion tukiohjelmassa.

Suomessa tilanne ei ole yhtä hälyttävä, mutta Taloussanomien selvityksen perusteella ravintola-alan työntekijät erottuvat täälläkin joukosta. 

Toimeentulotukea
yli viisinkertaisesti

Palvelualojen ammattiliiton (PAM) tänä vuonna teettämän tutkimuksen perusteella ravintolatyöntekijöistä 2,5 prosenttia saa toimeentulotukea. Vastaava luku kaikkien ammattiryhmien (poislukien matkailu– ja ravintola-ala) kohdalla on 0,4 prosenttia.

Asumistukea – jota Kela maksaa pienituloisille ruokakunnille ja jota ei pidä sekoittaa opintotukeen kuuluvaan asumislisään – ravintolatyöntekijöistä saa 9,2 prosenttia. Muissa ammattiryhmissä luku on 4,1 prosenttia.

Mikä selittää näin suuren eron?

– Työn epätyypillisyys. Ravintola-alalla on tosi iso joukko osa-aikaisia työntekijöitä, sanoo PAMin yhteiskuntapoliittisen yksikön päällikkö Antti Veirto.

– Luvuissa korostuu ravintola-alan työntekijöiden työsuhteiden heikko laatu. 

Veirton mukaan ravintola-alalla on pitkät juuret niin sanotusta "ekstraamisesta", jossa työntekijöitä kutsutaan lyhyellä varoitusajalla tarvittaessa paikalle. Hänen mielestään joskus marginaalinen ilmiö on nyt yleistynyt vuokratyön kautta.

Ansiot kehittyneet
muita hitaammin

Kokoaikaisena työskentelevän majoitus- ja ravintolatyöntekijän säännöllisen työajan keskiansio oli vuonna 2000 hieman reilut 1450 euroa kuussa. Vuonna 2012 luku oli noin 2050 euroa. 41 prosentin muutos on pieni verrattuna kaikkien palkansaajien ansioiden muutokseen, joka oli 56 prosenttia.

– Palkkaus on kehittynyt kuluneen vuosituhannen aikana käsittämättömän heikosti, Veirto sanoo.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Tilastokeskuksen tietojen perusteella ravintola-alan työntekijöistä 39 prosenttia tekee osa-aikatyötä, koska työvuoroja ei ole enempää tarjolla. 35 prosenttia kertoo osa-aikatyön syyksi opiskelun.

Onkin helppoa ajatella, että ravintola-alalla on poikkeuksellisen paljon nuoria opiskelijoita. Monille alan työ on kuitenkin ura-ammatti.

– Tässä on väkisinkin käymässä niin, että väestön ikääntyessä työntekijät muuttuvat yhä varttuneemmaksi, Veirto sanoo.

Nuorten osuus majoitus- ja ravitsemisalalla on pienenemään päin. 15–24-vuotiaiden osuus oli vuonna 2012 pienempi kuin vuonna 2000. 25–64-vuotiaiden osuus on kasvanut, samoin kuin 55–64-vuotiaiden.

"Enempää ala
ei pysty kantamaan"

Matkailu- ja ravintola-alan työnantajien etujärjestön MaRa:n toimitusjohtaja Timo Lappi uskoo, että keskeinen syy ravintola-alan työntekijöiden suhteellisesti suureen riippuvuuteen sosiaalituista on epätasainen kysyntä.

– Jos kysyntä olisi tasaisempi, tällaista tilannetta ei olisi. Mutta asiakkaat käyttävät palveluita tiettyyn aikaan, ja siihen sopeutetaan tarjonta, Lappi sanoo.

Hänen mukaansa henkilöstö- ja kiinteät kustannukset ovat ravintola-alalla kovat. Etujärjestön johtaja suomii hallitusta kovin sanankääntein.

– Samaan aikaan kun kysyntä laskee ja kustannukset nousevat, niin valtio lyö meille lisää veroja. Vuoden alussa tuli arvonlisäveron korotus, ensi vuoden alussa alkoholi-, virvoitusjuoma- ja sähkövero.

– Yhtään enempää ala ei pysty kantamaan. Parempien palkkojen maksaminen edellyttäisi kovempaa ja tasaisempaa kysyntää ja kiinteiden kustannusten pienentämistä, Lappi sanoo.

23.10.2013 17:45
Paavo Teittinen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (109)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 11
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Näin meillä kokoomuslandiassa, onneksi tavallinen työntekijä voi äänestää kokoomusta hyvillä mielin kun koomuslaiset ovat niin iloisia ja vilpittömiä ja tavallisia.
Anonyymi: Sarkasti 23.10.2013 17:49

Anonyymi
Pitää muistaa myös, että osa alan työntekijöistä saa palkan pimeänä ja sitten sen päälle tulee soskun ja kelan tuet :)
Anonyymi: jepulis 23.10.2013 17:52

Anonyymi
Tippiä, tippiä !
Niin se muissakin maissa toimii, eikä verottajalle kaikkea ilmoiteta...
Anonyymi: KunhanSelviydytään 23.10.2013 17:52

Anonyymi
Ravintola-alan alvi pitäisi alentaa ruoan alvin tasalle.
Anonyymi: PohjanAkka 23.10.2013 17:55

Anonyymi
Ansiotuloista 72 prosenttia muodostuu aineettomista palveluista, jalostaminen 26 prosenttia ja alkutuotanto 2,8 prosenttia. Jalostaminen on esim. jauhojen sekaan sekoitetaan vettä, hivaa, suolaa ja paistetaan lämmössä. Suomalaisten tulot yli 100 mrd euroa vuodessa, josta kyseiset prosentit. Suomalaisten tulojen kehitys tilastollisesti; aineettomat palvelut ja jalostamisen arvo kasvavat ja alkutuotanto pysyy samana. Aineettomat palvelut kasvavat enemmän mitä jalostaminen.
Anonyymi: bruttokansatuote 23.10.2013 17:56

Anonyymi
Ansiotuloista 72 prosenttia muodostuu aineettomista palveluista, jalostaminen 26 prosenttia ja alkutuotanto 2,8 prosenttia. Jalostaminen on esim. jauhojen sekaan sekoitetaan vettä, hivaa, suolaa ja paistetaan lämmössä. Suomalaisten tulot yli 100 mrd euroa vuodessa, josta kyseiset prosentit. Suomalaisten tulojen kehitys tilastollisesti; aineettomat palvelut ja jalostamisen arvo kasvavat ja alkutuotanto pysyy samana. Aineettomat palvelut kasvavat enemmän mitä jalostaminen.


Suomalaisten varallisuus muodostuu samoista prosenteista. Suomalainen voi kehua afrikkalaiselle varallisuudellaan esim. kertomalla että tulot on 3 000 euroa kuukaudessa josta aineettomia palveluja 72 ja jalostamista 26.
Anonyymi: varallisuus 23.10.2013 17:59

Anonyymi
Ansiotuloista 72 prosenttia muodostuu aineettomista palveluista, jalostaminen 26 prosenttia ja alkutuotanto 2,8 prosenttia. Jalostaminen on esim. jauhojen sekaan sekoitetaan vettä, hivaa, suolaa ja paistetaan lämmössä. Suomalaisten tulot yli 100 mrd euroa vuodessa, josta kyseiset prosentit. Suomalaisten tulojen kehitys tilastollisesti; aineettomat palvelut ja jalostamisen arvo kasvavat ja alkutuotanto pysyy samana. Aineettomat palvelut kasvavat enemmän mitä jalostaminen.

Suomalaisten varallisuus muodostuu samoista prosenteista. Suomalainen voi kehua afrikkalaiselle varallisuudellaan esim. kertomalla että tulot on 3 000 euroa kuukaudessa josta aineettomia palveluja 72 ja jalostamista 26.


Rahaa on niin paljon, että tukka lähtee parturissa hintaan 30 euroa.
Anonyymi: hiustenpidennys 23.10.2013 18:03

Anonyymi
Tämä on se J. Kataistrofin tarkoittama "paremminvointivaltio"
Anonyymi: heiaheia 23.10.2013 18:04

Anonyymi
Yhdysvalloissa pikaruokateollisuuden työntekijät joutuvat nostamaan seitsemän miljardin dollarin edestä valtion tukia, kävi ilmi uudesta tutkimuksesta.

Yli puolet pikaruokalateollisuudessa työskentelevistä perheistä on mukana ainakin yhdessä valtion tukiohjelmassa.

Obamacare varmaan nostaa noita tuen saantilukemia tulevaisuudessa? Sikäli kun siihen liittyy tulonsiirtoa pienituloisille, miten olen käsittänyt.
Anonyymi: Sosiaalipummi 23.10.2013 18:16

Anonyymi
Niiden pitää vaan hankkia toinen työpaikka. Mäkin oon töissä papan firmassa ja yhtä paljon aikaa menee golfbaanalla.
Anonyymi: gogoomusnuari 23.10.2013 18:18
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 11
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä