Parempaa korkotuottoa saat nyt kaverilta
Heini Karjanmaa
Talletuskorot ovat pohjalukemissa, joten pankin sijaan voisi olla kannattavampaa lainata rahaa vaikka tuttavilleen ja ottaa korkotuloja heiltä. Miten yksityisvippauksen voi tehdä laillisesti, ja missä kulkee koronkiskonnan raja?
11.9.2012 06:01
37
Määräaikaistallettajalle tämä syksy on jatkuvasti pienenevien korkotuottojen aikaa.
Suomen Rahatiedon talletusvertailun mukaan 25000 eurolla tehdyn kolmen kuukauden talletuksen keskituotto on nyt 0,36 prosenttia.
Vuoden määräaikaistililtä voisi nyt saada parhaimmillaan 1,45–1,55 prosentin tuottoa. Se on aika vähän, sillä nykyisen 2,9 prosentin inflaation ja 30 prosentin lähdeveron yli pääseminen edellyttäisi 4,14 prosentin tuottoa.
(Katso talletusvertailun taulukot jutun lopusta)
Tuottavampia sijoitusmuotoja löytyy tietysti pörssistä ja johdannaismarkkinoilta. Näissä vain on oma riskinsä ja vaivalloisuutensa.
Toinen vaihtoehto on ryhtyä itse pankiksi. Kukaan ei kiellä lainaamasta rahaa kavereilleen tai sukulaisilleen, ja siitä voi jopa periä kohtuullista korkoa.
Muutaman tonnin laina tuttavalle, vaikkapa viiden prosentin vuosikorolla ei ole mahdoton operaatio. Kumpikin voittaa: antaja saa hyvän tuoton ja lainaaja pääsee halvemmalla kuin esimerkiksi luottokorttiyhtiön tai kulutusluotottajan kanssa asioidessa.
– Tällaisen yksityisen järjestelyn voi aivan hyvin tehdä. Selvyyden vuoksi on tärkeää, että lainasta ja kaikista sen ehdoista tehdään kirjallinen sopimus. Ja kaikki rahaliikenne kuten lyhennykset hoidetaan pankkitilien kautta, sanoo Veronmaksajien lakiasiainjohtaja Vesa Korpela.
Kädestä käteen vaihtunutta baarivippiä kun on aika vaikea todentaa oikeaksi lainaksi muun muassa riitatapauksissa.
Yksityishenkilöiden tai esimerkiksi vanhempien ja lasten välisissä lainoissa verottajaa kiinnostaa eniten se, onko kyseessä lahja vai aito laina. Lainaa on lyhennettävä oikealla rahalla ja tämä on vielä pystyttävä todistamaan.
Korkotuotosta on maksettava normaalia veroa, ihan kuin pankkitalletuksestakin.
– Verottaja haluaa asianmukaisen ilmoituksen lainanantajan saamista korkotuloista. Ja jos lainansaaja haluaa verovähennyksiä maksamistaan koroista, hänenkin pitää ilmoittaa ne verottajalle, Korpela luettelee.
Takaisinperintään ei
ole etuoikeutta
Yksityisvippi on aina riskisijoitus. Siinä ei ole samanlaista talletussuojaa kuin pankeilla, joten lainaamisen riski pitää osata arvioida itse vaikkapa oman ihmistuntemuksensa avulla.
Maksamatonta kaverilainaa voi yrittää periä oikeusteitse, mutta se vie aikaa ja käräjöintikuluja.
Tietenkään kenenkään ei kannata edes sijoitusmielessä lainata rahaa ihmiselle, jolle ei myönnettäisi lainaa tavallisesta pankista.
Jos vippaajalla on jo ennestään velkoja ulosotossa, omien rahojen takaisinsaantiin ei ole mitään hyvää tai varmaa keinoa. Muiden, isompien velkojien etu menee usein edelle.
Koronkiskontaa vai
kohtuullisuuden rajoja
Mikä on sitten se oikea, kohtuullinen korkotaso mitä kaverivipeistä voi pyytää?
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Se on kunkin lainaajan omantunnon kysymys. Jos joku Ellos perii luotoistaan ihan luvallisesti yli 30 prosentin vuosikorkoa, siitä voi päätellä että kohtuullisuus on rahoitusyhtiöillekin hyvin joustava käsite, sanoo Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario.
Luottokorttiyhtiöiden 17–19 prosentin korttirahoituksetkin ovat moneen tarkoitukseen kalliita. 5–10 prosentin korolla saadut pienluotot ovat järkevämpiä, ottaapa sellaisen kaverilta tai pankista.
– Jos molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä, ja kokevat hyötyvänsä järjestelystä, on täysin heidän oma asiansa minkä sopivat hinnaksi, Sario sanoo.
Kuluttajaviranomaisillakaan ei ole asiaan mielipidettä, sillä heillä ei ole toimivaltaa yksityishenkilöiden välisiin lainasopimuksiin.
Ahneudella on silti rajansa, vaikka rikoslaissa ei mainita koronkiskonnalle mitään yksiselitteistä prosenttimääritelmää.
Velallisen hädänalaista asemaa ei saa käyttää hyväkseen. Eikä häneltä pyydetty lainarahan kokonaishinta saa olla merkittävästi korkeampi, kuin mitä yleiset Suomessa toimivat rahoituslaitokset samankokoisista luotoistaan ja niiden myöntämiskuluista perivät.
Toistaiseksi Suomessa ei ole yhtään oikeuden ennakkotapausta siitä, millainen lainakorko olisi aina joka tilanteessa kiskontaa. Pari vuotta sitten pikavippifirmojen kalleimpien lainojen todelliset vuosikorot nousivat pariintuhanteen prosenttiin, mutta rikosilmoitukset yhtiöitä vastaan eivät johtaneet mihinkään.
Naapurimaassa Ruotsissa sentään on olemassa yksi 1990-luvun ennakkotapaus, missä 200 prosentin korko 13 kuukauden lainalle täytti korkeimman oikeuden mielestä koronkiskonnan tunnusmerkit.
| Näin paljon pankit maksavat vuosituottoa määräaikaistalletukselle | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Talletussumma 25000 euroa, korkotarjoustilanne 3.9.2012, vuosikorkoprosentti | |||||
| Pankki | 3 kk, % | 6 kk, % | 12 kk, % | 24 kk, % | 36 kk, % |
| Bigbank | 0,00 | 1,05 | 1,55 | 1,75 | 2,15 |
| Tapiola Pankki | 0,28 | 0,54 | 1,45 | 1,07 | 1,12 |
| Nooa Säästöpankki Oy | 0,45 | 0,80 | 1,35 | 1,35 | 1,35 |
| Helsingin OP Pankki | 0,59 | 0,85 | 1,27 | 0,96 | 1,05 |
| Suupohjan Op * | 0,50 | 0,75 | 1,25 | 1,25 | 1,25 |
| Ålandsbanken | 0,35 | 0,75 | 1,25 | 0,00 | 0,00 |
| Aktia Pankki Oyj | 0,09 | 0,71 | 1,23 | 1,47 | 1,73 |
| AsuntoHypoPankki | 0,28 | 0,54 | 1,21 | 1,46 | 1,51 |
| Nordea | 0,35 | 0,65 | 1,20 | 0,95 | 1,00 |
| FIM | 0,29 | 0,54 | 1,14 | 1,08 | 1,22 |
| S-Pankki | 0,27 | 0,53 | 1,05 | 0,95 | 1,14 |
| Sampo Pankki | 0,28 | 0,54 | 0,82 | 1,02 | 1,02 |
| Evli Pankki | 0,30 | 0,51 | 0,77 | 1,05 | 1,10 |
| * Pop-pankki | |||||
| Lähde: Suomen Rahatieto | |||||
