Jos euro heikentyy, näin suojaudut

Euroopan keskuspankki (EKP) ei päättänyt eilisessä korkokokouksessaan laskea korkoja. Uusista arvopapereiden ostoista saatiin kuitenkin vihjeitä, kun EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kertoi, että EKP voi ryhtyä markkinaoperaatioihin.

Eri arvioiden mukaan EKP:n arvopaperimarkkinaoperaatiot voivat kiihdyttää inflaatiota.

Inflaatio tarkoittaa rahan ostovoiman heikentymistä ja sitä mitataan kuluttajahintojen nousulla. Osa ekonomisteista onkin pelännyt EKP:n toimien voivan heikentää euroa.

EKP:n tavoitteena on pitää alueen vuotuinen inflaatio alle mutta lähellä kahta prosenttia. Vakaan talouden Saksassa ja Suomessa on suhtauduttu nuivasti ajatukseen, että EKP hylkäisi hintavakaustavoitteensa.

Toisaalla kaikki eivät pidä inflaatiota nykytilanteessa lainkaan ongelmana. Esimerkiksi talousnobelisti Paul Krugman pitää EKP:n rahapoliittisen työkalupakin kasvattamista välttämättömänä, eikä usko suurienkaan elvytystoimien johtavan lähitulevaisuudessa suureen inflaatioon euroalueella.

EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitteesta luopuminen voisi mahdollisesti helpottaa kriisimaiden asemaa, mutta miten korkeampi inflaatio vaikuttaisi Suomessa?

Taloussanomat kysyi Helsingin yliopiston taloushistorian professori Sakari Heikkiseltä ja pankkikonserni Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Nummiselta kymmenen kysymystä, mitä kuluttajan kannattaa tehdä, jos inflaatio nousee.

Mihin korkoon asuntolaina
kannattaa sitoa?

Heikkinen: Riippuu pitkällä aikavälillä eurooppalaisesta korkotasosta. Korkoihin sitomalla voi joskus voittaa tai joskus hävitä. Nykymaailmassa lainakorot eivät ole samalla tavalla sidottuja kuin esimerkiksi 1970-luvulla, ja korot tulevat nousemaan nopeasti vastaamaan inflaatiota.

Numminen: Jos lainaa ei ole enää paljon jäljellä ja oma talous kestää suuretkin kuukausittaiset lainakulujen vaihtelut, voi edelleen melko turvallisin mielin nauttia ennätysmatalista koroista ja sitoa jäljellä olevan asuntolainansa lyhyisiin korkoihin. Jos lainaa on paljon, nyt on hyvä aika sitoa ainakin osa lainasta pitkään 5 tai 10 vuoden kiinteään korkoon, koska nekin ovat tällä hetkellä ennätysmatalalla. Jos inflaatio kiihtyy löysän rahapolitiikan tuloksena, asuntolainojen korot nousevat aivan varmasti.

Miten kannattaa varautua
palkkaneuvotteluihin?

Heikkinen: Inflaatio lisää paineita nimellispalkkojen korottamiseen, ja hinta–palkka-kierre on valmiina. Palkkavaateet kasvavat, millä voi olla hankalia makrotaloudellisia seurauksia. Yksittäisen ihmisen ei kuitenkaan tarvitse huolehtia palkkaneuvotteluista, vaan edunvalvojat pyrkivät turvaamaan palkansaajien reaalipalkkojen tason.

Numminen: Inflaatio ei ole ainoa asia, joka vaikuttaa palkkaneuvotteluissa. Myös yrityksen kannattavuus ja tuottavuuden kehitys vaikuttavat yrityksen palkanmaksukykyyn.

Minkälaiselle tilille omat rahat
kannattaa laittaa?

Heikkinen: Jos inflaatio vauhdittuu, tilillä ei kannata rahojaan makuuttaa.

Numminen: Käyttelytilillä rahat eivät ole edes inflaatiosuojassa, joten käyttötilillä kannattaa pitää vain jokapäiväiseen elämiseen tarvittava summa rahaa. Muut rahat ja säästöt kannattaa säilyttää korkeakorkoisemmalla säästötilillä tai määräaikaistalletuksissa. Tilisäästämisen ohella kannattaa harkita myös muita tapoja säästää.

Mihin kannattaa
rahansa sijoittaa?

Heikkinen: Jos inflaatio on kohtuullinen, esimerkiksi asunnot säilyttävät arvonsa. Nykyisillä talletuskoroilla tulee puhdasta tappiota. Osakesijoituksissa voi menettää siinä missä muissakin sijoituksissa.

Numminen: Itselle parhaat vaihtoehdot selviävät teettämällä pankissa henkilökohtaisen sijoitussuunnitelman, jossa selvitetään omat tavoitteet, sijoitusaika ja henkilökohtainen riskinsietokyky. Halventuneet osakkeet ja rahastot voivat tarjota pitkän tähtäimen sijoittajalle hyviä ostopaikkoja, ja esimerkiksi kuukausisäästämisen aloittaminen rahastoihin voi nyt olla hyvinkin kannattava siirto. On tärkeää muistaa hajauttaa sijoituksensa paitsi eri kohteisiin, myös ajallisesti. "Osta halvalla, myy kalliilla" on sijoittamisen perusperiaate, joka toimii edelleen.

Kannattaako lisävelkaa
ottaa?

Heikkinen: Kyse on reaalikoroista, nimellinen korkotaso kulkee inflaatiovauhdin edellä tai mukana. Heikkisen mukaan inflaatio ei ole kuitenkaan mikään lainakannustinautomaatti nykyään. Tällä hetkellä lainojen reaalikorot ovat negatiiviset.

Numminen: Lainaraha on toistaiseksi ennätyshalpaa, joten sitä kannattaa toki käyttää järkeviin investointeihin, kuten vaikkapa kodin tai kesämökin remontointiin, mikä nostaa myös asunnon tai mökin arvoa. Lisävelan ottamisen kannattavuus täytyy kuitenkin suhteuttaa oman talouden kokonaistilanteeseen. Jos lainaa on jo ennestään paljon, lisää riskiä ei ehkä kannata enää ottaa, vaikka halvalla saisikin.

Maksaako inflaatio
asuntolainan?

Heikkinen: Riippuu tulotasokehityksestä. Näin tapahtui 1970-luvulla, mutta ne parametrit, jotka olivat silloin voimassa, eivät ikävä kyllä nykymaailmassa toteudu. Jos EKP pitää korkotason alhaalla, inflaatio vauhdittuu ja silti pystytään pitämään sama reaaliansiotaso, näin käy, mutta vaikea nähdä, että noin tapahtuisi pitkällä aikavälillä.

Numminen: Suurella todennäköisyydellä ja pitkällä aikavälillä ei maksa. Nykytilanne, jossa reaalikorko on negatiivinen, on poikkeuksellinen, eikä voi jatkua loputtomasti. Valtaosa suomalaisista sitoo lainansa vaihtuviin korkoihin, jotka nousevat inflaation tahdissa. Lainasta siis maksetaan jatkuvasti markkinahintaa. Myös palkat nousevat inflaation mukana, mutta niin nousevat myös muut elinkustannukset. Inflaatiolla voi kuitenkin onnistua maksattamaan osan omasta asuntolainasta, jos lainansa on sitonut pitkään kiinteään korkoon niiden ollessa matalalla ja jos oma ansiotaso nousee inflaatiota nopeammin.

Kannattaako hankintoja
nopeuttaa vai lykätä?

Heikkinen: Kuluttajan on varmaan aika vaikea tehdä semmoisia taloudellisia päätöksiä hankinnoista, että voisi saada suoraa taloudellista hyötyä. Suurimman taloudellisen hyödyn kuluttaja saa siitä, että harkitsee mitä ostaa ja katsoo, että hänen taloutensa on lyhyellä ja pitkällä aikavälillä balanssissa, että se kestää jonkinlaisia šokkeja korko- ja reaaliansiokehityksen puolella.

Numminen: Minusta useimmat normaaliin elämään kuuluvat hankinnat kannattaa tehdä silloin kun niille on tarve ja etsiä itselleen ja omaan talouteensa sopivin ratkaisu kulloisellakin hetkellä. Inflaatiokehitykseen liittyvällä ajoittamisella ei ole juuri merkitystä vaikkapa uuden pesukoneen hankinnassa.

Mitä käy kuluttajien
ostovoimalle Suomessa?

Heikkinen: Jos inflaatio vauhdittuu, kuluttajan ostovoima ei tule ainakaan kasvamaan. Nykymaailmassa on vaikea ajatella samanlaista hinta–palkka-kierrettä kuin aikaisemmin. Talouspoliittiset päättäjät näkevät kauhulla nimellispalkkojen nostamisen, koska silloin kysymykseen tulee se, miten käy työn hintakilpailukyvylle.

Numminen: Luultavasti lähivuosina on edessä veronkorotuksia ja muita ratkaisuja, jotka eivät ainakaan lisää kuluttajien ostovoimaa. Ostovoiman kasvu lähivuosina näyttää vaatimattomalta.

Kummat ovat suuremmat kuluttajan kannalta,
inflaation plussat vai miinukset?

Heikkinen: Vaikutus yksityistaloudellisesti voi olla neutraali tai lievästi negatiivinen. Jos korkea inflaatio pystyy estämään laman ja vauhdittamaan talouden kehitystä, kaikkien Euroopan maiden kuluttajat hyötyisivät siitä. Tämä on iso plussa.

Heikkinen muistuttaa, että huomioon on otettava myös sosiaaliset tulonsiirrot, jotka tuppaavat jäämään jälkeen inflaation kiihtyessä. Näin ollen korkea inflaatio voisi iskeä tulonsiirroista riippuvaisiin.

Numminen: Maltillinen inflaatio on hyväksi taloudelle, koska se pitää talouden pyörät pyörimässä. Tärkeintä on inflaation ennustettavuus. Kun inflaatio on matala, ihmiset eivät liiaksi mieti inflaatiota, eikä se ohjaa heidän päätöksentekoaan. Suuremmasta inflaatiosta aiheutuvat suuremmat yllätykset taloudelle ja sitä kautta myös suuremmat haitat.

Mille tasolle uskotte inflaation lähitulevaisuudessa ja seuraavien vuosien aikana asettuvan?

Numminen: 1,5–2,5 prosenttiin. Yleisesti ottaen tällä hetkellä ei ole suurta pelkoa inflaation kiihtymisestä, koska talouden kapasiteetti on merkittävässä vajaakäytössä ja siitä syystä hintojen nousupaineita ei juuri ole.