Lapsia ja levoton historia? Pankki murskaa unelmasi

Kun haet pankista asuntolainaa, tietosi naputetaan tietokoneelle, joka sylkee ulos luokituksen. Se kertoo pankille, kuinka paljon rahaa sinulle uskaltaa lainata. Laskukaavat ovat monimutkaisia, ja pankit käyttävät omia kriteerejään omine painotuksineen.

Eniten lainasummaan vaikuttavat luonnollisesti hakijan tulot ja vakuudet, kuten omat säästöt tai kiinteistöjen ja arvopapereiden kaltainen muu varallisuus. Lisäksi asiakkaan luokitusta laskettaessa kysytään huollettavien lasten määrää ja jopa harrastuksia.

Pankin silmissä jälkikasvu ja harrastukset merkitsevät kuluja, Sampo Pankin Uudenmaan konttoriryhmän johtaja Mikko Jalava selittää. Jos vapaa-ajanvietteet vievät suuria summia kuukausittain, mahdollinen lainasumma pienenee vastaavasti. Kuntosalikortti ei pankkia kiinnosta, mutta hevostenhoito tai purjelento kyllä.

Aiemmin Sampo Pankin asiakkaiden pisteytykseen vaikutti myös se, onko asevelvollisuus suoritettu. Näin haluttiin varautua siihen, että lainanhoitoon tulee katkos.

Finanssivalvonta määrää pankit luokittelemaan asiakkaansa. Näillä on myös oikeus saada tietää oma luokituksensa. Harva kuitenkaan osaa kysyä tai välittää tietää.

Vain kaksi asiakasta on tiedustellut Mikko Jalavalta pisteytystään. Kummankin luokitus oli ollut kehno ja luottohakemus hylätty.

Vakityö ei
aina riitä

Kokonaan luokitus ei lainasummaa määrää. Hakijoiden tilannetta punnitaan aina tapauskohtaisesti, pankinjohtaja Jyrki Nousiainen Helsingin OP Pankista painottaa.

– Scoringin [luokituksen] laskeminen on mekaanista. Sen jälkeen tulee aina asiakas ja ihminen palvelutilanteessa. Siinä käytetään tervettä maalaisjärkeä, kun tehdään päätöksiä.

Mistä pankissa sitten jutellaan?

Pysyvä työsuhde on parempi kuin katkonainen, mutta työsuhteen laatu ei vielä kerro kaikkea. Juuri alkanutta vakityötä ei aina arvosteta yhtä paljon kuin vanhempaa.

Sampo Pankin Mikko Jalavan mukaan työhistorian pirstaleisuus voi kutistaa lainasummaa, vaikka työsuhteet olisivat vakinaisia. Levoton tyyppi vaihtanee töitä uudestaankin, ja pankin näkökulmasta vaihdos on aina riski.

Pätkätyöläisen kohteluun vaikuttaa se, millä toimialalla ja kenelle hän työskentelee. Sairaanhoitajilla ja tutkijoilla määräaikaiset työsuhteet ovat tyypillisiä, joten luottoa uskaltaa antaa. Myös hakijan näkemyksiä tulevasta työtilanteestaan kuunnellaan. Eduksi on, jos on valmis tekemään myös hieman erilaista työtä, jos nykyiset loppuvat.

Jos hakija on yrittäjä, pankki arvioi hänen liiketoimintansa tulevaisuutta, Nordean aluejohtaja Riikka Laine-Tolonen kertoo.

Vanhat luottohäiriöt eivät pankin näkökulmasta lupaa hyvää, mutta eivät pilaa hakijan mahdollisuuksia ainakaan ikuisesti.

– Jos on nuoruudessaan asiansa sotkenut, ei ihmistä koko loppuelämää tuomita, OP Pankin Nousiainen sanoo.

Näin pankki
mittaa sinua

Luokituksen laskemiseen käytetyt kaavat eivät maallikolle aukea, eikä tulokseksi saatu A1 tai C8 kerro ulkopuoliselle mitään. Pankit mittaavat maksukykyä myös yksinkertaisemmilla laskutoimituksilla, joilla tilannettaan voi arvioida itsekin.

– Nyrkkisääntönä on, että perheen nettotuloista vain noin 30 prosenttia saisi mennä lainojen hoitoon kovemmallakin korkotasolla, Nordean Laine-Tolonen sanoo.

OP Pankissa maksukykyä arvioidaan laskemalla yhteen kaikki asiakkaan vanhat luotot. Ne pitäisi kyetä maksamaan 6 prosentin korolla ja 25 vuoden maksuajalla. Sitä verrataan tuloihin, jotka jäävät kuukausittain käyttöön, kun tuloista on vähennetty yhtiövastikkeiden ja lasten päivähoidon kaltaiset säännölliset menot.

Sampo Pankissa ollaan tiukempia. Hakijan tuloilla pitää pystyä hoitamaan laina takaisin 7 prosentin korolla ja 15 vuoden takaisinmaksuajalla. Jos maksukyky ei taivu siihen, on hyvin epätodennäköistä, että laina myönnetään.

Maltillisia
unelmia

Moni pitää lainahakemuksen hylkäämistä huonona palveluna. Liian suuren lainan myöntäminen ei kuitenkaan ole kenenkään edun mukaista, Mikko Jalava muistuttaa.

– Tehtävämme on myös kyseenalaistaa asiakkaiden haaveita, hän sanoo.

Enimmäkseen suomalaisten lainapyynnöt ovat kohtuullisia. Jyrki Nousiaisen pankissa hakemuksista hylätään harvempi kuin joka kymmenes.

Jalava puolestaan kuvaa suomalaisten luotonhakua toteamalla, että hullut päivät ovat ohitse.

Pankkikriisi on taltuttanut yltiöpäisen luottamuksen omaan talouteen ja muuttanut haaveet realistisemmiksi. Enää lainakeskusteluja ei aloiteta ilmoittamalla, että otetaan niin paljon lainaa kuin saadaan.

Vikaa oli kyllä pankeissakin, Jalava myöntää.

– Kuvittelimme, että rahaa on tarjolla rajattomasti. Siinä on palattu taaksepäin, että raha on hyve, jota on vain rajallisesti tarjolla.