Nokia-sijoituksista 31 miljardin voitot suomalaisille
Lehtikuva/Martti Kainulainen
Suomalaiset sijoittajat ovat saaneet Nokiasta yhteensä 31 miljardin euron myyntivoitot. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat onnistuneet ulkomaalaisia paremmin ostamaan osakkeita halvalla ja myymään kalliilla.
Vaikka Nokialla menee nyt huonosti ja osake on vajonnut, suomalaissijoittajat yrityksistä, rahoitus- ja vakuutuslaitoksista julkisyhteisöihin ja kotitalouksiin ovat ansainneet hyvin yhtiön osakkeella.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen ja tutkija Michael Ståhle ovat selvittäneet Nokia-sijoitusten onnistumista vuodesta 1992 lähtien.
19:00Osake
Heidän mukaansa suomalaiset ovat tänä aikana saaneet yli 31 miljardin euron myyntivoitot Nokia-kaupoilla. Kun summaan lisätään vielä yhtiöltä saadut osingot, jolloin se nousee yli 34 miljardiin euroon.
– Summa on lähes viisi kertaa Nokian nykyinen markkina-arvo, kaksikko kirjoittaa Nokia: 20 vuotta – 30 miljardia euroa -julkaisussaan.
Taloustiedot
Suomalaisten kaupat
ovat ajoittuneet hyvin
Nokian omistus on kansainvälistynyt radikaalisti 20 vuodessa. Puttosen ja Ståhlen mukaan ulkomaalaiset ovat yleensä kasvattaneet omistusosuuttaan yrityksen arvon noustessa ja vähentäneet sitä osakekurssin laskiessa.
– Toisin sanoen suomalaiset ovat yleensä onnistuneet myymään kalliilla ja ostamaan halvalla.
Nokian markkina-arvo on heilahdellut rajusti. Tutkijoiden mukaan se on historiallisesti ainutlaatuinen ja vastaavia esimerkkejä on maailmaltakin vaikea löytää.
Vuoden 1992 lopulla Nokian markkina-arvo oli 890 miljoonaa euroa. Kahdeksan vuoden päästä yhtiö oli maailman yhdeksänneksi arvokkain ja sen markkina-arvo ylitti hetkellisesti 300 miljardia euroa. Nyt arvo on seitsemän miljardin euron tuntumassa.
Suomalaiset realisoivat omistustaan 1990-luvun lopussa, kun osakekurssi oli huipussaan. Sama toistui 2000-luvun puolivälissä, jolloin suomalaiset ostivat Nokiaa ja myivät osakkeita muutaman vuoden päästä kurssin noustua.
Julkisyhteisöt ja kuluttajat
saaneet miljardivoittoja
Suomalaisista Nokia-omistuksillaan ovat eniten tienanneet yritykset sekä rahoitus- ja vakuutuslaitokset. Molemmat ovat kirjanneet yli kymmenen miljardin euron edestä myyntivoittoja ja osinkoja yli puolen miljardin arvosta. Vakuutuslaitoksista Pohjola sai pelkästään 2000-luvun taitteessa noin 1 740 miljoonan euron voitot.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Yrityksistä suurimpia nettoajia on ollut UPM-Kymmene, joka ansaitsi osakemyynneillä yli 1360 miljoonaa euroa vuosina 1998–2000.
Suomalaiset voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ovat saaneet myyntivoittoina lähes viisi miljardia euroa ja osinkoja lähes puolen miljardin euron arvosta. Julkisyhteisöjen osuus myyntivoitoista on yli kolme miljardia euroa ja osingoista lähes 350 miljoonaa euroa.
Myös kotitaloudet kuuluvat Nokia-voittajiin. Ne ovat saaneet yli kahden miljardin myyntivoitot ja liki miljardin euron osingot. Osinkojen suuri osuus selittyy sillä, että Nokia kasvatti pitkään osakekohtaista osinkoaan ja samaan aikaan suomalaisten kotitalouksien omistus suhteessa muihin sijoittajaryhmiin kasvoi.
Halpa Nokia kelpaa
edelleen kotimaassa
Selvityksen perusteella suomalaiset ovat viime vuosinakin ostaneet Nokiaa, kun osakkeen arvo on romahtanut. Suomalaisten omistusosuus vastaa nyt tilannetta 1990-luvun puolivälissä.
Kotitaloudet ovat lähes kaksinkertaistaneet omistuksensa Nokiassa kahden viime vuoden aikana. Maaliskuun lopussa Nokiaa omisti 216 610 suomalaista kotitaloutta. Kaikkiaan suomalaiset omistavat nyt Nokiasta noin 22 prosenttia ja yhtiö on ohittanut Elisan suosituimpana ”kansanosakkeena”.
– Nähtäväksi jää, nouseeko Nokia ahdingostaan tehden suomalaisista jälleen voittajia vai onko tällä kertaa suomalaisten vuoro tehdä tappiokirjaukset, Puttonen ja Ståhle miettivät.
| Nokian omistusrakenne, % | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nokian omistusrakenne, % | ||||||
| Vuosi | Ulkomaalaiset | Yritykset | Kotitaloudet | Rahoitus- ja vakuutusyhtiöt | Yhteisöt, jotka eivät tavoittele voittoa | Julkishteisöt |
| 1992 | 13,30 % | 20,90 % | 17,40 % | 26,70 % | 20,20 % | 1,50 % |
| 1993 | 46,20 % | 6,90 % | 11,50 % | 15,00 % | 17,60 % | 2,80 % |
| 1994 | 61,40 % | 5,00 % | 7,90 % | 11,20 % | 13,30 % | 1,20 % |
| 1995 | 68,50 % | 4,60 % | 7,00 % | 7,80 % | 11,90 % | 0,20 % |
| 1996 | 70,70 % | 5,60 % | 6,40 % | 5,80 % | 4,60 % | 6,90 % |
| 1997 | 76,30 % | 4,20 % | 5,70 % | 7,00 % | 3,70 % | 3,10 % |
| 1998 | 76,70 % | 7,30 % | 4,90 % | 4,60 % | 3,30 % | 3,20 % |
| 1999 | 86,00 % | 4,50 % | 3,10 % | 2,80 % | 2,10 % | 1,50 % |
| 2000 | 89,47 % | 1,25 % | 4,03 % | 1,49 % | 2,35 % | 1,41 % |
| 2001 | 90,67 % | 0,94 % | 3,95 % | 0,97 % | 2,24 % | 1,23 % |
| 2002 | 90,90 % | 0,93 % | 4,09 % | 0,73 % | 2,18 % | 1,17 % |
| 2003 | 89,18 % | 2,68 % | 4,19 % | 0,71 % | 2,15 % | 1,09 % |
| 2004 | 86,63 % | 4,50 % | 4,47 % | 0,94 % | 2,20 % | 1,26 % |
| 2005 | 85,38 % | 6,43 % | 4,15 % | 0,74 % | 2,10 % | 1,20 % |
| 2006 | 88,13 % | 3,60 % | 4,15 % | 0,79 % | 1,99 % | 1,34 % |
| 2007 | 88,95 % | 3,85 % | 3,73 % | 0,54 % | 1,58 % | 1,35 % |
| 2008 | 89,02 % | 3,17 % | 4,18 % | 0,75 % | 1,64 % | 1,25 % |
| 2009 | 87,83 % | 1,76 % | 5,35 % | 1,35 % | 1,70 % | 2,02 % |
| 2010 | 82,76 % | 2,40 % | 7,48 % | 1,90 % | 1,85 % | 3,61 % |
| 2011 | 78,15 % | 2,86 % | 9,94 % | 2,47 % | 1,86 % | 4,72 % |
| Lähde: Vesa Puttonen, Michael Ståhle / Aalto-yliopisto | ||||||
