Asunto on maksettu – mitäs sitten tehtäisiin?

Viimeinen asuntolainan maksuerä on hoidettu. Se helpottaa hetken, kun rahaa onkin käytettävissä kuukaudessa aiempaa enemmän. Jossain vaiheessa alkaa kuitenkin miettiä, mitä aiemmin asuntolainaan kuluneilla rahoilla oikein tekee.

Suomesta löytyy paljon kotitalouksia, joilla asuntovelka on maksettu ja rahaa halutaan sijoittaa. Mihin siinä vaiheessa kannattaa laittaa rahansa?

Yhteys
pankkiin

Pankkikonserni Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Nummisen mukaan ollaan myöhässä, jos asuntolaina on maksettu ja vasta siinä vaiheessa aletaan miettiä säästämistä ja sijoittamista.

– Ajalla on hirveän suuri merkitys säästämisen kannalta. Nykyään otetaan lainoja 20–25 vuoden laina-ajalla. Siinä on menettänyt aika monta vuotta, jos vasta lainan maksun jälkeen alkaa säästää, Numminen sanoo.

– Ei pidä mitoittaa lainaa niin tiukkaan, että jok’ikinen ropo menee sen maksuun ja muuhun pakolliseen elämiseen. Meidän lähtökohtamme on, että asuntolainan maksamisen loppuvaiheessa ihmisellä olisi sekä itselleen maksettu asunto että koossa aika mukava säästöpotti.

Nummisen mukaan kannattaa ottaa yhteyttä pankkiin, kun laina-aika alkaa häämöttää loppuaan.

Siitä alkaa suunnittelu.

Tee
Veikkaus-testi

Aivan ensiksi kannattaa selvittää itselleen, mitä oikeasti haluaa ja millainen ihminen on, salkunhoidosta vastaava johtaja Mika Pesonen eQ Varainhoito-sijoituspalveluyhtiöstä sanoo. Pesosen mukaan on syytä ottaa paperia ja kynä esille ja listata perustavanlaatuisia kysymyksiä sijoittamisesta.
Nordean Numminen on samoilla linjoilla.

– Haluaako säästää kesämökkiin, maailmanympärimatkaan, onko tulossa putkiremonttia asuntoon vai haluaako esimerkiksi eläkeaikojen varalle lisäturvaa?

Säästäminen ei ole koskaan itsetarkoitus.

– Kyllähän niistä säästöistä pitää myös nauttia, kukaan ei täältä rahojansa mukaansa saa, Numminen sanoo.

– Pitää myös toteuttaa unelmiaan, on se sitten veneenhankinta tai Harrikka.

Säästämisen tarkoituksen lisäksi pitää selvittää, minkälainen säästäjä ja sijoittaja on. Tähän sopii esimerkiksi paperin alalaitaan rustattava Veikkaus-testi.

– Kannattaa kysyä itseltään, tykkääkö pelata Veikkauksen rahapelejä. Se ei liity vaurastumiseen millään lailla mutta kertoo, tykkääkö ottaa riskiä, Mika Pesonen sanoo.

Kun on selvittänyt itselleen onko peluri vai murehtija, pitää paperille piirtää vielä kaksi ruutua ja rastia niistä toinen: onko sijoituskokemusta vai eikö sitä ole?

Sijoitusaika
vaikuttaa

Perustavanlaatuisen tutkailun jälkeen voi siirtyä tarkastamaan varsinaisia sijoituskohteita. Tässä paperille kirjoitetut tavoitteet ja persoonallisuusanalyysit auttavat.

Numminen ja Pesonen sanovat, että on tärkeää selvittää, miten pitkäksi aikaa rahat sijoittaa. Jos ei ole tarkkaa tavoitetta vaan laittaa rahaa sivuun kuukausittain, sijoittamisen aikajänne voi olla pitkä ja riskinotto mahdollista.

– Silloin ei kannata ottaa riskiä, jos haluaa lähteä vuoden päästä matkalle, Pesonen sanoo.

Eläkeaikoihin varautumisessa sijoitushorisontti voi olla 15–20 vuoden päässä. Sekin vaikuttaa sijoituskohteisiin, haluaako nostaa tuloja kuukausittain vai kerralla suuremman potin. Tai se, sijoittaako kuukausittain pienen summan tai kerralla suuremman.

Pesonen kehuu kuukausisijoittamista, koska siinä ajallinen hajauttaminen tapahtuu automaattisesti. Pienellä summalla ei osteta montaa eri sijoitustuotetta, ja itselle kannattaa katsoa sopiva tasapainoinen kokonaisuus.

– On harmillista, että Suomessa tehdään paljon vielä heräteostoksia, että käydään sijoitusmessuilla ja siellä lyödään esite käteen, ja päätetään, että ostanpa nyt tuota rahastoa.

Mökki säästämisen
sijaan?

Monelle asuntovelan maksaneelle kyseeseen voi tulla mökin, Espanjan-asunnon tai sijoitushuoneiston ostaminen.

EQ Varainhoidon Pesosen mukaan sijoitusasunnon ostaminen voi olla hyvä vaihtoehto.

– Kun on jo oman asuntonsa maksanut, silloin on käytännönkokemusta asuntomarkkinoista.

Tällöin kuitenkin kannattaa miettiä, minkä verran sijoitusasunnon ostaminen ja sen hoitaminen tuottavat harmaita hiuksia.

– Sekin vaatii aika paljon asiantuntemusta, itse asiassa aika paljon enemmän kuin hajautetun osakesalkun ostaminen. Pitää tietää, onko kohde hyvä, putkiremontit tehty ja minkälainen on taloyhtiö. Se vasta tutkimista vaatiikin, Pesonen sanoo.

Hänen mukaansa sijoitusyksiön ostaminen Kalliosta ei ole lopulta helpoin vaihtoehto.

Nordean Numminen muistuttaa, että asunnon voi ostaa monesta eri syystä. Kun puntarissa ovat kesämökki Suomessa ja loma-asunto Espanjassa, joutuu pohtimaan sitä, mitä asunnolta haluaa.

– Rahallisesti järkevämpää on hankkia asunto Espanjasta, jota voi vuokrata, mutta ihmiset eivät ajattele pelkästään rahalla vaan myös tunteella, Numminen sanoo.

Myös Mika Pesosen mukaan kyseessä ovat myös muut arvot kuin pelkästään omaisuuden kasvattaminen.

– Ostaako sitä Espanjan-mökkiä, siinähän sitä vasta pelin paikka on. Hinnat voivat tulla vielä kovastikin alas, ja se voi olla hyvä sijoitus. Sitä voi käyttää itsekin makoiluun. Ulkopuolisen on vaikea sanoa, onko siinä järkeä vai ei.

”Tarjontaa on
valtavasti”

Vaikka sijoitusasuntoa tai mökkiä ei hankkisikaan, kannattaa eri sijoituskohteita harkita huolella. Anu Numminen sanoo, että mitään patenttisääntöä ei ole, mihin yksittäisen ihmisen kannattaa panna rahansa.

Mika Pesonen on samoilla linjoilla. Vaihtoehtoja ovat niin osakkeet, erilaiset rahastot, pankkitilit, valuutat kuin kultakin.

Valuutat Pesonen tyrmää piensijoittajalle hankalina sijoitustuotteina. Hän ei lähtisi ostamaan esimerkiksi Yhdysvaltain dollareita tililleen, vaikka välillisesti valuuttoihin sijoittamista Pesonen ei sulje ulos.

– Kulta on taas vaikea. Välttäisin ehkä hittituotteita, joita mainostetaan paljon.

– Pankkitilejä on monenlaisia, määräaikaistilejä ja sijoitustalletuksia. Onhan niissä se, että ne voivat olla kohtuu hyvä, kohtuu turvallinen kohde.

Pesonen on suosinut osakkeita, koska hänellä on aikaa odotella. Osakkeisiin voi sijoittaa joko ostamalla suoraan osakkeita tai laittamalla rahastoihin. Rahastopuolella mahdollisuutena ovat myös erilaiset korkorahastot.

– Se tulee äkkiä piensijoittajalle eteen, että tarjontaa on niin valtavasti. Sitten vaan pitäisi osata valita. Hyvä idea on käydä jonkin varainhoitajan luona, se ei sido mihinkään. Sitten on hyvä nukkua yhden tai kahden yön yli.

Sijoitusten hajauttaminen on avainasemassa huolimatta siitä, minkälaiseen ratkaisuun päätyy.

– Aina on tärkeää se, ettei lyö vetoa vain yhdellä hevosella vaan muistaa myös riskinäkökohdat, Nordean Anu Numminen sanoo.

”Nauttiminen on
tervetullutta”

Sijoitti lopulta mihin tahansa, vaatii sijoittaminen suunnitelmaa.

– Otan esille paljon parjatut pitkäaikaissäästämistilit. Sellaistahan ei saa ennen kuin tekee jonkinasteisen sijoitussuunnitelman, eQ Varainhoidon Mika Pesonen sanoo.

– Valitettavasti oikotietä onneen ei ole missään. Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, jotka ihmisen itse on ratkaistava.

Tutkimuspäällikkö Anu Raijas Kuluttajatutkimuskeskuksesta muistuttaa, että asiat pitää miettiä omista olosuhteista.

– Jos ajatellaan, että tavoitteena on saavuttaa hyvinvointia, ratkaisut täytyy tehdä oman elämänsä näkökulmasta, Raijas sanoo.

Viisikymppisillä asuntovelattomilla tämä voi tarkoittaa sijoittamisen sijaan esimerkiksi lasten rahallista tukemista.

– Tietysti riippuu siitä, kuinka paljon on varaa. Jos on hyvinkin pienituloinen, sitä jaa vähemmän jaettavaksi muille, Raijas sanoo.

Kaikilla ei ole myöskään varaa tai halua sijoittaa. Asuntolainan maksaminen voi rajoittaa taloudellista liikkumavaraa pitkän ajan. Kun laina on maksettu, silloin voi olla tilaisuus nauttia ja saada vähän enemmän vapautta rahankäyttöön, Raijas sanoo.

– Tavallaan sellainenkin on ihan tervetullutta.