Verottaja vie tänä vuonna vielä kuukauden palkan

Hallitus kokoontuu ensi viikolla budjettiriiheen, jossa mietitään veronkorotuksia ja -vähennyksiä. Esimerkiksi Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Stefan Wallin sanoi tiistaina, että yksikään hallituspuolue saa sulkea pois mitään leikkauksia tai veronkorotuksia.

Tavalliselle palkansaajalle muutokset voivat tietää melkoista lisätiukkuutta omaan talouteen. Ainakin puheiden perusteella kiristykset näyttävät selvästi kovemmilta kuin vuoden vaihteessa voimaan tulleet muutokset. Jo nekin ovat voineet kutistaa palkansaajan käteen jääviä tuloja selvästi.

Suomen Rahatiedon tekemän laskelman mukaan esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa ansaitseva helsinkiläinen voi saada tänä vuonna käteen 2 655 euroa vähemmän kuin viime vuonna.

Määrä on 13 euroa pienempi kuin hänen nettopalkkansa kuukaudessa viime vuonna ja miltei 198 euroa suurempi kuin hänen käteen jäävä kuukausiansionsa tänä vuonna.

Esimerkkihenkilöllä
on iso asuntolaina

Oheisessa laskelmassa on oletettu, että henkilöllä on asuntolaina, josta hän maksoi korkoja viime vuonna 5 000 euroa ja korkopotti on yhtä suuri myös tänä vuonna.

Nykyisellä, poikkeuksellisen matalalla korkotasolla esimerkiksi 25 vuodeksi otetusta 200 000 euron velasta kertyy 5 000 euroa korkoja. Tällainen annuiteettilaina 2,5 prosentin korolla tarkoittaisi 900 euron kuukauseriä.

Laina on raskas suhteessa henkilön tuloihin. Riippuu pitkälti pankista, henkilön vakuuksista ja asiakassuhteesta, myönnetäänkö hänelle tällainen velka.

Muutama vuosi sitten korkojen liikkuessa viiden prosentin paikkeilla 5 000 euron vuosikorot kertyivät puolta pienemmästä lainasta.

Lisäksi laskelmassa on oletettu, että esimerkkihenkilö maksaa kotitalousvähennykseen oikeuttavia työkorvauksia 5 000 euroa kumpanakin vuonna.

Hän on evankelisluterilaisen seurakunnan jäsen eli maksaa myös kirkollisveroa.

Kotitalousvähennys
supistui selvästi

Viime vuodesta esimerkkihenkilön verotuksen perusprosentti on noussut kaksi ja työeläkemaksu 0,45 prosenttiyksikköä.

Toisin kuin monessa muussa kunnassa, Helsingissä kunnallis- ja kirkollisverot ovat pysyneet ennallaan. Sen sijaan sairaanhoitomaksu on noussut hieman.

Ansiotuloista tehtävät vähennykset ovat pysyneet ennallaan, mutta veroista tehtäviä vähennyksiä on muutettu. Muutokset veroista tehtäviin vähennyksiin vaikuttavat eniten.

Keskituloisella työtulovähennys, joka on suunnattu etenkin pienituloisille, on kohonnut noin 200 euroa. Esimerkkihenkilön verotuksessa muutokset asuntolainan korkojen vähennysoikeuteen sekä kotitalousvähennykseen syövät kuitenkin hyödyn tehokkaasti.  

Kun viime vuonna henkilö hyötyi asuntolainan korkojen alijäämähyvityksestä 1400 euroa, tänä vuonna etu on enää 1 275 euroa.

Kotitalousvähennystä on supistettu siten, että maksimivähennys on 2 000 euroa ja työn osuudesta on mahdollista vähentää enää 45 prosenttia. Näin ollen esimerkkihenkilömme vähennys kutistui viime vuodesta 900 euroa.

Asumiskunnan veroero
voi olla yli tuhat euroa

Muutokset valtion verotuksessa vaikuttavat kaikkialla Suomessa. Lisäksi myös kunnat ja seurakunnat ovat osin tiukentaneet verotustaan. Alla olevassa taulukossa on vertailtu verotusta suurimmissa kunnissa ja pääkaupunkiseudun lähikunnissa.

Laskelmat on tehty myös henkilölle, joka ansaitsee 3 000 euroa kuukaudessa. Hänellä on asuntolaina, josta hän maksaa korkoja 5 000 euroa vuodessa, mutta toisin kuin yllä olevassa esimerkissä, muita yksilöllisiä vähennyksiä ei ole otettu huomioon.

18 kunnan vertailussa Kauniainen on halvin paikka asua esimerkkihenkilöllemme. Siellä hänelle jää käteen 2 508 euroa kuukaudessa. Vertailun kalleimmat ovat Kuopio ja Mäntsälä. Kummassakin käteen jää kuukaudessa 89 ja vuodessa 684 euroa vähemmän kuin Kauniaisissa.

Kuntavertailussa suurin ero syntyy veroäyristä. Kauniaisissa kunnallisvero on 16,50 prosenttia, kun Kuopiossa ja Mäntsälässä se on 19,50 prosenttia.