Kirjaudu ▼
 

Rahat riittäisivät laskuun, eivät sen maksamiseen

Heini Karjanmaa
Rahat riittäisivät laskuun, eivät sen maksamiseen
Elämä on kalleinta ja hankalinta ilman internet-yhteyttä eläville. Operaattori pulittaa laskun lähettämisestä euron ja pankki sen maksamisesta kuusi euroa. Pankissa maksun voi hoitaa vain keskellä päivää. Lue, mitä ilman internet-yhteyttä elävä maksaa palveluistaan ja miten häntä pompotetaan.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Finanssialan keskusliiton mukaan yhdeksän kymmenestä 15-74 -vuotiaasta suomalaisesta käyttää internetiä. Viime kesänä julkistetun tutkimuksen mukaan kuitenkin vain alle puolet 65 vuotta täyttäneistä on netin käyttäjiä.

– Niille, joilla ei ole pääsyä verkkoon, elämä on kallista, sanoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling.

Tutkijat puhuvatkin digitaalisesta kahtiajaosta. Se tarkoittaa yhteiskunnan jakautumista niihin, joilla on käytössään Internet-yhteys, ja niihin, joilla sitä ei ole. Osalla ei myöskään ole tietokoneen käyttöön tarvittavia taitoja, joten heitä on turha passittaa vaikkapa kirjastoihin hoitamaan asioitaan.

Maksa laskusta ja
sen maksamisesta

Joukko tietokoneettomia saa edelleen laskunsa paperilla ja maksaa ne pankin konttorissa. Osa palveluntarjoajista laskuttaa paperilaskun lähettämisestä. Esimerkiksi Saunalahti ja Sonera pyytävät siitä noin euron.

Laskun maksamiseen pankin konttorissa hupenee helposti lounaan hinta. Finanssivalvonta kiinnitti viime vuonna huomiota siihen, että joissain tapauksissa palvelumaksut olivat kohtuuttomia. Maksun hinta oli enimmillään oman pankin konttorissa seitsemän euroa ja vieraan pankin konttorissa kahdeksan euroa laskulta.

– Katsoimme, että muutaman pankin velotus läheni ylärajaa, Finanssivalvonnan lakimies Ilse Lampela sanoo.

Esimerkiksi Nordeassa tilisiirto pankkitunnuksilla henkilöpalveluna maksaa viisi euroa. Pankkitunnukset maksavat 2,50 euroa kuukaudessa.

Sampo Pankin konttorissa laskunmaksusta käteisellä velotetaan kuusi euroa. OP-Pohjolan verkkosivujen mukaan pankeissa laskun maksaminen tilisiirtona maksaa 3,50 euroa.

– Jos henkilöllä on monta laskua maksettavanaan, pelkästään tähän voi humahtaa 50 euroa, Beurling huomauttaa.

Lampela huomauttaa, että ilman nettiyhteyksiä elävilläkin on vaihtoehtoja. He voivat käyttää esimerkiksi suoravelotusta tai maksupalvelua.

Pankki palvelee, jos
asioit kello 10–13

Tutkimusten mukaan selkeästi muita huonommat tietokoneen ja internetin käyttömahdollisuudet on iäkkäillä, maaseudun asukkailla, vähävaraisilla ja vähän koulutetuilla. Beurling huomauttaa, että aivan kaikkialle Suomeen ole edes vielä saatu toimivaa nettiyhteyttä.  

Aktiivikansalaisissakin on oma väliinputoajajoukkonsa. Beurlingin mukaan maksuhäiriömerkintä saattaa estää verkkopankkitunnusten saamisen.

– Jos ihminen sotkenut elämänsä jo niin pahasti, että on menettänyt luottotiedot, pitääkö häntä rankaista vielä lisää? Beurling ihmettelee.

Jos luottotiedot menettänyt käy päivätöissä, hänen voi olla vaikeaa hoitaa asioitaan pankissa. Beurlingin mukaan monella paikkakunnalla pankit tekevät kassapalveluita vain muutaman tunnin päivässä.

Esimerkiksi Tornion ja Punkalaitumen Nordeassa sekä Siilinjärven ja Joensuun Sampo Pankissa asiakas saa kassapalveluita vain kello 10:00–13:00.

Netitöntä pomputetaan
puhelimessakin

Monet muutkin toimet hoituvat pääosin internetissä. Tietoa kuntien ja kaupunkien toiminnasta, verotuksesta tai Kelasta löytää helpoimmin verkosta.

Henkilöllä, jolla ei ole internet-yhteyttä, on kaksi vaihtoehtoa: soittaa tai mennä toimistoon asioimaan. Usein palvelun saaminen tarkoittaa, että henkilön pitää pystyä hoitamaan asioitaan virka-aikana.

Jos asiakas asuu vaikkapa maalla, mistä bussi alueen keskukseen menee kerran päivässä tai joka toinen päivä, asioiden hoitaminen voi olla melkoinen ponnistus.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Ilman internet-yhteyttä jo pelkästään oikean puhelinnumeron löytäminen tai osoitteen ja aukioloajan selvittäminen voi olla tuskaa. Usein puhelimessa joutuu jonottamaan pitkään, mikä maksaa.

Yhä useammat yritysten, mutta myös julkishallinnon palvelut on siirretty palvelukeskuksiin, joissa pitää ensin painella puhelimen numeroita päästäkseen tietyn asian käsittelijän kanssa juttusille. Tämä vaatii, että soittajalla on järjestelmään sopiva puhelin.

Matkusta, jos
saat ostettua lipun

Matkustamisesta ja siihen liittyvistä palveluista verkkoyhteydetön maksaa enemmän kuin muut. Linja-autojen aikataulut voi tarkistaa ja liput varata Matkahuollon numerosta päiväsaikaan. Palvelun hinta on 1,71 euroa minuutilta.

Netittömät juna-matkustajat ovat Juha Beurlingin mukaan eriarvoisessa asemassa suhteessa muihin matkustajiin.

– VR:n lippu-uudistus syrjii etenkin ikäihmisiä ja haja-asutusalueella asuvia, hän sanoo.

Heidän on vaikea saada alennushintaisia matkoja, koska niitä markkinoidaan pääosin netissä. Normaalihintaisenkin lipun ostaminen on vaikeaa, jos ostajalla ei ole älypuhelinta. Jos hän ostaa pitkän matkan lipun junasta, hän maksaa viisi euroa enemmän kuin muut.

Jos ihminen haluaa varmistaa pääsynsä tiettyyn junaan ja saada lippunsa ennakkoon, hän voi varata lippunsa VR:n asiakaspalvelusta. Tällöin puhelu maksaa euron ja palvelumaksun.
Lipun voi lunastaa R-kioskilta, kunhan ostaja ensin selvittää, missä on lähin kioski. Ilman nettiyhteyttä tiedon saaminen voi olla vaikeaa.

Pienillä paikkakunnilla ei kioskejakaan ole joka nurkalla, joten lipun lunastaminen voi edellyttää kymmenien kilometrien matkustusta. Toinen vaihtoehto on, että asiakas matkustaa ennakkoon ensin rautatieasemalle, jossa on lipunmyyntiä ja ostaa lipun.

Osta lentolippu puhelimitse,
maksa 50 euroa lisää

Ilman nettiyhteyttä elävä maksaa myös muista matkoistaan enemmän kuin muut. Esimerkiksi Finnairin lentolipun voi ostaa puhelinpalvelusta tai matkatoimistosta.

Yhtiö perii 30–50 euron palvelumaksun lentolipusta, joka varataan puhelimitse asiakaspalvelusta. Lipun voi lunastaa Finnairin toimistosta tai matkatoimistosta. Matkatoimistolta tai toiselta lentoyhtiöltä peritään 20 euron toimitusmaksu lipusta, jonka he toimittavat Finnairille asiakkaan noudettavaksi.

Palvelujen käyttäjillä on monenlaisia kokemuksia hinnoittelusta. Eräs lentomatka-asiakas kirjoitti Uuden Suomen verkkokeskustelussa:

– Jokin aika sitten netistä sai Seinäjoki–Helsinki-lennon riippuen päivästä 29-49 euron hintaan, jos tilasi ja maksoi netissä heti. Lentokentällä fyysisesti ostettuna sama lento maksoi 250 euroa. Puhelimessa hinnanero selitettiin sillä,  että haluavat ihmisten siirtyvän kokonaan nettiin.

Kun Taloussanomat kysyi Finnairilta, voisiko kyseinen tapaus olla yhtiön lento, vastausta ei tullut.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (240)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 24
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Ja kun vielä piratisoi minkä ehtii niin säästää pitkän pennin.
Anonyymi: piraattimies 17.3.2012 6:11

Anonyymi
´

Rikkaita on paapottava etuoikeuksilla (säätiöt, osinkojen verovapaudet ja muut verorotan reijät), koska heitä on niin vähän.

Köyhät taas joutavat unohdettaviksi kurjuuteen, koska heitä on niin vähän.

Demokratian logiikka vääntyy vaikka solmuun.
Anonyymi: vänrikki S. 17.3.2012 6:29

Anonyymi
Minä hoidan vanhan äitini pankkiasiat Netin kautta. Se nyt vain on nykyaikaa. Ei kai kukaan kaipaa sähkökirjoituskoneitakaan takaisin?
Anonyymi: Nimetön 17.3.2012 6:29

Anonyymi
´

Tietotekniikka tarjoaa mahdollisuuksia:

Monelle laiskalle peräkammarin pojalle olisi omaishoitajan työ aivan liian raskasta.

Mutta vanhan eläkeläisäidin omaisuuden hoito menettelee nettipelien ohessa. Sisarukset kiristelevät hampaitaan perinnön huvetessa hoitopalkkioihin.
Anonyymi: vänrikki S. 17.3.2012 6:38

Anonyymi
1900-luvun alussa osa kaikkein köyhimmistä oli vielä Suomessakin lukutaidottomia, minkä takia heidän tilanteessa yhteiskunnassa oli hyvin heikko.

Tämä on vähän vastaava tilanne nyky-yhteiskunnassa, jos olet Internet-taidoton ja vailla nettiyhteyttä. Lukutaito-ongelma korjaantui sillä, että koko kansasta tuli lopulta lukutaitoisia. Samanlaisella tavoitteella tämäkin ongelma lopulta korjaantuu.
Anonyymi: Auta vanhusta netiss 17.3.2012 6:45

Anonyymi
Ja kun vielä piratisoi minkä ehtii niin säästää pitkän pennin.


Ja vie leivän suustä niiltä kenen tuotoksia piratoi.
Anonyymi: Nälkäinen tekijä 17.3.2012 6:46

Anonyymi
Toisaalta kunnollinen nettiyhteys maksaa 30-50 ?/kk, joten sillä makselee laskuja käteisellä pankissa aika monta kertaa ja jää vielä kahvirahaa.
Anonyymi: jonnekin ne rahat me 17.3.2012 7:07

Anonyymi
Minä hoidan vanhan äitini pankkiasiat Netin kautta. Se nyt vain on nykyaikaa. Ei kai kukaan kaipaa sähkökirjoituskoneitakaan takaisin?


Minullakin on vanhat vanhemmat ilman tietokoneen käyttötaitoa ja nettiyhteyttä. En vain voi heidän asioitaan hoitaa, sillä välillämme on 300 kilometrin etäisyys.

Toisen asemaan asettuminen on kyky, jota yritysten toimintastrategioita ja palveluita suunnittelevilla ei näy olevan. Meillä on vanhuksia ja vajaakykyisiä enemmän kuin koskaan, mutta palvelut siirretään nettiin tämän väestönosan ulottumattomiin.

Perustuslain tasavertaisuusperiaate ei siinä kehityksessä näy paljoa painavan.
Anonyymi: Aina ei voi puolen v 17.3.2012 7:18

Anonyymi
Pitää perustaa valtion pankki. (Tiedän, Postipankki aikoinaan oli sellainen).

Valtion pankin konttorit on auki arkisin klo 9-17.
Valtion pankissa laskun maksaminen, tilisiirrot ja käteisen nosto eivät maksa.
Valtion pankissa talletuskorko käyttötilille on samaa tasoa kuin muilla.

Valtion pankki saa tilinhoitopalkkionsa siitä kun ihmiset perustaa tilejä, joilla pyörii rahaa, valtion pankki sijoittaa viisaasti näitä rahoja saaden niistä tuottoa. Tuotolla Valtion pankki maksaa toiminnastaan aiheutuneet kulut.

Voittoja Valtion pankki EI jaa pomoilleen, vaan mahdollisesti parempina korkotuottoina asiakkailleen, sekä henkilöstön hyvinvointiin tasapuolsiesti asemasta riippumatta. Ts. riittävästi henkilökuntaa, terveet ja toimivat työtilat jne. Konttoreissa on pankin asiakkaille ilmaiset maksupäätteet ja pankkitunnuksetkin on ilmaiset.

Kyllä ennen oli hyvin.
Anonyymi: Haaveilia 17.3.2012 7:26

Anonyymi
Muistan ajan kun ei ollut avointa nettiä ja mentiin bokseihin. Silloin hommasin ensimmäisen kerran pankin tunnukset. Modeemilla soitettiin pankin tietokoneelle ja niin eespäin. Silloin moni naureskeli nörtille ja sanoi ettei ikinä osta tietokonetta. Olisi kannattanut ruveta omaksumaan tietoja jo silloin niin osaisi vanhanakin.

Autan kyllä aina jos mahdollisuus tulee mutta moni ei kehtaa pyytää apua. Ei sitä paljonkaan tarvitse opettaa kun koneen laittaa ensin kuntoon. Selaimen käyttö, googlen käyttö, pankkiyhteyden käyttö ja hyvä virustorjunta pitää olla koneessa joka mahdollisimman automaattisesti toimii.

Joskus tulee mieleen että mahtaako sitten kun on vanha olla jotain samanlaista tärkeää mitä ei osaa. Toivottavasti ei mutta ei mahdotonta.
Anonyymi: Milloin itsekin puto 17.3.2012 7:31
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 24
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

08:22 Digitoday Kaksi palvelua nakertaa vauhdilla Facebookin ylivoimaa
07:45 Ackermann Ylelle: Suomi on länsimaista kaikkein Venäjä-riippuvaisin
07:26 TS: Taksit ja Kela EU-tuomioistuimeen
06:53 Kolumni Kylmää ja pimeää onnellisuutta
06:11 Digitoday Kajaanilaiset eivät luovuta, vaikka tie nousi pystyyn kolmesti – "Helkkarin hyvä tuote"
06:01 Nyt sen voi jo sanoa: Edessä on vielä 399 piinan päivää
27.11. Venezuela kääntyy Venäjän puoleen – haluaa "reilun hinnan"
27.11. Ökyasunnon omistaja "tienasi" Lontoossa enemmän kuin pääministeri
27.11. Toyota teki huoltokutsun – turvatyyny voi tappaa
27.11. Europarlamentti haluaa hajottaa Googlen
27.11. Digitoday Aikakauden loppu: uutuus-Lumiassa ei ole Nokia Tunea
27.11. Jämsän Seutu: UPM leikkaa aiottua rajummin
27.11. Sijoituksia Suomelta sivu suun – syynä "poliittinen epävarmuus"
27.11. Draghi EU-rahastosta: En ole lukenut nippelitietoa
27.11. Öljy rajussa alamäessä Opec-päätöksen jälkeen
27.11. Jättiale vai ostoslakko – kumpi houkuttaa enemmän?
27.11. Liki kaikista kaupan broilereista löytyi kampyloa Britanniassa
27.11. Digitoday Lisää herkkuja Jolla Tabletiin – jos nämä rajat ylittyvät
27.11. Sveitsissä halutaan kieltää jouluruoka – ei enää kissaa pöytään?
27.11. Talousvaliokunta puoltaa Fennovoima-hanketta
27.11. Finnairilla on oma painonvartijat
27.11. Moni haluaisi päästöpihin lennon, mutta halvalla
27.11. Pörssi nousee Nokian imussa
27.11. Hyvästi Jacky-makupalat – valmistus siirtyy Ruotsiin
27.11. Nokia saattoi löytää ostajan Chennaille
27.11. Yleislakko pysäytti Kreikan
27.11. EKP:n Draghin viesti Helsingissä: "Euro on peruuttamaton"
27.11. Ixonos varoittaa liikevaihdon jäävän odotetusta
27.11. Opecissa Venezuela ja Ecuador kannattavat öljyleikkauksia
27.11. Halpeneva öljy painaa jo pankkejakin
Asiakastieto

Yhteistyössä