Hyvän eläkevuoden hinta: jopa 40000 euroa

Moni miettii eläkkeelle jäämisen kynnyksellä, kannattaako alimman mahdollisen eläkeiän koittaessa vielä tehdä muutama vuosi lisää töitä ja ansaita karttumaa vai optimoida terveenä vietetyn eläkeiän määrä mahdollisimman suureksi.

Eläkkeiden suuruudesta ja eläkeiästä on taas keskusteltu, kun Veikkauksen varatoimitusjohtajan lisäeläkkeistä syntyi poru.

Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin tilastojen (Healthy Life Years) mukaan eläkeikään päässyt suomalainen elää täysin toimintakykyisenä eli ilman toimintaa merkittävästi rajoittavia sairauksia keskimäärin noin 73-vuotiaaksi asti. Naisilla luku on hieman suurempi ja miehillä vastaavasti hieman alempi.  

Eurostatin vuonna 2008 julkaiseman tilaston mukaan näiden hyvien vuosien jälkeen seuraa 6-8 vuotta, jolloin toimintakyky on henkilöiden itse määrittelemänä lievästi alentunut, kunnes 3-4 viimeistä vuotta eletään vakavasti alentuneen toimintakyvyn kanssa.

Toimintakyky ja terve elämä määritellään eri tilastoissa eri tavoin. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n HALE-tilastossa terveitä vuosia olisi muutama enemmän. Nykyinen elinajan odote 60-vuotiaalla on keskimäärin 23,4 vuotta. 

Mikäli eläkkeelle jäisi 63-vuotiaana, erittäin hyvän toimintakyvyn vuosia olisi siis jäljellä ainakin 10. Jos eläkkeelle siirtyisi 68-vuotiaana, hyviä eläkevuosia olisi keskimäärin vielä viisi.

Lisäeläkevuosi voi olla
yli 40 000 euron menetys

Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto loihtii esiin kuvitellun esimerkkitapauksen, kun häntä pyytää laskemaan lopullisen eläkkeen määrän eri ikäisenä eläkkeelle jääneille.

Esimerkkihenkilö täyttää kuluvana vuonna 62 vuotta ja tienaisi tästä eteenpäin 3 500 euroa kuukaudessa. Mikäli hän jäisi varhennetulle eläkkeelle, hänen eläkkeensä olisi 1 369 euroa kuukaudessa. (Katso taulukko kuukausieläkkeistä jutun lopusta.)

Mikäli esimerkkihenkilö jäisi eläkkeelle ensi vuonna eli 63-vuotiaana, hän saisi eläkettä 1 541 euroa kuukaudessa. Kymmenen tervettä eläkevuotta, eli ikävuodet 63–73, toisivat kassaan yhteensä 184 920 euroa.

Jos hän päättäisi tehdä vielä yhden vuoden töitä, hän saisi vuoden verran normaalia kuukausipalkkaansa. Yhdeksän vuoden ajan eläkettä puolestaan kertyisi 1 696 euroa kuukaudessa. Tämä johtuu eläkkeen karttumasta, joka nousee tuntuvasti 62 ikävuoden jälkeen.

64-vuotiaana eläkkeelle jäänyt ansaitsisi siis saman kymmenen vuoden aikana 225 168 euroa eli yhteensä 40 248 euroa enemmän kuin 63-vuotiaana eläkkeelle jäänyt. Yhden hyvän eläkevuoden hinta olisi siis tässä tapauksessa yli 40 000 euroa.

Laskelman mukaan ylimääräisen eläkevuoden hinta pieneneekin, mitä lähemmäs 68 ikävuotta mennään. Vertailtaessa eläkkeelle jäämistä 67-vuotiaana ja 68-vuotiaana, ikävuosina 63–73 saatujen ansioiden ero on enää 25 380 euroa.

Verratessa 63-vuotiaana eläkkeelle jäänyttä ja 68-vuotiaana eläkkeelle jäänyttä yhden hyvän eläkevuoden hinta olisi keskimäärin 32 796 euroa. Viiden hyvän eläkevuoden hinta olisi yhteensä 163 980 euroa.

Laskelmassa ei ole otettu huomioon mahdollisia indeksi- ja palkankorotuksia.

Mikäli ajatellaan koko aikaa eläkkeellä (eli noin 20 vuoden periodia 63:sta 83 vuoteen) terveiden eläkevuosien sijaan, eläkkeelle lähtemisestä myöhemmin tulisi entistä kannattavampaa.

Synkällä sukurasitteella
ei kannata vitkastella

Terveysliikuntaan erikoistuneen UKK-instituutin johtaja, tutkimusprofessori Tommi Vasankari muistuttaa, että todennäköisyydet ovat aina todennäköisyyksiä. Riski sairastua on aina yksilöllinen.

– Jos on tällainen hyvillä elintavoilla varustettu istumatyötä tekevä henkilö, jolla ei ole isoja perussairauksia, kuten vakavaa sydän- ja verisuonisairautta, merkittävää tuki- ja liikuntaelimistön ongelmaa, mielenterveyden ongelmaa, sukurasitusta lähisuvussa, voi hyvin ajatella olevansa vielä 68-vuotiaana terveenä töissä. Terveitä eläkepäiviä voisi silti nauttia vielä useita vuosia, Vasankari sanoo.

Toisaalta, mikäli pelimerkit ovat toiseen suuntaan, nykyinen eläkehaarukka ei edes välttämättä riitä.

– Jos henkilöllä on merkittäviä omia sairauksia, huonot elintavat ja sukurasitus, tämä lisää sitä todennäköisyyttä kokea ongelmatiikkaa. Varsinkin jos on mies, jolla on sysimustat sukugeenit sydänsairauksissa, nykyiset eläkeiät eivät välttämättä edes täyty, vaan voi joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Vasankari muistuttaa, että mikäli työ ei ole kovin kuormittavaa, se voi olla myös vireyttä ja toimintakykyä ylläpitävä tekijä. Työ ei aina yksiselitteisesti ole terveyttä heikentävää.

Duunarilla on vähemmän
terveitä eläkevuosia 

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Ari-Pekka Sihvonen on tutkinut suomalaisten toimintakykyisten elinvuosien määrää. Aiemmissa tutkimuksissaan hän on huomannut, että mitä korkeampi koulutus henkilöllä on, sitä enemmän hänellä on terveitä elinvuosia.

Vielä 1990-luvun puolivälissä esimerkiksi korkea-asteen koulutuksen saaneet miehet saivat odottaa elävänsä terveenä liki 11 vuotta enemmän kuin pelkän perusasteen koulutuksen saaneet miehet. Naisilla ero oli 8,4 vuotta.

– Mitä paremmassa asemassa henkilö on, sitä pidempi on elinajan odote. Sitä pidempi on myös terveenä vietetyn elinajan odote. Työt ovat erilaisia fyysiseltä kuormittavuudeltaan. Elintavat liittyvät tähän voimakkaasti. Osaltaan tässä voi olla myös vastausharhaa, koska koettuun terveyteen vaikuttavat niin monet asiat.

Ylipaino uhkaa
terveitä elinvuosia 

Suomalaisten odotettu elinikä on yhä nousussa, mutta onko terveenä ja toimintakykyisenä vietetty elinikä?

Erikoistutkija Sihvosen mukaan myös terveet elinvuodet ovat lisääntyneet, ja yli 65-vuotiaiden toimintakyky on parantunut.

– Kun katsoo suomalaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia, yleinen trendi on se, että terveet elinvuodet ovat lisääntyneet nopeammin tai yhtä nopeasti kuin elinvuodet. THL:n toimintakykyyn liittyvien tutkimusten mukaan yli 65-vuotiaiden toimintakyky on parantunut. Tilanne vaikuttaisi aika valoisalta, sanoo Sihvonen.

UKK-instituutin johtajan Vasankarin mukaan tulevaisuuteen kohdistuu kuitenkin isoja väestön elintapojen muutoksiin liittyviä riskejä, jotka vaikuttavat terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien määrään.

– Nuorten ylipainoisuus on lisääntynyt. Se todennäköisesti lisää myöhemmin sairastavuutta, ja toisaalta fyysinen aktiivisuus ja liikkuminen ovat vähentyneet. Nämä vievät tilannetta heikompaan suuntaan, kun taas kohentuvat verenpaine- ja rasva-arvot vievät sitä parempaan suuntaan.

.