Lamapotkut tärvelevät ansiokehityksen
Nyt kannattaa yrittää pitää kiinni työpaikasta, sillä laman aikana irtisanotun palkansaajan tulokehitys voi vuosia olla surkea. Lue, miten paljon paljon huonoon aikaan sattuneet potkut voivat vaikuttaa.
16.1.2012 06:01
124
Talouden asiantuntijat odottavat aiempaa synkempiä aikoja. Osa Suomen suhdanne-ennustajista arvioi, että bruttokansantuote supistuu tänä vuonna ja osa ennakoi sen kasvavan hieman.
Talouskasvun supistuminen yleensä kasvattaa työttömyyttä. Valtionvarainministeriön erityisasiantuntija Ossi Korkeamäki sanoo, että laskukaudella niin yhteiskunnan kuin yksittäisten henkilöidenkin kannattaa tehdä kaikki voitava työpaikkojen säilyttämiseksi.
– Laman aikana irtisanotuksi tulemisella on pitkäaikainen ja hyvin voimakas vaikutus tuloihin, hän sanoo.
Tämä ilmenee Korkeamäen Helsingin yliopistossa vasta valmistuneesta kansantaloustieteen väitöstutkimuksesta, jonka hän on tehnyt Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tutkijana. Työ julkaistaan Vattin sarjassa 3. helmikuuta.
Sen mukaan irtisanomisen vaikutus tulevaan tulokehitykseen on paljon pienempi, jos se on iskenyt talouden nousukaudella eikä laman aikana.
– Politiikkajohtopäätös on, että laman aikana kannattaa käyttää paljon voimavaroja, jotta ihmiset eivät jäisi työttömiksi tai että työttömyys ei ainakaan venyisi, Korkeamäki sanoo.
Lamapotkut iskevät naisiin
pahemmin kuin miehiin
Työttömyyden vaikutus näkyy kovimmin tulojakauman alapäässä. Naisten tulevaan tulokehitykseen lama-aikaan sattunut irtisanominen iskee vielä ankarammin kuin miesten ansioihin. Korkeamäki otaksuu, että se voi johtua siitä, että naiset jäävät miehiä useammin kokonaan pois työmarkkinoilta.
Väitöskirjassa on selvitetty työttömyyttä ja palkkajakaumaa 1990-luvun laman aikaan ja sen jälkeen. Tutkimuksen mukaan miehillä, jotka on irtisanottu laman keskivaiheilla on keskimäärin 15 prosenttia huonompi mediaanitulo seitsemän vuoden jälkeen kuin toisilla, joita ei irtisanottu. Naisilla vaikutus ansioihin on 20 prosenttia.
Korkeamäen mukaan erot eivät selity esimerkiksi koulutuksella tai työkokemuksella, sillä tutkitut henkilöt vastaavat taustaltaan ja irtisanomista edeltävältä palkkakehitykseltään toisiaan. Tutkimukseen on otettu ryhmiä, jotka ovat jääneet työttä joko yrityksen kaatumisen vuoksi tai siksi, että vähintään puolet väestä on irtisanottu.
– Tutkitut ovat saaneet potkut ilman omaa syytään, Korkeamäki kuvaa.
Moni irtisanottu on tuloton
vielä vuosien kuluttua
Osaa tutkituista on ajautunut pitkäaikaistyöttömiksi. Korkeamäen mukaan irtisanomisen jälkeen pienituloisimpien palkkajakauma leviää ja ansioiden keskiarvo putoaa.
– Irtisanottujen joukossa vähintään joka kymmenennen tulot ovat seitsemän vuoden kuluttua nolla euroa, Korkeamäki sanoo.
Kyse on ansioista. Työttömyyskorvauksia tai muita yhteiskunnan tukia ei ole otettu mukaan.
– Laman varjo on ollut todella pitkä.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
1990-luvun laman ja sen jälkivuosien työttömyyteen liittyy talouden rakennemuutos. Silloin jotkut teollisuuden alat lopettivat Suomessa kokonaan ja esimerkiksi tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuus näivettyi. Myös esimerkiksi pankkitoimihenkilöitä irtisanottiin suuria määriä.
Rakennemuutos on myös tätä päivää. Paljon työllistäneet metsäteollisuus ja informaatioteknologia-ala ovat nyt muutoksen kourissa.
Nuorista on syytä
kantaa huolta
Erityisen dramaattinen lama voi olla opintonsa päättäville. Moni 1990-luvun laman aikaan valmistunut jäi työttömäksi, pätkätyöläiseksi tai ajautui koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin. Kun lama hellitti, uusi vastavalmistuneiden sukupolvi kiilasi ohi. Jotkut tuolloin valmistuneista eivät ole vieläkään saaneet vakituista työtä.
– Laman aikana valmistuneilla on keskimäärin mennyt huonommin kuin heitä edeltävillä tai seuraavilla ikäluokilla, Korkeamäki sanoo.
Hänen mielestään sama voi tapahtua uudelleen ja osa nuorista voi jäädä väliinputoajiksi.
– Sellainen riski on olemassa. Nuorten tilanteesta on aiheellista kantaa huolta.
Pitkä hidas talouskasvu on
paljon lamaa parempi vaihtoehto
Euroopan ja maailman taloustilanne on harvinaisen epäselvä. Suursijoittaja George Soros arvioi talouslehti Wall Street Journalissa, että kriisi on jo pahempi kuin vuoden 2008 romahdus.
Toisaalta esimerkiksi Saksasta on tullut jo myönteisiäkin talouslukuja. Suomessa yrityksillä ei ainakaan vielä mene laajalti huonosti. Korkeamäki muistuttaa, että osa suomalaisista vientiyrityksistä on saanut ihan hyvin tilauksia.
Osa suhdanne-ennustajista onkin sitä mieltä, että tilanne ei näytä mahdottoman synkältä. Edessä voi silti olla pitkä hyvin hitaan talouskasvun aika. Miten dramaattista on tulla irtisanotuksi sellaisen aikana?
– On ehdottomasti parempi jäädä hitaan kasvun aikana työttömäksi kuin laman aikana, Korkeamäki sanoo.
