Outo ilmiö: minne käteiseurot katoavat?

Rahalaitokset ovat huomanneet käteisen rahan kysynnässä erikoista liikettä alkutalven aikana.

Ihmiset nostavat rahaa automaateista ja pankeista, mutta eivät näytä käyttävän sitä mihinkään. Tai sitten koko kansa on alkanut maksaa erilaisista palveluista pimeästi, vaihtaa rahaa keskenään ja kerätä sitä sukanvarsivarastoihinsa.

– Mekin olemme ihmetelleet, miksi käteisen liikkeellelaskutarve ei ole tätä nopeammin vähentynyt, vaikka yhä harvempi ihminen maksaa ostoksiaan käteisellä, sanoo Suomen Pankin johtava neuvonantaja Kari Takala.

Marras–joulukuussa esimerkiksi Otto-automaattien kuukausinostojen summa kohosi yli 1,5 miljardiin euroon. Joulunjälkeisiä tietoja ei ole vielä kerätty, mutta suunta on selvillä.

– Käteisnostojen euromäärä jopa hieman ylitti vuoden 2010 tason, sanoo automaattiyhtiö Automatian toimitusjohtaja Altti Kuorikoski.

Osa käteisen tarpeesta selittyy joululahjaostoksilla ja lahjoituksilla, mutta ei kaikki. Arviolta 70 prosenttia suomalaisista, kun maksoi tänäkin jouluna jopa pienet ostoksensa korteilla.

Varsinkin 50 euron setelit ovat nyt menneet rivakasti.

– Todennäköisesti jotkut ihmiset pitävät käteiseuroja kotona säästökassana, mikä on nykyisellä inflaatiolla ja koroilla ihan ymmärrettävääkin. Ei siinä voita, muttei merkittävästi häviäkään, sanoo Takala.

Edellinen käteispiikki
nähtiin 2009

Yksi syy käteistarpeen kasvuun voi olla taantuman pelko. Viimeksi vuonna 2009 finanssikriisin säikyttämät suomalaiset alkoivat hamstrata käteistä.

– Meillä otettiin silloin ulos ehkä sadan miljoonan euron verran ylimääräistä käteistä. Siitä kaikki ei ole vieläkään palautunut kiertoon, kertoo Kari Takala.

Todennäköisesti myös talvimyrskyjen ja sähkökatkojen opettamina suomalaiset pitävät nyt kotona enemmän seteleitä kuin normaaliaikana.

– Halutaan pitää likviditeettiä, että saadaan ostettua elintarvikkeita tarvittaessa käteisellä, jos kortti ei toimikaan, Takala arvelee.

Hänen mielestään setelien jemmaamisessa on kyse muutoin pitkälti psykologiasta.

– Tilillä olevat numerot eivät tee samanlaista turvallisuuden tunnetta kuin konkreettiset setelipinot, vaikka kyse on järjellä ajatellen ihan samasta asiasta, Takala muistuttaa.

On myös vähän ristiriitaista, jos eurojärjestelmän kaatumista pelkäävät pinoavat kätköihinsä euroseteleitä. Pelon logiikalla huomattavasti varmempaa olisi pitää kotivarana jotain muuta, vakaampaa valuuttaa.

– Toivottavasti ihmiset säilyttävät näitä turvakseen nostamia rahoja sitten myös riittävän turvallisissa paikoissa. Mieluummin vaikka pankkien tallelokeroissa kuin piironginlaatikossa, Kari Takala sanoo.