Myrskyvarmuus voi nostaa sähkölaskuasi

Joulunajan myrsky tuo sähköyhtiöille vaivaa, kun siirtoverkoille aiheutuneet vahingot nousevat kustannuksiltaan mittaviksi ja lisää myrskyjä on mahdollisesti luvassa. Lisäksi asiakkaille joudutaan maksamaan korvauksia.

Maakaapelointi on tulkittu lääkkeeksi vaivaan. Alan etujärjestön Energiateollisuuden mukaan ministeri Jyri Häkämiehen (kok) vaatimukset sähköverkon kaapeloinnista ja korjausten vauhdittamisesta ovat oikeansuuntaisia, mutta mitään nopeaa vastalääkettä kaapeloinnista ei myrskyjen varalta ole tulossa.

Energiateollisuuden mukaan sähkökatkojen karsiminen tulevaisuudessa vie aikaa, koska maakaapeloinnissa on otettava huomioon monta eri seikkaa. Näin ollen myrskytuhoista saataneen parhaimmassakin tapauksessa kärsiä vielä vuosikausia.

Taajamien syöttöverkon kaapelointi on Energiateollisuuden mukaan ensisijaista. Siellä kaapelointia ohjaa osaltaan tiestö ja kaavoitus. Haja-asutusalueilla täytyy tyytyä hitaampaan aikatauluun.

– Meidän tavoitteemme on päästä eroon pitkistä keskeytyksistä vuoteen 2030 mennessä. Aika on pitkä ja sen taustalla on se, että normaalin peruskorjauksen ja verkon uusimisen yhteydessä pyritään rakentamaan lisää varmempaa verkkoa, sanoo Energiateollisuuden sähköverkkotoimialan johtaja Kenneth Hänninen Taloussanomille.

Hänen mukaansa viimeaikaisen keskustelun perusteella näyttää siltä, että aikataulua nopeutetaan, siirtohintojen korottamisen uhallakin.

– Yhteiskunta ei kuitenkaan enää tällaisia keskeytyksiä siedä ja muut pitäisi saada ymmärtämään, että aikataulun kiristäminen vaatii myös rahaa. Joka tapauksessa kaapelointi vie oman aikansa, tehtiin se vaikka kuinka nopeasti. Sivussa pitää miettiä myös muita ratkaisuja, joilla vikakorjausta voidaan nopeuttaa ja asiakaspalvelua parantaa. Myrskyjen suhteen kaapelointi on kuitenkin ainoa ratkaisu, Hänninen sanoo.

Sähköyhtiöiden asiakkaille maksamien keskeytyskorvausten kasvattamista ei Energiateollisuudessa nähdä hyvänä kannustinkeinona, sillä nykyinen vakiokorvausmenettely on verkonhaltijalle ”ankara”.

Siirtohinnoissa
nousupainetta

Yleensä ottaen sähkönsiirto on ollut yllättävän kannattavaa liiketoimintaa, mikä näkyy sähköyhtiöiden luvuissa. Jakeluverkko käy myös hyväksi sijoituskohteeksi, mikä näkyy Vattenfallin Suomen verkostaan pääomasijoittajilta taannoin saamassa hinnassa.

Energiamarkkinavirastosta on perusteltu maakuntien sähköyhtiöiden siirtohintojen nousua sillä, että verkkojen haltijoiden pitää kunnostaa alueellisia siirtoverkkojaan, jotta sähkökatkoilta vältyttäisiin, muiden investointien ohella. Jo nousseiden siirtohintojen kallistuminen rokottaisi kuluttajaa edelleen, koska siirtohintoja ei voi kilpailuttaa.

Parhaillaan sähköyhtiöt sulattelevat jo miljoona-investointeja, jotka aiheutuvat etäluettavien mittarien käyttöönotosta. Mittarien investointi rahoitetaan viime kädessä yksityisiltä sähkönkäyttäjiltä kerättävällä rahalla. Viime vuoden alusta kuluttajan kustannuksia nosti sähkönsiirrossa perittävän sähköveron kiristäminen. Verojen osuus kuluttajahinnasta on suurempi kuin siirtohintojen.

Toisaalta mittari-investointi nostaa siirtoverkon arvoa. Periaatteessa tämä kustannuksiltaan jopa miljardiin euroon nouseva uudistus on myös kuluttajan eduksi, sillä se helpottaa sähkönkulutuksen seurantaa kun vuosikymmeniä kestäneestä arviolaskutuksesta päästään pois ja laskutus perustuu todelliseen kulutukseen. Tähän asti mittarit on luettu pääsääntöisesti vain kerran vuodessa.

Sähköyhtiöiden pitäisi siirtyä etäluettaviin mittareihin vuoden 2013 loppuun mennessä. Esimerkiksi kunnallinen energiayhtiö Lahti Energia oli asettanut aikatauluksi vaihdolle viime vuoden lopun.

Sähkönsiirron tuottojen kohtuullisuutta vartioi Energiamarkkinavirasto, joka on kehittänyt tarkoitusta varten oman laskentamallinsa. Esimerkiksi vuonna 2004 Vattenfall Verkko Oy:n sähkön siirtotoiminnan tuotto ylitti sähkömarkkinalain mukaisen kohtuullisen tuoton miljoonilla euroilla. Ylisuuret tuotot pitäisi palauttaa asiakkaille sähkönsiirron kustannuksissa.

Tämän jälkeen seurantajärjestelmää muutettiin ja tuottoihin ei ole tarvinnut puuttua, kun ne ovat jääneet selvästi alijäämäisiksi. Tämä koskee myös useimpia muita sähköyhtiöitä. Aamulehti arvioi taannoin, että Vattenfallin sähkönsiirtoverkon ostaneet Ilmarinen ja pääomasijoittajat voisivat omistajina nostaa siirtohintoja jopa 40 euroa asiakasta kohden. Suomen Vattenfallista korostetaan, että korotussuunnitelmia ei ole.

– Kaupalla ei ole minkäänlaista vaikutusta siirtohintaan, kommentoi toimitusjohtaja Hannu Kostiainen.

Vattenfall on ollut ensimmäisenä Suomessa vaihtamassa sekä yritys- että yksityisasiakkaiden mittareita etäluettaviksi.