Samat tulot – 1 700 euroa enemmän veroja

Suomalaiset eivät ole tasavertaisia. Kunnat ovat hyvin erilaisia ja se näkyy verotuksessa.

Pohjois-Karjalan Kiteellä ja Pohjois-Pohjanmaan Siikalatvalla on ensi vuonna Suomen korkeimmat kunnallisverot, 21,75 prosenttia. Ahvenanmaalla Lemlandissa ja Saltvikissa asuva puolestaan maksaa maan alinta 16,25 prosentin kunnallisveroa.

Manner-Suomen pienin 16,50 prosentin verotus löytyy pääkaupunkiseudulta Kauniaisista.

Veronmaksajain keskusliiton laatimasta taulukosta ilmenee, että keskituloinen eli 3 000 euroa kuukaudessa ja 37 500 euroa vuodessa ansaitseva maksaa Kiteellä ja Siikalatvalla ensi vuonna veroja miltei 6 933 euroa.

Lemlandissa ja Saltvikissa asuva antaa kunnan käyttöön noin 5 180 euroa ja Kauniaisissa asuva 80 euroa enemmän. Summissa ei ole mukana valtion veroja.

Vaikka veroprosentit vaihtelevat vuosittain, talousongelmat riivaavat vuodesta toiseen suunnilleen samoja kuntia. Kireimmän verotuksen kunnassa asuva maksaa kymmenessä vuodessa 17 000 euroa enemmän veroja kuin keveän äyrin kunnan asukas.

Keskituloisella parilla veroero tarkoittaa 34 000 euroa kymmenessä vuodessa.

Useimpien kuntavero
nousee ensi vuonna

Kiteellä tuloveroprosentti nousee ensi vuonna 0,5 ja Siikalatvalla 0,75 prosenttiyksikköä. Lemlandissa äyri laskee neljännesprosenttiyksikön. Myös ahvenanmaalainen Getan kunta laskee äyriään tämän verran.

Kaikkiaan Suomen 167 kunnasta näiden lisäksi vain Lapin Pelkosenniemi laskee äyriään. Se pudottaa ensi vuonna tuloveronsa 0,75 prosenttia 19,75 prosenttiin. Vielä vuosi sitten sen vero oli prosenttiyksikön suurempi. Lapin Kansan mukaan kunta pyrkii eroon himoverottajan maineestaan ja yrittää houkutella asukkaita.

Talouden kireys näkyy kunnissa. Veroprosenttiaan korottaa 91 kuntaa ja kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousee 19,25:een tämän vuoden 19,16 prosentista. Vuosi sitten keskimääräinen kunnallisveroprosentti kohosi 0,20 prosenttiyksikköä.

Suurin äyrin korottaja on itäuusimaalainen Lapinjärvi. Siellä verotus kiristyy puolitoista prosenttiyksikköä 20,50 prosenttiin.

Kireästi verottavia
kuntia on ympäri maata

Verohaarukka on iso. Keskituloinen palkansaaja maksaa ensi vuonna 28 kunnassa 6 700 euroa tai enemmän tuloveroa. 23 kunnassa veropotti jää 800 euroa tätä alemmaksi.

Maakunnan korkein keskimääräinen verotus on Lapissa ja matalin Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Yksittäisiä korkean verotuksen kuntia on ympäri maata. Monessa Itä-Suomen ja Pohjanmaan kunnassa on kireä verotus, mutta niin on myös muun muassa Etelä-Suomen Raaseporissa ja Siuntiossa, Hämeenkoskella, Humppilassa ja Urjalassa.

Veronmaksajien keskusliiton mukaan Ahvenanmaan kuntaverotus ei ole täysin vertailukelpoinen Manner-Suomen kuntaverotuksen kanssa.

Yhdentoista vähiten verottavan kunnan joukossa on vain kolme mantereen kaupunkia: Kauniainen, Espoo ja Naantali.

Kiinteistö- ja kirkollis-
vero kasvattavat pottia

Tulovero on asukkaan suurin kuntameno. Ahvenanmaan Brändötä lukuun ottamatta kunnat perivät myös kiinteistöveroa. Yleinen kiinteistövero on keskimäärin 0,9 prosenttia. Korkeinta 1,35 kiinteistöveroa peritään Haapavedellä ja Inarissa.

Pääosa suomalaisista kuuluu kirkkoon. Myös kirkollisvero määräytyy asuinpaikan perusteella. Pääkaupunkiseudulla sekä Turussa ja Kaarinassa kirkollisvero on alin eli yksi prosentti. Korkeinta kahden prosentin veroa peritään useissa Ahvenanmaan seurakunnissa.