Osakesalkun hajautus kannattaa

Taloussanomat julkaisee tutkimusmaailmasta-sarjassa Aalto-yliopiston tutkijoiden ja professoreiden kirjoituksia ajankohtaisista aiheista.

Rahoituksen aineeseen kuuluva väitöskirjan kahdessa ensimmäisessä esseessä käsitellään sijoittajien ensisijaisten valintojen ja tuotto-odotusten vaikutusta sijoituspäätöksiin ja näiden odotusten muodostumista.

Ensimmäisessä esseessä tutkitaan, miten korreloituneet kriisiperiodit osakemarkkinoilla vaikuttavat kansainvälisen osakesalkun optimaaliseen hajautukseen, jos sijoittajat karttavat pettymyksiä.

Tulosten mukaan käytetty malli johtaa laajaan hajautukseen kriisiaikoina, mutta voi johtaa myös kotimarkkinoille keskittymiseen parempina aikoina. Malli auttaa myös selittämään, miksi sijoittajilla on taipumus siirtyä markkinoille, joilla tuotot ovat olleet korkeita.

Ammattilaiset
usein ylioptimistisia

Toisessa esseessä tarkastellaan rahoitusmarkkinoilla toimivien ammattilaisten tuotto-odotuksia Suomessa ja Ruotsissa.

Tulosten valossa näyttäisi siltä, että joukkovelkakirjoihin verrattuna ammattilaiset ovat ylioptimistisia osakkeiden suhteen. Arviot siitä, kuinka todennäköisesti osakkeiden tuotto ylittää joukkovelkakirjojen tuoton 10:n ja 20 vuoden sijoitushorisontilla, eivät ole linjassa instrumenttien tuotto-odotusten kanssa.

Vuoden 2008 rahoitusmarkkinakriisillä ei ole ollut kovin suurta vaikutusta keskipitkän aikavälin tuotto-odotuksiin.

Kaksi muuta esseetä käsittelevät rahoitusmarkkinoiden lyhytaikaista väärinhinnoittelua. Kolmannessa esseessä todetaan, että hyvin tunnettu "arvoefekti" – eli suhteessa markkina-arvoon korkean kirja-arvon omaavien osakkeiden suhteellisesti parempi historiallinen tuotto – johtuu ainakin osittain väärinhinnoittelusta, eikä ole korvausta korkeammasta riskistä.

Tulokset osoittavat myös, että hedge fund -rahastot osaavat valita alihinnoiteltuja osakkeita. Rahastojen sijoitusvirta myös vähentää väärinhinnoittelua ja näin osaltaan parantaa markkinoiden tehokkuutta.

Neljännessä esseessä käsitellään yrityskauppa-aaltoja, eli aikoja, jolloin kauppoja tehdään paljon. Tulokset viittaavat siihen, että aaltojen aikana yrityskaupoissa maksetut preemiot ovat pienempiä suhteessa hiljaisempiin aikoihin. Aallot johtavat myös osakerahoituksen kasvuun ja yrityskaupan kohteena olevan yrityksen osakkeen hinnan suurempaan nousuun ennen kauppaa.

Joni Kokkonen
Aalto-yliopisto