Neljä tapaa, jolla eurobondit näkyisivät arjessasi
Taloussanomat
Euroopan unionin komissio julkisti tällä viikolla ehdotuksensa eurobondeista. Eurobondeilla korvattaisiin jäsenmaiden kansallinen velka. Kuinka eurobondit vaikuttaisivat asuntovelkaisen arkeen?
28.11.2011 06:10
50
Euroopan unionin komissio julkisti tällä viikolla ehdotuksensa malleista eurobondeiksi. Niillä korvattaisiin jäsenmaiden kansallinen velka. Euroalueen yhteiset joukkovelkalainat johtaisivat todennäköisesti Suomen valtion lainakulujen nousuun.
Eurobondien mahdollinen käyttöönotto olisi vuosien kovan poliittisen väännön takana, mutta kuinka Suomen valtion lainakorkojen nousu vaikuttaisi asuntovelkaisen arkeen?
1. Verotus voisi kiristyä
Ekonomistit ovat yhtä mieltä siitä, että eurobondien käyttöönotto tietäisi lisälainakustannuksia Suomelle ja muille onnistunutta talouspolitiikkaa harjoittaneille euromaille.
Taloustiedot
– Joutuisimme maksumiehiksi ja ottamaan lisää riskiä muiden maiden heikosta talouspolitiikan hoidosta. Korkokustannusten nousu kanavoituu alkuvaiheessa tavalla tai toisella laajemmin talouteen, sanoo OP-Pohjola-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Lainojen lisäkustannukset vaikuttaisivat palkansaajan arjessa selvimmin siten, että verotus voisi nousta tai julkiset palvelut heikentyä.
– Eurobondit voisivat tehdä jossain määrin kalliimmaksi Suomen valtionvelan hoidon. Se luo lisäpaineita verojen korotuksiin tai menojen vähentämiseen, kun Suomen oman velan hoito kallistuu, sanoo Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila.
2. Lainojen marginaaleihin painetta
Suomen valtion korkeammat varainhoitokustannukset voivat pitkällä aikavälillä kanavoitua talouteen myös pankkien luottomarginaalien kautta, arvioi Heiskanen.
– Valtiontalouden korkeammat korot heijastuisivat jossain määrin arkeen ja osittain lisäisivät paineita pankkiluottomarkkinoiden marginaaleihin, Heiskanen sanoo.
Eurobondeilla ei olisi suoraa vaikutusta asuntolainojen korkoihin, koska asuntolainat on Suomessa valtaosin sidottu euriborkorkoihin. Ne seuraavat Euroopan keskuspankin ohjauskorkoa.
Talletuskoroissakaan eurobondien käyttöönotto ei näkyisi, sillä niihinkin vaikuttavat pääasiassa lyhytaikaiset euriborkorot.
4. Tiiviimpi unioni voisi hillitä palkkoja
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Eurobondien käyttöönotto voi hillitä työntekijöiden palkankorotusvaateita. Suomi ei ole euron käyttöönoton jälkeen pystynyt hoitamaan kilpailukykyään valuuttakurssin muutoksilla vaan kilpailukyky riippuu paljolti vientiyritysten palkkakustannuksista.
Eurobondit syventäisivät valuutta-aluetta entisestään.
– Euroalueen täytyy pitää huolta siitä, ettei tehdä liian suuria palkankorotuksia, jotka söisivät kilpailukykyä. Kun mennään entistä tiiviimpää unioniin, korostuu entisestään se, että pelisäännöistä pidetään kiinni, Heiskanen sanoo.
4. Korkeampaa tuottoa euro-obligaatioista
Valtionkonttorin yksityissijoittajille suunnatut valtion tuotto-obligaatiot hävisivät ja niiden tilalle tulisivat eurobondit. Piensäästäjä saisi periaatteessa lyhyellä aikavälillä eurobondeista parempaa tuottoa. Mutta parempi korko heijastaisi suurempaa riskiä, Heiskanen muistuttaa.
Uotila arvioi, että eurobondimarkkinoista saattaisi muodostua pelkät tukkumarkkinat. Silloin yksityissijoittaja voisi hyötyä eurobondien korkeammista koroista epäsuorasti sijoittamalla korkorahastoihin.
Pitkällä aikavälillä eurobondien korko voisi olla kuitenkin alhaisempi kuin Suomen lainojen nykyiset korot. Eurobondien korko riippuisi pitkällä aikavälillä siitä, miten euroalueen talous kehittyisi.
– Pidemmällä aikavälillä eurobondien korko voisi olla edullinen, jos niiden markkinat ovat likvidejä ja jos euromaiden talous on hyvällä mallilla, Heiskanen sanoo.
