Kirjaudu ▼
 

Huoli pois – näin turvaat oman taloutesi

Heini Karjanmaa
Huoli pois – näin turvaat oman taloutesi
Yhä epävarmemmaksi muuttuva taloustilanne alkaa vähitellen vaikuttaa tavallisiin kotitalouksiinkin. Pyysimme asiantuntijoilta neuvoja, miten kotitaloudet voivat tasapainottaa tulonsa ja menonsa – ja miten ne myös pysyvät tasapainossa. Kannattaa myös muistaa, että on suuri määrä ihmisiä, joilla ei ole juuri nyt syytä erityisemmin huolestua oman taloutensa tilasta. Lue, miten saat raha-asiat pysymään järjestyksessä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Velkakriisin riepotteleman Euroopan taloustilanne on heikentynyt nopeasti. Euroopan unionin komissio pudotti tällä viikolla ensi vuoden ennusteita voimakkaasti.

Suomalaiset talousviisaat uskovat Suomen talouskasvun putoavan nollille jo ennen vuoden vaihdetta, kuten perjantain Helsingin Sanomat kertoi.

Epävarma taloustilanne vaikuttaa kotitalouksiin viipeellä. Yksityistalouden asiantuntijat pitävät työttömyyttä suurimpana yksittäisenä talousuhkana. Jos työpaikka säilyy ja menot ovat tulojen kanssa tasapainossa, talouskriisin vaikutukset kuluttajan kukkaroon jäänevät pieniksi.

Varsinkin eläkeläiset voivat nukkua yönsä rauhassa, sillä eläkkeisiin talouskehityksen ei uskota vaikuttavan.

– Perusneuvo, joka pätee niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina, on että menot pitäisi mitoittaa tulojen mukaan. Kun ne ovat tasapainossa, selviää yleensä heikompien aikojenkin yli. Kun säästössä on tarvittava puskuri, puhurit eivät ihan heti heiluttele, Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen sanoo Taloussanomille.

Kuluttajaliiton projektivastaava Paula Pessi pitää oman talouden kokonaistilanteen hahmottamista hyvänä lähtökohtana.

– Taloudet ja ihmiset ovat hyvin erilaisia, siksi vaikutuksetkin ovat erilaisia. Jos omaa tilannetta ei ole tullut aiemmin tarkasteltua, kannattaa käydä läpi tulot ja menot. On hyvä selvittää, ylittävätkö menot jatkuvasti tulot ja tuleeko velkasummaa lisää vai jääkö rahaa kenties säästöön, Pessi neuvoo.

Monet ostavat isompia hankintoja lainarahalla, joko osamaksusopimuksella tai kulutusluotoilla.

– Kulutusluottovelat ovat aika suuria menoeriä esimerkiksi asuntolainan lisänä. Jos on paljon pieniä luottoja, kannattaa ainakin miettiä, voisiko niitä jotenkin yhdistää.

Pessi muistuttaa, että velkaa ei saisi koskaan maksaa uudella velalla. Jos näin käy, se on merkki isommista ongelmista, joihin kannattaa kysyä neuvoja talouden asiantuntijalta.

Pidä kiinni
säästösuunnitelmasta

Nordean Anu Nummisen mukaan työttömyys on suurin tavallisen ihmisen talouteen kohdistuva uhka.

– Työpaikan menetykseen kannattaa aina varautua huolehtimalla siitä, että työttömyysturva on kunnossa.

Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä työttömyyskassan jäsenyyttä, mikä varmistaa ansiosidonnaisen korvauksen. Numminen muistuttaa, että työttömyyskassoissa on yleensä reilun puolen vuoden jäsenyysvelvoite ennen kuin korvausta alkaa saada. Jos uhkaava työttömyys ei ole ihan oven takana, vieläkin ehtii liittyä.

Muihinkin talouden epävarmuuksiin voi Nummisen mukaan parhaiten varautua säästämällä nopeasti käyttöönotettavaa puskurirahaa. Sopivana summana pidetään yleensä kahden tai kolmen kuukauden nettotuloja vastaavaa summaa.

– Sillä selviää pahimman yli esimerkiksi lomautus- tai työttömyystilanteessa. Talous ei mene heti sekaisin, vaikka työttömyysturvaan liittyviä asioita ei saisi heti rullaamaan.

Säännöllisesti esimerkiksi eläkevakuutukseen tai johonkin säästösopimukseen säästävää Numminen kehottaa pitämään pään kylmänä.

– Neuvoisin pitäytymään omassa säästösuunnitelmassa, vaikka kurssit menevät alas. Kyllä ne sieltä joskus ylöskin tulevat.

Hänen mukaansa säännöllinen säästäjä pääsee hyötymään myös kurssilaskuista.

– Kuukausisäästämistä kannattaa jatkaa ihan normaalisti, koska nyt kuukausittaisella säästömäärällä saa rahasto-osuuksien arvojen laskun vuoksi enemmän osuuksia. Sitten kun kurssit nousevat, halvalla ostettujen osuuksien arvo nousee.

Asumismenot
hallintaan

Monissa talouksissa asunto on suurin menoerä, ja siinä saattaa olla kiinni varsin iso osa omaisuudesta. Siksi uuden asunnon hankkimista on syytä harkita aina tarkasti. Nordean Anu Numminen on silti sitä mieltä, että asunto täytyy ostaa silloin, kun siihen on tarve.

– Täytyy kuitenkin huolehtia, että asumistarpeet on mitoitettu oikein omaan tulotasoon nähden eli ei osteta liian suurta tai kallista asuntoa, jonka hoitaminen nousseilla koroilla voi käydä rankaksi.

Myös ostettavan asunnon kunto kannattaa katsoa todella tarkasti ja selvittää mahdolliset tulevat remontit. Odottamaton julkisivu- tai putkiremontti voi nostaa asunnon lopullista hintaa huomattavasti.

– Jos asunnon hankinnassa ei ole kovaa kiirettä, tässä tilanteessa ei ole välttämättä mikään huono idea vähän odottaa ja katsoa. Asuntojen hintojen nousulle ei näyttäisi olevan mitään suuria paineita, Numminen huomauttaa.

Tärkeintä on katsoa lainamäärää suhteessa omiin tuloihin.

– Korkotaso on tällä hetkellä poikkeuksellisen matala eli joka tapauksessa korot nousevat näiltä tasoilta. Mielestäni matalat korot eivät ole välttämättä syy mihinkään erityiseen riemuun, koska taustalla oleva syy on taloustilanteen heikkous, Numminen sanoo.

Esimerkiksi asunnonvaihtotilanteessa, kun entinen asunto on jo kokonaan maksettu ja uutta asuntoa varten joutuu ottamaan vain pienen lainan, koronnousulla ei ole välttämättä suurta merkitystä.

– Sen sijaan ensiasunnon ostajalla tai rakentajalla on usein omiin tuloihin nähden paljon lainaa ja koronnousulta suojautuminen on ehdottomasti varteenotettava neuvo, Numminen sanoo.

Osan lainasta voi sitoa esimerkiksi pitkään korkoon, joka on tällä hetkellä varsin houkuttelevalla tasolla, ja osan pitää muuttuvassa korossa. Tällöin lainaa voi lyhentää vähän nopeammin tai tarvittaessa ottaa lyhennysvapaata.

Kuluttajaliiton Paula Pessi kehottaa pohtimaan taloustilannetta aina pidemmällä aikavälillä.

– Jos on esimerkiksi monen kymmenen vuoden asuntolaina, kannattaa miettiä ainakin viiden vuoden aikavälillä, mitä koroille voi tapahtua. Koronnousuun on hyvä varautua hyvissä ajoin ja selvittää, mistä tarvittavat rahat tulevat vai voiko lainaa esimerkiksi pidentää loppupäästä.

Veronpalautukset
rahoittavat joulua

Lähestyvässä joulusesongissa asiantuntijat neuvovat käyttämään maalaisjärkeä. Paula Pessi kehottaa myös omien tarpeiden ja halujen priorisointiin.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Jos tuntuu, että rahaa ei ole ihan kaikkeen mitä haluaisi, pitää miettiä, mitkä ne ovat kaikkein tärkeimmät asiat ja mistä voisi nyt luopua tai ainakin lykätä vähän myöhemmäksi.

Hän kehottaa pohtimaan joulukulutusta myös ympäristönäkökulmasta.

– Onko materia ihan välttämätöntä? Tuoko se iloa ja onnea? Palvelujen kuluttamisesta puhutaan paljon. Se ei välttämättä ole halvempaa, mutta ainakin siitä voi saada kestävämpää iloa, Pessi sanoo.

Anu Nummisen mukaan suomalaiset käyttävät suuren osan veronpalautusrahoista joulukauppaan.

– Uskon, että niin tehdään tänäkin vuonna. Ihmiset saattavat olla vähän varovaisempia, mutta jos oma työtilanne näyttää suhteellisen vakaalta, ei säästäväisyyteen ole mitään erityistä syytä.

Varsinkin lapsiperheissä jouluista ja kesälomista halutaan Nummisen mukaan pitää kiinni.

– Lapsille halutaan turvata joulutunnelma vähän vaikeampinakin aikoina. Ehkä aikuiset eivät osta keskenään niin kalliita lahjoja tai sitten tingitään jostain muusta.

Eläkeläisillä
vakaa tilanne

Asiantuntijoiden mukaan kotitalous on melko hyvin turvattu, jos on vakaa työpaikka. Myös omistusasunto ja säästöt antavat lisää pelivaraa epävarmoina aikoina.

– Palkkahan se on, millä suomalaiset rahoittavat elämänsä ja asuntonsa yleensä maksavat. Jos palkka- tai eläketulo on turvattu, ei maailmanlopun tunnelmiin ole mitään syytä, Anu Numminen sanoo.

Erityisesti eläkeläisten talouspelot ovat helposti liioiteltuja. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että vanhemmat ihmiset ja erityisesti eläkeläiset huolestuvat kielteisistä talousuutisista huomattavan paljon ja alkavat helposti itse suitsia kulutustaan.

– Heidän toimeentulonsa on kuitenkin tällä hetkellä kaikkein turvatuin. Ei eläkkeitä olla keneltäkään ottamassa. Jos menot ja tulot ovat tasapainossa, eläkeläiset voivat jatkaa elämäänsä ja kulutustaan ihan normaalisti niin kuin tähänkin asti, Numminen sanoo.

– Monilla eläkeläisillä on taloudessa hyvä tilanne, heille on kertynyt säästöjä ja omistusasunto on maksettu. Mutta on myös eläkeläisiä, jotka ovat todella tiukoilla, huomauttaa Kuluttajaliiton Paula Pessi.

Suomessa on kuitenkin huomattavan suuri kädestä suuhun elävien joukko, joka ei ole turvannut selustaansa pahan päivän varalta.

– Nordean säästämisen tutkimus syyskuulta osoitti, että lähes joka neljännellä suomalaisella ei ole lainkaan säästöjä, Numminen sanoo.

Hänestä tilanne on huolestuttava, etenkin pohjoismaisiin naapureihin verrattuna. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vastaavat osuudet ovat 7–8 prosenttia.

– Jostain syystä emme osaa ajatella pitkäjänteisesti. Riskeihin varaudutaan aika heikosti, eikä niiden uskota osuvan omalle kohdalle. Suomalaiset luottavat myös aika paljon yhteiskunnan turvaverkkoihin. Moni voi yllättyä ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksensa määrästä. Se ei välttämättä ole niin suuri kuin on kuvitellut.

Työssäkäyvät opiskelijat
vaaravyöhykkeessä

Työssäkäynnillä elämäänsä rahoittavat opiskelijat ovat yksi riskiryhmä, jonka arkeen taloustilanteen heikkeneminen voi vaikuttaa varsin merkittävästi. Tyypillisesti määrä- ja osa-aikaisissa suhteissa työskentelevien opiskelijoiden työpaikat ovat erityisen herkkiä suhdannemuutoksille.

– Opiskelijathan ovat se joustava työvoimareservi, Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liiton asiantuntija Antti Hallia huomauttaa.

Hänen mukaansa opiskelija turvaa taloutensa parhaiten varautumalla yllättäviin menoihin.

– Työtulojen osuus budjetin välttämättömyysmenoista tulisi pitää mahdollisimman pienenä, ellei ole mitään puskurirahoitusta kuten säästöjä tai vanhemmilta tai puolisolta saatavaa tukea.

Ongelmana on asumisen kalleus. Ansiotyöstä saatujen tulojen osuus oli viime vuonna korkeakouluopiskelijan kokonaistaloudessa on noin neljännes, vanhemmilla opiskelijoilla ansiotyön merkitys on suurempi. Opetus ja kulttuuriministeriön viime vuonna teettämän selvityksen mukaan opiskelijoiden talouden suurin menoerä ovat asumiskustannukset, joita on keskimäärin 400 euroa kuukaudessa.

– Näkisin ihan vakavasti, että opiskelijat, joilla on erityisen korkeat asumiskustannukset, ovat suurin riskiryhmä. Jos opiskelija on rakentanut budjettinsa tiukasti työnteon varaan, jotta saa asua haluamallaan tavalla, työttömyys tai töiden väheneminen tuovat todennäköisesti tullessaan todella suuria elämäntapamuutoksia, Hallia sanoo.

Hänen mukaansa taloustilanteen synkkeneminen näkyy jo arjen taloudenpidossa.

– Opiskelijoiden ravintoloissa käyminen on vähentynyt merkittävästi. Sen lisäksi säästöjä on tällä hetkellä huomattavasti vähemmän heikomman kesätyötilanteen takia. Nähtävissä myös jotain merkkejä siitä, että ruokaan käytetään aiempaa vähemmän rahaa. Rahankäyttöä yleensäkin mietitään aiempaa tarkemmin.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (105)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 11
EdellinenSeuraava

Anonyymi
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/rahat/talouden_suunnittelu/
Anonyymi: tosta on hyvä alotta 12.11.2011 6:11

Anonyymi
Säästäminen on aina ollut ja aina tulee olemaan hyvä neuvo. Ei ne tulot vaan menot. Kumpa julkinen sektorikin noudattaisi menokuria tulojensa mukaan, niin ei tarvitsisi varautua nopeasti nouseviin veroihin lähivuosikymmenen aikana.

Ainoa huono puoli on nykyisessä talouskriisissä että maksajiksi tulee lopulta päätymään tavalliset kansalaiset ja sen seurauksena elintasonlasku mm. Suomessa tulee olemaan noin 30% nykytasosta.
Anonyymi: Nimetön 12.11.2011 6:16

Anonyymi
On taas juttua! Ihan sama kuin olis otsikko "Näin selviät hengissä, hengitä, syö ja nuku!" Olis tämänkin jutun voinu kirjottaa seuraavasti: "Nyt on lama, joten suu säkkiä myöten."
Anonyymi: piste 12.11.2011 6:22

Anonyymi
Mahtavia neuvoja! Ei ole vuoien koulutus mennyt hukkaan!
Anonyymi: Mitennolennpärjännyt 12.11.2011 6:22

Anonyymi
Pessi, Hallia ottaa asuntovelkaa tuossa järjestyksessä niin Hallia joutuu ulosotto kierteeseen koska ei pysty maksamaan velkojaan, sen sijaan pessillä säilyy työ ja asuntovelan takaisin hoitaminen.



Tämä kriisi aiheuttaa myös suomeen hair kutin joten eläkeläiset menettää tuloistaan valtaosan.
Syy on Hallian jääminen työttömäksi ja rahan kierronsupistuminen kaikilta osin myös Hallia joka maksoi nyt eläkkeensaajien eläkkeen työllään velaksi.




Opiskeliat ylivelkaantuu kuten yhdysvalloissa ja ovat näin jo valmiiksi ulosotossa ennen työhön astumista joka vaikeuttaa oman ansio asuntolainan hankintaa joka vakuttaa sitten Pessin asunvelan hoitokykyyn seuraavan 7 vuoden aikana jolloin koropuolituu kuten nyt ja Pessi on ulosotossa.
Anonyymi: Velkatalouden ihme j 12.11.2011 6:24

Anonyymi
En osta mitään !
Anonyymi: LAMA 12.11.2011 6:32

Anonyymi
Suomessa rahastetaan vientiteollisuudessa ja palveluissa olevia keskiluokkaisia ihmisiä täysin säälimättömästi, että julkishallinto voi edelleen elää kuin siat pellossa.

Nytkin on tehty vain ja ainoastaan tiukennuksia tuottavaa työtä tekevien ihmisten verotukseen ja nostetaan pakollisten kulujen (asuminen, ruoka, sähkö) kustannuksia jatkuvasti.

Suomessa täytyy tehdä suuri rakenteellinen remontti julkisessa sektorissa, ennenkuin olemme Kreikan tilanteessa.
Anonyymi: Jarkko S 12.11.2011 6:40

Anonyymi
Saneeraus sekoitti arjen, eikä maamme teollisuus taida tulevaisuudessakaan tekijöitä tarvita. Asuntovelkaisena perheellisenä on epätoivo se yleisin olotila. Oletin rehellisyydellä ja ahkeruudella olevan kysyntää. Jutun asiantuntijat rauhoittelevat lukijoita ja kehoittavat kuluttamaan, koska vielä työllisillä ei mielestänsä ole aihetta säästäväisyyteen. Vaarallista vastuuttomuutta. Velalla ylläpidettävä työllisyys saattaa olla tiensä päässä. Järjestys vanha tuttu; ensin suorittava, ja kun viimeinenkin euro on käytetty,niin sitten ehkä suosikit ja viimeiseksi pienet ja vähän isommatkin "pomot".
Anonyymi: vielä ruodussa 12.11.2011 6:44

Anonyymi
Suomessa rahastetaan vientiteollisuudessa ja palveluissa olevia keskiluokkaisia ihmisiä täysin säälimättömästi, että julkishallinto voi edelleen elää kuin siat pellossa.

Nytkin on tehty vain ja ainoastaan tiukennuksia tuottavaa työtä tekevien ihmisten verotukseen ja nostetaan pakollisten kulujen (asuminen, ruoka, sähkö) kustannuksia jatkuvasti.

Suomessa täytyy tehdä suuri rakenteellinen remontti julkisessa sektorissa, ennenkuin olemme Kreikan tilanteessa.


Tuossa oli paljon asiaa ja nimenomaan veroja jotka vaikuttavat asumiseen pitäisi laskea.
Anonyymi: mä 12.11.2011 6:48

Anonyymi
Suomessa rahastetaan vientiteollisuudessa ja palveluissa olevia keskiluokkaisia ihmisiä täysin säälimättömästi, että julkishallinto voi edelleen elää kuin siat pellossa.

Nytkin on tehty vain ja ainoastaan tiukennuksia tuottavaa työtä tekevien ihmisten verotukseen ja nostetaan pakollisten kulujen (asuminen, ruoka, sähkö) kustannuksia jatkuvasti.

Suomessa täytyy tehdä suuri rakenteellinen remontti julkisessa sektorissa, ennenkuin olemme Kreikan tilanteessa.





Niin siellä julkisellapuolella tehdäänkin, ihmisiä irtisanotaan työtehtävistä ja palkataan takaisin vuokratyönvälityksen kautta koska valtio ei voi suoraan velalla tukea julkistasektoria mutta yksityistä voi velaksi tukea, raha tulee yksityisestä pankista korolla yksityisen ihmisen kautta kiertoon.
Anonyymi: Barona on tulevaisuu 12.11.2011 6:54
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 11
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

11:30 Lehdet: Mepit suunnittelevat Googlen pilkkomista
10:12 FT: Englannin keskuspankki tutkii manipulointiepäilyjä
09:27 Huhtamäki myy kalvoliiketoimintansa Saksaan
06:37 Näkökulma Dromedaari ei kelpaa, takkiin tarvitaan kameli
05:20 Uutiskommentti Voisiko venäläinen Norilsk Nickel ostaa Talvivaaran?
05:16 Digitoday Nokia vai Jolla?
05:11 Haluatko matkustaa Tallinnaan umpitunnelissa?
05:10 Digitoday LG G Watch R -älykello - Kun pelkkä ulkonäkö ei riitä
05:01 Vertailu Vielä ehdit joulumatkalle ja näin paljon se maksaa
21.11. Pikkujouluista pois jääminen voi olla yhtä paha virhe kuin kännissä örveltäminen
21.11. Kiina lopetti maailman vanhimman monopolin
21.11. "Ihmiskunta voi jakaantua komeaan yläluokkaan ja peikkojen alaluokkaan"
21.11. Ekonomisti: EKP lähetti voimakkaan viestin uusista toimista
21.11. Toyotalla 400 000 auton takaisinkutsu palovaaran takia
21.11. "Jos Suomi olisi yritys, se kaipaisi täyskäännöstä"
21.11. Kiinan yllätys kannustaa riskeihin
21.11. Selvästi halvempaa bensaa? Moottorikikka voi halventua tuhansilla
21.11. Draghin puhe sysäsi euron laskuun
21.11. Eduskunnasta +30 000 euroa tuloihin
21.11. Pörssissä hulinat Kiinan koronlaskun jälkeen – Kone ennätyskorkealle
21.11. Haastattelu Mitä yhteistä on pankkiireilla ja rekkakuskeilla?
21.11. Öljyn hinta kääntyi nousuun Kiinan laskettuja korkoja
21.11. Kiinalta iso liike: Korkoja laskettiin
21.11. Ilta-Sanomat Ukraina: Venäjältä ammuttiin rajan yli tykkitulta
21.11. Digitoday Kännyköille uusi lasi – joka viides hajosi yhtiön omissa testeissä
21.11. "Johto on vieraantunut työntekijöiden todellisuudesta"
21.11. Yle: Metsäyhtiöiden kartelli käräjäoikeuteen
21.11. Tätä välittäjät manaavat: Ruotsalaiset joutuvat lyhentämään asuntolainaa
21.11. Venäjä harkitsee öljyntuotannon leikkaamista
21.11. Draghi: EKP:n pitää nostaa nopeasti inflaatiota
Asiakastieto

Yhteistyössä