Kohta maksat tuplasti: Näin asuntovelkaista rokotetaan

Viisi pankkia pyytää nyt hieman suurempaa marginaalia kuin kuukausi sitten. Todellisuudessa pankeilla on paineita jopa kolminkertaistaa siivujaan muutaman vuoden kuluessa. Kilpailun takia näin suuria korotuksia on vaikea laittaa asuntolainoihin, mutta 1,5 prosentin marginaalit voivat olla totta jo kohtuullisen pian. 

Taloussanomat seuraa marginaalien kehitystä kuukausittain. Suomen Rahatiedon keräämistä tiedoista ilmenee, että lokakuussa viiden pankin marginaali on korkeampi kuin syyskuussa. Palkkiotaan ovat kuukaudessa nostaneet Helsingin OP, Sampo Pankki, Nooa Säästöpankki ja Suupohjan Osuuspankki.

23:48Osake

Ålandsbanken A

-13,92 %

12,55

-2,03

Sampo Pankin nosto on tällä kierroksella jo toinen ja myös Nordea ja Hypo ovat aiemmin korottaneet marginaalejaan.Toistaiseksi nostot ovat pieniä, 0,05 prosenttiyksikön suuruisia.

Marginaaleja nostaa talouden epävarmuus. Se vähentää pankkien välistä luottamusta ja nostaa pankkien varainhankinnan kustannuksia. Mitä ankarammaksi tilanne yltyy, sitä suuremmat paineet pankeilla on nostaa osuuksiaan menojensa kattamiseksi.

Pankinjohtaja Mikko Hyttinen OP-Pohjolasta sanoo, että pidemmän ajan kuluessa myös sääntelyn tiukkeneminen lisää pankin kuluja. Basel III -säädöksissä pankeilta aletaan vaatia paljon aiempaa parempaa vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta.

Euroopan komissio on valtionvarainministeriön muistion mukaan arvioinut, että vakavaraisuuspääomaan ja maksuvalmiuteen kohdistuvat muutokset lisäävät pankkien painetta alentaa oman pääoman tuottoastetta. Siihen pankit todennäköisesti vastaavat nostamalla antolainauksen marginaaleja.

– Uudistuksen on arvioitu nostavan luottojen korkomarginaaleja 0,6–1 prosenttiyksikköä. Myös asiakasmaksuihin tullee nousupaineita, muistiossa sanotaan.

Yhden prosenttiyksikön nousu tarkoittaisi marginaalin nousua lähes kahteen prosenttiin.

Pankin muut tuotteet
kallistuvat vielä enemmän

Suomessa asuntolainat ovat pankeille ikään kuin sisäänheittotuote ja todellisuudessa kilpailu jarruttaa marginaalien nostoa. Suurimmista pankeista kerrotaan, että marginaaleja tuskin nostetaan niin paljon kuin kustannusten kohoaminen vaatisi.

Sampo Pankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Kenneth Kaarnimo sanoo, että viime aikoina kymmenen vuoden jälleenrahoituksen hinta on liikkunut 0,7–0,8 prosenttiyksikköä päälle markkinahinnan.

– Ulosannettujen lainojen keskikorko on tässä haarukassa eli tilanne ei ole kestävä, hän lisää.

Todellisuudessa osa asuntolainojenkin kulupaineista otetaan muualta. Kaarnimo muistuttaa, että pankin valikoimassa ovat myös yrityslainat ja kuntalainat.

– Kustannukset kohdistuvat riskipainotettuina eri lainoihin kenties vähän eri tavalla, hän lisää.

Asuntolainat voivat siis saada muita paremman kohtelun paitsi kilpailun takia, myös siksi, että niissä on yleensä vähintään itse asunto vakuutena.

Marginaali voi kiivetä jopa
kahteen prosenttiyksikköön

Hyttinen ennakoi, että marginaalit puhkaisevat yhden prosenttiyksikön, mutta hän ei lähde veikkaamaan, milloin. Nordeassa arvioidaan, että siihen päästään melko pian. Esimerkiksi Hypo on jo lähellä rajaa: pankin marginaali on 0,95 prosenttiyksikköä.

Kuten alla olevasta taulukosta ilmenee, nyt pienimmät marginaalit, 0,70 prosenttiyksikköä, ovat Tapiola Pankissa ja Suupohjan Osuuspankissa. Uuden asuntolainan keskimarginaali on 0,79 prosenttia, mikä on 0,02 prosenttiyksikköä enemmän kuin syyskuussa.

Muutaman vuoden kuluttua saatetaan hipoa jopa kahta prosenttiyksikköä.

– Jos tilanne ei tästä muutu, hinta on varmasti 1,5 tai ylikin, Kaarnimo sanoo.

Myös Nordeassa tätä pidetään mahdollisena. Henkilöasiakkaat -yksikön johtaja Ville-Veikko Laukkanen arvioi pankin verkkosivuilla, että pidemmän ajan kuluessa marginaali asettuu puolentoista prosenttiyksikön tuntumaan.  

Finanssikriisin aikaan pankit ennakoivat, että asuntolainojen marginaalit voivat nousta kahteen prosenttiyksikköön. Silloin noin korkealle ei ylletty, mutta Kaarnimo ei pidä mahdottomana, että tuo taso tulee vielä vastaan.

Marginaalihaarukka
laajenee ylöspäin

Pankeissa asiakassuhde painaa aina, ja Helsingin Sanomien mukaan äskettäinkin joillekin asiakkaille on myönnetty luottoa 0,55 prosenttiyksikön marginaalilla. Kaarnimon mukaan näin halvalla lainaa ei enää saa.

– Minimihinta on noussut, hän sanoo.

Kaarnimo arvioi, että myös yksityisasiakkaiden osalta pankit ottavat riskilisät käyttöön.

– Marginaalihaarukka laajenee ylöspäin.

Asuntolainaa ottavien kannattaa muistaa, että marginaali ei ole asuntolainan ainoa kulu.

Kun pankeilta pyytää tarjouksia, on hyvä määritellä viitekorko, jotta tarjoukset olisivat vertailukelpoisia.

Oheisista taulukoista ylemmässä pankit ovat itse saaneet päättää viitekoron. Alempaan taulukkoon on laskettu, mitä lainan kokonaiskustannuksiksi tulisi, jos viitekorko olisi vuoden euribor.

Jos työt loppuvat,
neuvottele pankin kanssa 

Hyttinen huomauttaa, että asuntovelkaisten tai lainan ottoa suunnittelevien kuluttajien ja kotitalouksien kannalta ankara kilpailutilanne on hyvä.

Markkinakorot ovat nousseet viime viikkoina. Esimerkiksi vuoden euribor oli maanantaina 2,12 prosenttia, kun kolme viikkoa sitten se oli 0,07 prosenttiyksikköä alempi. Kolmen kuukauden euribor on kohonnut hieman vähemmän. Perjantaina se oli 1,58 prosenttia. 

Vuoden korko on samoissa lukemissa kuin keväällä, mutta kolmen kuukauden korko on noussut 0,25 prosenttiyksikköä.

Pankinjohtajat huomauttavat, että vaikka markkinakorot ovat taloustilanteen epävarmuuden vuoksi nousseet, ohjauskorot pysynevät alhaalla myös lähivuosina, mikä tarkoittaa alhaisia kokonaiskorkoja.

Pääosa suomalaista sitoo asuntolainansa lyhyeen viitekorkoon ja meillä on euroalueen matalimmat korot. Tämän takia edes velkainen asiakas ei Kaarnimon mukaan välttämättä joudu pulaan, vaikka joutuisi lomautetuksi tai työttömäksi.

– Tällöin kannattaa kuitenkin heti tulla pankkiin neuvottelemaan tilanteesta, hän lisää.