Tässä pelissä suomalainen häviää ruotsalaiselle
Isommat palkat, isommat eläkkeet, isommat asunnot, isommat säästöt.... vaikka suomalaisilla meneekin hyvin, niin ruotsalaisilla menee vielä paremmin. Talousmaaottelussa ruotsalaiset päihittävät suomalaiset kansantalouden lisäksi myös kotien kukkaroissa. On kuitenkin eräs asia, missä medelsvensson häviää mattimeikäläiselle. Katso mikä – ja miten käy tulevaisuudessa.
20.5.2011 06:02
205
Ruotsin talous kasvaa nopeammin kuin Suomen talous. Viime vuonna maan bruttokansantuote kohosi Euroopan ennätystahtia eli 5,5 prosenttia. Suomen talous kasvoi 3,1 prosenttia. Myös tänä vuonna Ruotsin talouden on arvioitu kasvavan nopeammin kuin Suomen.
Talouden asiantuntijat huomauttavat, että kumpikin maa toipuu finanssikriisin jälkeisestä notkahduksesta vauhdikkaasti.
– Suhdannemielessä kehitytään aika samalla tavalla, sanoo suhdannelaitos Konjunktursintitutetin tutkimusjohtaja Juhana Vartiainen.
Vaikka koko vuoden talouskasvu pitäisi yhtä ennusteiden kanssa, Suomi saattaa kiriä Ruotsin rinnalle. Ennustepäällikkö Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta sanoo, että loppuvuodesta Ruotsin talous ei välttämättä kasva enää Suomen taloutta nopeammin.
Kruunu heikkeni selvästi finanssikriisin jälkeen, ja Ruotsin vientiteollisuus on hyötynyt siitä. Nordean pääekonomisti Matti Nyberg huomauttaa, että kruunun vahvistuminen on tullut tiensä päähän.
Kruunun heikkous on tukenut
ruotsalaisen ostovoimaa
Valuuttakurssien erot vaikuttavat vertailuun. Eurostatin tuoreimman palkkatilaston mukaan ruotsalaiset ansaitsivat vuonna 2009 yli 4600 euroa vähemmän kuin suomalaiset.
Kun palkat suhteutetaan hintatasoon, tilanne kääntyy ruotsalaisten hyväksi. Suomalaisten ostovoima Suomessa oli yli tuhat euroa heikompi kuin ruotsalaisten Ruotsissa.
– Jos suomalainen meni tuolloin ostoksille Ruotsiin, hän voitti selvästi sanoo kehittämispäällikkö Seppo Kouvonen Tilastokeskuksesta.
Keskitulo oli Ruotsissa yksityisellä sektorilla viime vuonna noin 700 euroa suurempi kuin Suomessa. Myös eläkkeet olivat selvästi suuremmat kuin Suomessa. (Katso tarkemmat tiedot taulukosta jutun lopusta.)
Vartiainen sanoo, että työ on molemmissa maissa kuta kuinkin yhtä tuottavaa. World Economic Forumin vertailussa 2010 Ruotsi oli maailman toiseksi ja Suomi seitsemänneksi kilpailukykyisin maa.
Suomessa on enemmän työttömiä kuin Ruotsissa, vaikka maiden työttömyysluvut ovat lähempänä toisiaan kuin pitkään aikaan.
Lehto huomauttaa, että työllisyysasteen vertailua vääristää se, että toisin kuin Suomessa, Ruotsissa on tavallista tehdä osa-aikatyötä. Lehdon mukaan Ruotsissa on mennyt hyvin, vaikka autoteollisuus on kangerrellut.
– Myös Suomi on Nokian ja telakkateollisuuden ongelmista huolimatta menestynyt yllättävän hyvin, hän sanoo.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Ruotsalaiset ovat
selvästi velkaisempia
Kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa nopeammin kuin Ruotsissa. Inflaatio ja talouskasvu nostavat korkoja. Niin euroalueella kuin Ruotsissakin korot ovat lähteneet kohoamaan ennätysalhaisilta tasoiltaan.
Asunnot maksavat Ruotsissa keskimäärin selvästi enemmän kuin Suomessa, mutta ne ovat myös suurempia. Kun suomalaisasunnon keskikoko on 77 neliötä, ruotsalaisten huoneistojen keskikoko on 80 neliötä ja pientalojen 120–130 neliötä.
Ruotsalaiset suhtautuvat asuntolainoihin usein kuin vuokriin, kun Suomessa taas laina pyritään maksamaan pois. Ruotsalaisilla on keskimäärin noin 30 000 euroa enemmän asuntolainaa kuin suomalaisilla. Ruotsalaisten velkaantumisaste on myös suomalaisia korkeampi kuten alla oleva taulukko osoittaa.
Toisaalta ruotsalaisilla on myös enemmän sijoituksia ja muuta varallisuutta kuin suomalaisilla.
Asenteissa on eroja. Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen sanoo, että suomalaisilla on rauhallisempi ja jossain määrin myös pessimistisempi elämänasenne.
– Tutkimuksissa suomalaiset ovat kautta linjan enemmän huolissaan taloudestaan kuin ruotsalaiset, hän sanoo.
Ruotsalainen jaksaa
töissä pidempään
Julkisen talouden tila on Lehdon mukaan Suomessa hyvä, mutta Ruotsissa vielä parempi. Vartiaisen mukaan pidemmällä tähtäimellä Suomen ongelma on kestävyysvaje: työvoiman määrä pienenee tai pysyy ennallaan, vanhusten osuus väestöstä kasvaa ja julkinen talous kriisiytyy.
Suomessa harvempi yli 55-vuotias on mukana työmarkkinoilla kuin Ruotsissa. Vartiaisen mukaan Ruotsissa on tehty uudistuksia, jotka houkuttelevat tai pakottavat työmarkkinoille. Ruotsissa työvoima kasvaa myös siirtolaisuuden ansiosta nopeammin kuin Suomessa.
– Kestävyysvajeelle ei nähdäkseni olla Suomessa tekemässä mitään, Vartiainen sanoo.
