7 euroa laskunmaksusta – onko tämä reilua?

OP-Pohjola ja Sampo Pankki luopuvat maksuautomaateista. Tämä tarkoittaa monelle laskunmaksajalle hintavaa muutosta.

Maksuautomaatteja ovat nimittäin yleensä käyttäneet vähävaraiset ja ikääntyneet, joilla ei ole pääsyä tietokoneelle ja verkkopankkiin. Jolloin ainoa vaihtoehto voi olla laskujen maksaminen pankin tiskillä. Jos automaattia käyttänyt alkaa maksaa laskujaan pankin tiskillä, hänen asiointinsa hinta kuusin- tai seitsenkertaistuu.

23:43Osake

Nordea Bank FDR

-0,49 %

6,035

-0,03

Kuluttajaliitto on yhdessä Eläkkeensaajien keskusliiton kanssa ryhtynyt keräämään nimiä adressiin, jossa vaaditaan kohtuuhintaista pankkipalvelua. Adressi on tarkoitus luovuttaa eduskunnalle syksyllä.

Liitot ryhtyivät hankkeeseen sen jälkeen, kun OP-Pohjola-ryhmä ja Sampo Pankki ilmoittivat luopuvansa maksuautomaattien käytöstä.

Pankkipalvelut ovat Euroopan unionin määrittelemä peruspalvelu, johon kansalaisilla on oikeus. Kuluttajaliiton pääsihteeri Jyrki Konola kysyy, paljonko palvelusta voidaan periä maksua, jotta se voidaan edelleen lukea kansalaisen oikeudeksi?

Automaateista luopumista perustellaan sillä, että nykyiset laitteet eivät täytä tulevia euromaksualueen vaatimuksia ja ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan käyttöikänsä päässä.

Jo kahden suuren pankkiryhmän päätös luopua maksuautomaateista vähentää näiden käyttömahdollisuuksia olennaisesti. Eläkkeensaajien keskusliitto on saanut paljon yhteydenottoja kansalaisilta, jotka ovat pitäneet muutosta kohtuuttomana.

– Kun maksuautomaattien määrä vähenee, etenkin ikäihmiset kokevat, että heille ei jää valinnan varaa ja heidät pakotetaan maksamaan kalliita palvelumaksuja, Konola kertoo.

Nordea säilyttää automaatit
ja nostaa hintojaan

Maksuautomaatin käyttö ei ole ilmaista, mutta se on halvempaa kuin laskujen maksu pankin tiskillä tai maksupalveluna.

OP-Pohjolan kehityspäällikön Marja Uistolan mukaan maksuautomaatti ei ole ollut iäkkäimmille tärkein maksutapa. Hän sanoo, että automaattia käyttäneille valitaan vaihtoehtoinen maksutapa. Internettiä vierastavalle hän suosittelee maksutonta suoraveloitusta tai maksupalvelua.

OP-Pohjola-ryhmän pankit päättävät palvelumaksunsa paikallisesti, mutta esimerkiksi Helsingin OP:ssä laskun hoitamisesta laskuautomaatilla peritään 0,60 euroa. Ryhmän pankeille suositellaan, että maksupalveluun jätetyn laskun maksamisesta peritään 1,25 euroa. Jos asiakas ryhtyy maksaa laskujaan konttorin tiskillä, suositusmaksu on 3,50 euroa laskulta.

Sampo Pankki velottaa 0,50 euroa käyttötililtä automaatilla maksetusta laskusta. Pankin tiskillä laskun hoitaminen maksaa tilinsiirtona kolme euroa enemmän. Käteisellä maksu on 6 euroa. 

Maksuautomaatilla maksaminen maksaa muissa pankeissa korkeintaan euron. Pankin tiskillä tilinsiirrosta velotetaan 3–5 euroa ja käteismaksusta toiselle tilille 5–7 euroa.

Nordea aikoo säilyttää automaatit ja on uusinut ne SEPA-järjestelmän mukaiseksi. Kesäkuun alussa se nostaa maksamisen hintaa automaatilla. Normaaliasiakkaalle se maksaa tuolloin euron laskulta, kun vielä toistaiseksi hinta on 0,70 euroa.

Palvelua tarvitsevien
tilanne on huonontunut

Konola huomauttaa, että pankkiasioinnin tilanne on huonontunut eniten konttoreita ja palvelua tarvitsevan kuluttajaryhmän näkökulmasta. Maksuautomaattien poistuminen on suuntauksen uusin askel. Jo sitä ennen konttoriverkosto on harventunut, kassahenkilökuntaa on vähennetty ja aukioloaikoja on lyhennetty.

– Kolmannes yli 60-vuotiaista on sellaisia, että heillä ei ole mahdollisuutta käyttää verkkopankkia, Konola sanoo.

Hänen mukaansa monella ei ole konetta, mutta monelle myös kynnys käyttää tietokonetta – saati hoitaa sillä raha-asioitaan – on korkea. Ongelma on pitkälti sukupolvisidonnainen ja väistyväkin, sillä vanhimmassa väestössä on eniten niitä, jotka eivät käytä tietokonetta.

Finanssialan keskusliiton viime vuonna tekemän senioritutkimuksen mukaan jo kolmannes yli 65-vuotiaista maksaa laskunsa verkkopankissa. Toisaalta kolmannes hoitaa maksunsa suoraveloituksena.

Kuudennes käyttää maksupalvelukuorta ja noin kymmenes maksaa laskunsa pankin tiskillä. Laskunmaksuautomaattia käytti viime vuonna seitsemän prosenttia 65–85-vuotiaista.

Laskut voi maksaa
R-kioskissa

Joihinkin konttoreihin voidaan sijoittaa maksuautomaattien sijaan tietokoneita, joilla laskuja voidaan maksaa verkossa.

Konolan mielestä kyse on lumelääkityksestä. Hän pitää epätodennäköisenä, että tietokonetta vierastava tulisi julkiseen tilaan hoitamaan raha-asioitaan ja ähertämään ja tuskittelemaan koneen käytön kanssa.

R-kioskeja pyörittävä Rautakirja on jo vastannut muutokseen ja ryhtynyt tarjoamaan laskumaksupalvelua. Kioskimaksaminen on Tapiola Pankin vastuulla ja se maksaa kolme euroa laskulta.

– Luulisi, että tämä herättäisi pankit huomaamaan, että jos ne eivät palvele, joku muu palvelee, Konola sanoo.

"Vanhimpien voisi antaa
maksaa ilmaiseksikin"

Kuluttajaliitto ei ota kantaa siihen, mikä olisi kohtuullinen palvelumaksu. Konola ehdottaa, että pankit voisivat alentaa eläkeläisiltä perimiään palvelumaksuja.

– Pankit voisivat tarjota esimerkiksi 65 vuotta täyttäneille tietyn määrän kassapalveluita kuten puoli tusinaa laskunmaksua kuukaudessa ilmaiseksi.

Uistolan mielestä ehdotukseen on vaikea äkkiseltään ottaa kantaa. Hän huomauttaa, että jokaisella pankilla on omat alennusjärjestelmänsä.

– En oikein usko, että ihmiset haluavat käydä maksamassa erikseen jokaisen laskunsa. Yleisin tapa on, että asiakkaat iästä riippumatta haluavat hoitaa päivittäiset asiansa helposti ja vaivattomasti, Uistola sanoo.