Haluatko hyvää ruokaa? Maksa tuplasti

Kiivaana käyneen ruoanlaatukeskustelun symboliksi on noussut eineslihapulla, joka sisältää pääasiassa broilerinlihaa ja -nahkaa. Pyörykän lihapitoisuus jää alle 40 prosentin.

Kohu alkoi, kun Mats-Eric Nilssonin kirja Aitoa ruokaa (Atar) julkaistiin lokakuussa Suomessa. Kohu ei tullut yllätyksenä, sillä aivan samoin oli käynyt Ruotsissa, kun kirja julkaistiin siellä.

Suomessa elintarviketeollisuus on puolustautunut, että se tuottaa ruokaa halvalla, koska kuluttajat haluavat sellaista. Yhtiöt myös korostavat tarjoavansa lihapyöryköitä erilaisilla lihapitoisuuksilla.

– Korkeamman lihapitoisuuden pyörykät ovat noin tuplahintaisia verrattuna alemman lihapitoisuuden tuotteisiin, eroa lihapitoisuudessa on kymmeniä prosenttiyksikköjä, kertoo Atrian viestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Hanne Kortesoja.

Miten paljon sitten pitää olla valmis maksamaan, jos haluaa parempaa? HK:n laadukkain lihapullapussi maksaa kaupassa kolminkertaisesti edullisimpaan verrattuna. Lihatuotteissa liha on arvokkain valmistusaine.

Suomalainen kotitalous kuluttaa noin 180 euroa kuukaudessa asukasta kohden ruokaan ja juomaan. Lihaan käytetään lähes neljännes ravintomenoista.

Aika paljon pitää siis maksaa enemmän, mutta toisaalta esimerkiksi vihanneksissa ja juomissa raaka-ainetta ei voida lisätä, kuten lihapitoisuutta, joten niissä hintakaan ei nouse yhtä paljon.

Lihapitoisuus
vaihtelee

Atrian lihapyöryköissä on lihaa ja lihaan verrattavia valmistusaineita tuotteen mukaan 48–73 prosenttia. HK:lla ne vaihtelevat 40 ja vähän yli 70 prosentin välillä.

Marttaliiton reseptillä tehdyn lihapullan lihapitoisuus on noin 65 prosenttia, loppuosa muodostuu kananmunasta, korppujauhosta ja muista sidosaineista.

– Ilman sidosaineita pullista tulee aika vaikeasti syötäviä. Hyvässä lihapullassa on noin 70 prosenttia lihaa, vertaa HKScanin markkinointi- ja tuotekehitysjohtaja Markus Gotthardt.

Hinta selkein
valintakriteeri

Kuluttajatutkimuksissa ruoan valintakriteereinä korostuvat Atrian mukaan lähes poikkeuksetta hinta ja hyvä maku. Ruoanostajista vain noin neljännes ei pidä hintaa lainkaan tärkeänä kriteerinä.

Atrian Kortesoja huomauttaa, että hinta on valitettavasti selkein yksittäinen kriteeri, koska mausta on jokaisella oma mielipide.

HK:n tutkimuksissa 20–25 prosenttia kuluttajista sanoo hinnan tärkeimmäksi tekijäksi ostotilanteessa, mutta Gotthardtin mukaan käytännössä kaupantiskillä paljon suurempi osa suomalaisista valitsee tuotteen hinnan perustella.

– Menekkiä ohjaa ikävä kyllä hinta. Korkeamman lihapitoisuuden tuotteidemme volyymit ovat merkittävästi pienemmät kuin halvempien tuotteiden, Gotthardt valittelee.

Suomalaisperheet käyttävät keskimäärin 12–13 prosenttia tuloistaan ruokaostoksiin. Eurooppalaisittain se on vähän.

– Hinnan merkitys on Suomessa ylikorostunut moniin muuhun maahan nähden, sanoo Elintarviketeollisuuden johtaja Seppo Heiskanen.

Esimerkiksi ranskalaiset kuluttavat enemmän euroja ruokaan, vaikka elintarvikkeet ovat Ranskassa Suomea halvempia.