Eläkesota: Pitääkö nuoren pärjätä pelkällä perinnöllä?

Suuret ikäluokat jättävät seuraaville sukupolville valtavan suuren perinnön: isot asunnot ja osakepotit. Näin ollen nuoremmilla ikäpolvilla ei ole syytä kantaa huolta tulevaisuuden eläketurvastaan.

Näin sanoi Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATTin entinen tutkimuspäällikkö, tohtori Pekka Parkkinen A-Studiossa.

Perinnötkö hoitavat nuorempien eläketurvan?

– No ehkä siitä vähän sellainen mielikuva jäi, Parkkinen sanoo Taloussanomille.

Hän täsmensi tarkoittaneensa ennen kaikkea sitä, että liialliselle pessimismille ei ole perusteita. Hänen mielestään ei ole syytä olla huolissaan siitä, että esimerkiksi elinaikakerroin leikkaa nuorempien sukupolvien eläkkeitä.

– Jos kansantalous kasvaa sellaista  yhden–kahden prosentin  vauhtia, kaikki ongelmat tulevat hoidetuksi sillä. Minusta ei ole mitään syytä uskoa, että tulevaisuus olisi jotenkin huonompi kuin menneisyys.

Parkkisen mukaan nuorempien sukupolvien eläkkeet ovat joka tapauksessa paljon suuremmat kuin nykyisten eläkeläisten.

Perintöjä tärkeämpää on hänen mielestään se, että nykynuori hankkii hyvän koulutuksen, mielenkiintoisen työn ja eläkepäivienkin turvaksi omistusasunnon.

– Eläkepommipelottelijat ovat korostaneet vain huonoja asioita näkemättä kokonaisuutta. Ainahan joka ikäluokassa on epäonnistujia ja huonon elämänkortin saajia. Jos niitä käyttää esimerkkinä, tulee ihan väärä kuva todellisuudesta.

"Seuraavien sukupolvien
eläkkeet ovat suurempia"

Työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander on samaa mieltä Parkkisen kanssa siitä, että eläketurva on tulevaisuudessa reaalisesti suurempi kuin nyt.

– Jos eläkkeelle jäävät saisivat nyt vaikka 60 prosenttia palkastaan eläkettä ja tulevaisuudessa 50 prosenttia, mutta palkka olisi kaksinkertainen, 50 prosenttia suuremmasta summasta on enemmän kuin 60 prosenttia pienemmästä summasta, Kiander havainnollistaa.

Myös Kiander pitää sukupolvien välistä vastakkainasettelua perusteettomana. Kriitikot korostavat hänen mukaansa liikaa pelkästään sitä, että nuoremmat sukupolvet saavat eläkemaksuilleen huonomman tuoton kuin vanhemmat.

– Työura-asioissa voisi ottaa huomioon sen, että suuret ikäluokat menivät työelämään alle 20-vuotiaina ja he ovat tehneet aika pitkän uran. Nuoret sukupolvet opiskelevat pidempään ja menevät töihin myöhemmin, joten on kohtuullista, että he työskentelevät loppupäässä pidempään, Kiander sanoo.

Perinnöt vaihtelevat
nollasta kymmeniin miljooniin

Kianderin mielestä perinnötkin voitaisiin ottaa kokonaisuuden tarkastelussa huomioon. Kaksi kolmasosaa asuu omistusasunnossa, joten kaksi kolmesta seuraavan sukupolven edustajasta perii asuntoja jossain vaiheessa.

Hän myöntää, etteivät kaikki saa isoja perintöjä. Paljon riippuu siitäkin, missä perittävien asunnot sijaitsevat.

– Jos vanhempien koti on syrjäkylillä, ei siitä paljon rahaa saa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtajan Tarmo Valkosen mielestä perinnöt eivät ole mikään ratkaisu asiaan.

– Perinnöt vaihtelevat nollasta kymmeniin miljooniin euroihin riippumatta siitä, mitä itse tekee. Niitä ei ole suunniteltu kompensoimaan millään tavalla sitä kustannusta, mikä siirtyy seuraavalle sukupolvelle, Valkonen sanoo.

"Työeläkemaksun
nousu on puhdas vero"

Työeläkemaksut pysyivät pitkään matalina, ja ne nousivat vasta kymmenen viime vuoden aikana 20 prosentin tuntumaan. Maksut ovat Valkosen mukaan nousemassa 26–27 prosenttiin pysyvästi.

– Jos ajatellaan, onko työeläkemaksu vero vai säästämistä omaa vanhuutta varten, tässä tapauksessa maksunousu ei vastaa millään tavalla etuuksien nousua. Silloin se on puhdas vero.

Valkosen mielestä on harhaista ajatella, että seuraavilta sukupolvilta nipistäminen olisi talouskasvun takia reilua.

–  Talouskasvua on ollut useampia satoja vuosia. Jos aikaisemmat sukupolvet olisivat käyttäytyneet samalla tavalla ja ajatelleet, että seuraava sukupolvi pystyy maksamaan hyvinvoinnin kasvun takia enemmän veroja, veroaste olisi varmaan lähempänä sataa prosenttia.

Mitä asialle voi tässä vaiheessa tehdä?

– Ei ole mitään syytä lykätä eläkeiän nostoa. Kaikki hallituspuolueet ovat sanoneet, että joskus hamassa tulevaisuudessa. Tällä tavalla päästetään suuret ikäluokat aikaisemmin eläkkeelle, Valkonen sanoo.

Sukupolvien välistä tulonjakoa voidaan myöhemminkin tasata esimerkiksi verottamalla eläkkeitä.

– Se on poliittisesti äärimmäisen epäsuosittu, mutta sen voisi kohdistaa vähän suurempiin eläkkeisiin.