Täällä menee ruokaan 300 000 euroa
Lehtikuva/Taloussanomat
Ruoka 300 000 euroa, asuminen 400 000 euroa.... Elämä on kallista. Niin kallista, että säästöön suomalaisella alkaa jäädä rahaa yleensä vasta 55-vuotiaana. Kalleinta elämä on neljäkymppisenä. Katso mikä on suurin rahareikäsi ja mihin käytät rahat elämäsi aikana. Onko tässä järkeä?
6.2.2011 06:01
220
Jopa kaikkein säästäväisimmin elävä suomalainen tulee käyttäneeksi aikuisvuosiensa aikana valtavia summia rahaa eri tarkoituksiin.
Suomen Rahatieto laski Taloussanomille yhden kuvitteellisen esimerkkihenkilön, sinkkuna elävän Raijapetterin elinkaaren kokonaismenot ja -tulot.
Eniten rahaa vie asuminen. Ikävuosiensa 20–75 välillä hän pulittaa asumisestaan aluksi vuokraisännälle, myöhemmin pankille yhteensä yli 435 000 euroa.
Asumismenojen tolkuttomuutta kuvaa, että Raijapetteriltä menisi 150 000 euron arvoisen omistusasuntonsa maksamiseen yli viiden vuoden nettotulot, jos hän ostaisi sen ilman lainaa.
Taloustiedot
Välttämättömään ruokaankin häneltä kuluu aikuisiällään "vain" 292 000 euroa.
Eihän tällaisissa asumisen menoissa ole talousmielessä mitään järkeä, sanoo pankkimieskin.
– Elämässä tulee usein toimittua ekonomistioppien vastaisesti. Miten voi olla, että kansakunnan vaurastuessa asumiskulut kasvavat? Eikö niiden tulisi suhteellisesti alentua, kysyy Hypo-pankin varatoimitusjohtaja Ari Pauna.
Varsinkin jos asumisen taso pysyy ennallaan, eikä kyse ole mistään marmoripalatsista.
Menojen määrä on korkeimmillaan noin nelikymppisenä, ja köyhien opiskeluaikojen tasolle ne putoavat viimeistään eläkeiässä.
Yksinasuva palkansaaja saa näissä laskelmissa rahaa säästöön vasta asuntovelkojen loppumisen jälkeen yli 55-vuotiaana.
Paunan mielestä asunnonosto on kuitenkin esimerkkihenkilölle kehnoista vaihtoehdoista paras ja ymmärrettävä ratkaisu. Vuokraankin uppoaisi satoja tuhansia euroja.
Asunnolla sinkkukin voi laskea maksavansa viimeisten elinvuosiensa hoidot, vaikka lakisääteinen eläketurva murenisikin.
– Velaton asunto antaa merkittävän eläketurvan, mitä pidän näissä valtiokriiseissä suomalaiselle tarpeellisena turvaratkaisuna, Pauna sanoo.
Epätodellisen onnekas
esimerkki-ihminen
Tässä laskumallissa käytetty esimerkkihenkilö on tietenkin liian onnekas ja moniin oikeisiin ihmisiin verrattuna liian järkevä rahankäyttäjä.
Kunnan palkollisena, turvatuissa valkokaulustöissä ahertava Raijapetteri ei koe työttömyysvuosia, ei vietä pitkiä aikoja poissa työelämästä lastenhoidossa eikä sairastele niin että tulovirta olennaisesti katkeilisi.
Raijapetteri elää sinkkuna säntillisesti ja lisää kulutustaan vain, jos tulojen kasvu mahdollistaa sen.
Hän ei ryyppää eikä hävitä rahojaan uhkapeleissä, vaarallisissa parisuhteissa tai pyramidihuijauksissa. Hän ei myöskään hoida vanhempiaan näiden vanhuusaikana, eikä saa perintöjä.
Opiskeluaika 20–25-vuotiaana
Raijapetteri opiskelee tietotekniikkaa ja asuu opiskelija-asunnossa ylioppilaskirjoitusten jälkeen aina 25-vuotiaaksi. Lisätuloja kertyy satunnaisista kesä- ja keikkatöistä sekä viimeisenä opiskeluvuonna harjoittelupaikasta.
Ensimmäisten aikuisvuosien matkakulut ovat käytännössä opiskelijahintaisen bussi/matkakortin hinta. Huvittelut jäävät pariin ulkomaanmatkaan.
26-vuotiaana työtä ja vuokraa
Ensimmäinen työpaikka kaupungin atk-tukihenkilönä pääkaupunkiseudulla. Bruttovuosipalkaksi tulee noin 20 000 euroa. Asuu vuokrakaksiossa, liikkuu julkisilla. Matkustelu rajoittuu risteilyihin.
29-vuotiaana omistusasuntoon
Työtehtävä vaihtuu atk-käyttösuunnittelijaksi ja palkka paranee noin 5 000 eurolla vuodessa. Raijapetteri ostaa 50-neliöisen kaksion 150 000 eurolla (keskikorko 4 prosenttia, laina-aikaa 25 vuotta). Käyttövarat vähenevät lainanhoidon takia hieman.
32-vuotiaana tasaista vaurastumista
Uusi työ atk-asiantuntijana, ja palkkakin lähes 30 000 euroa vuodessa ennen veroja. Elintaso paranee. Rahat alkavat riittää lainanhoidon lisäksi myös satunnaisiin pitkiin ulkomaanmatkoihin ja pieneen säästämiseen.
37-vuotiaana ylenemistä
Titteli muuttuu atk-pääsuunnittelijaksi, vuosipalkka hypähtää noin 37 000 euroon. Juhlan kunniaksi Raijapetteri ostaa räväyttää uuden auton. 20 000 euron hinnasta puolet tulee säästöistä, lopuista 10 000 eurosta hän tekee autoliikkeen kanssa osamaksusopimuksen (korko 5 prosenttia, maksuaikaa 5 v.). Autoilun makuun päästyään hän vaihtaa tästä lähtien ajokkia viiden vuoden välein.
43-vuotiaana iskee lisämeno
Taloyhtiöön tulee yllättävä putkiremontti, joka maksaa asuntoa kohti 30 000 euroa. Raijapetteri ottaa tätä varten pankkilainan (korko 4 prosenttia, maksuaikaa 10 v). Asumiskulujen nousun hän rahoittaa säästöillään, eikä muuten tingi elämäntavoistaan eikä matkailusta. Säästämisaste painuu negatiiviseksi.
46-vuotiaana huipulle
Urakierto saavuttaa lakipisteensä, uusi atk-päällikön vakanssi tuo hyvät 40 000 euron vuosipalkkatulot. Verojen jälkeen näistä jää käteen kolmisenkymmentä tuhatta. Säästötkin alkavat taas kertyä.
55-vuotiaana velattomaksi
Asuntolaina lyhenee odotettua nopeammin pois, ja asumiskustannukset pienenevät olennaisesti. Nyt on varaa ja aikaa vaikka kunnon ulkomaanmatkailuun.
63-vuotiaana eläkkeelle
Heti ensimmäisen tilaisuuden tullen Raijapetteri hyppää pois työelämästä, vaikka eläköityminen sulattaakin bruttovuositulot noin 20000 euroon . Autoilukulut pienenevät työmatka-ajojen loppuessa, eikä autoa tarvitse enää vaihtaa. Ruoka-, vaate- ja ulkomaanmatkailukulutkin alkavat vähentyä.
Terveydenhoitomenoja alkaa tulla vähitellen lisää, mutta säästöt riittävät näihin vielä yli vuosikymmeneksi.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Elämänsä ehtoolla Raijapetteri voi laatia tilinpäätöksen. Rahaa meni, mutta kyllä jotain jäikin. Säästöjä on jäljellä tuhansia euroja, ja asuntokin lienee yhä laskennallisesti noin ostohintansa arvoinen.
Plussalla ollaan, mutta silläkään ei ole niin kovasti väliä, kun kuolo kuitenkin tasaa jokaisen tilit.
| Elämän kulut: Näin paljon rahaa meni ja tuli | ||||
|---|---|---|---|---|
| Ikävuosien 20–75 tilinpäätös | ||||
| Bruttotulot | 1 655828 € | |||
| Verot | 318125 € | |||
| Nettotulot | 1 337703 € | |||
| Asuminen | 435186 € | |||
| Ruoka | 292080 € | |||
| Liikkuminen | 49320 € | |||
| Muut tavarat ja niiden käyttökulut: sähkö, vaatteet, terveys, hygienia, lehdet, yleiset huvitukset | 213197 € | |||
| Matkustelu | 135800 € | |||
| Autokulut | 135330 € | |||
| Säästöt | 76790 € | |||
| Velattoman asunnon arvo | 150 000 € | |||
| Lähde: Suomen Rahatieto | ||||
Palkkatuloja ei laskelmassa ole korjattu ansiotason muutoksilla ja prosenttikorotuksilla. Nyt käytetyn arvion mukaan ne menisivät inflaation kanssa suurinpiirtein tasan.
Myös asumiskulut ja korot on pidetty vakiona, ja tulojen muutokset tapahtuvat vain urakehityksen mukaan. Menojen lisäykset tapahtuvat suhteessa tulojen kasvamiseen.
Tuloja arvioitaessa on sovellettu viitelukuina Kuluttajatutkimuksen tutkimustietoja sekä kunnallisia palkkatilastoja. Verotuksessa on huomioitu alijäämähyvitys ja ikävaiheiden verotuserot.
