Kirjaudu ▼
 

Katso kuka on oikeasti köyhä

Katso kuka on oikeasti köyhä
Kun tienestit ovat korkeintaan tonnin luokkaa, on ihminen köyhä. Ja lähemmäs miljoona suomalaista on tässä tilanteessa. Pienituloisten määrä on noussut rajusti viime vuosina – köyhyys on entistä periytyvämpää. Katso keihin köyhyys iskee ja mitä siitä seuraa.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Suomessa on yhteensä noin 700 000 pienituloista. Huonoimmin menee alle 35-vuotiailla sinkuilla, joista lähes 40 prosenttia tienasi vuonna 2009 alle 1183 euroa kuukaudessa.

Pienituloisten määrä on lähes kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Vuonna 2009 pienituloisia oli noin 700 000, kun vuonna 1990 vastaava luku oli noin 400 000.

Suomessa pienituloisiksi lasketaan ne, jotka tienaavat alle 60 prosenttia mediaanitulosta. Vuonna 2009 se tarkoitti alle 1183 euron kuukausituloja. Käytännössä pienituloisten mediaanitulo jäi reiluun 1002 euroon kuukaudessa.

Mediaani saadaan, kun kaikki otoksen luvut laitetaan jonoon ja niistä valitaan keskimmäinen luku.

– Vaikka pienituloisuuden määritelmän yläraja voi tuntua ihmisten mielestä suurelta, niin esimerkiksi pääkaupunkiseudun vuokrien jälkeen siitä ei jää kovin paljoa käteen, Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas muistuttaa.

Pienituloisuus ei välttämättä tarkoita nälän näkemistä, mutta riski syrjäytyä yhteiskunnasta on kasvanut. Esimerkiksi Euroopan tilastoviranomainen Eurostat sanoo pienituloisuutta köyhyysriskiksi.

– 60 prosenttia mediaanitulosta on muotoutunut pienituloisuuden mittariksi siksi, että kaikkien ihmisten tulisi kyetä elämään yhteiskunnassa normaaliksi miellettyä elämää. Tavoitteena on välttää sosiaalinen syrjäytyminen ja leimautuminen, Olli Kangas sanoo.

– Eri asia sitten on, että voiko noilla tuloilla elää normaaliksi miellettyä elämää, hän jatkaa. 

Kahdenlaista
köyhyyttä

Lähes jokainen on pienituloinen jossain elämänsä vaiheessa. Opiskelijoista pienituloisia on noin joka kolmannes ja esimerkiksi alle 35-vuotiaista yhden hengen talouksista lähes 40 prosenttia kitkuttaa pienillä tuloilla. (Katso tilastot jutun lopusta)

Pienituloisuudesta kärsii myös moni pari, jolla on pieniä lapsia. Kotitalouden tulot tippuvat nopeasti, kun toinen osapuoli jää hoitamaan lasta kotiin. Samaan aikaan perheen menot kasvavat, kun vauvalle pitäisi ostaa erilaisia tarvikkeita.

Lapsiperheiden ja opiskelijoiden pienituloisuus on tilapäistä. Lapset muuttavat aikanaan pois kotoa eivätkö opinnotkaan kestä ikuisesti.

Väliaikainen pienituloisuus ei näkynyt tilastoissa aikaisemmin, sillä erilaiset etuudet olivat nykyistä korkeammalla tasolla.

– Suomessa perusturvaetuuksien jälkeenjääneisyys lisää pienituloisten määrää, esimerkiksi toimeentulotuen todellinen arvo on viimeisen 20 vuoden aikana jäänyt 42 prosenttia jälkeen yleisestä palkkakehityksestä, hän sanoo.

Kansaneläkkeiden kasvu sekä laman lisäämä työttömyys näkyvät pienituloisuustilastoissa. Viimeisen 20 vuoden aikana vanhusten köyhyys on vähentynyt, kun taas yhä useampi alle 35-vuotias on pienituloinen.

– Toimeentulotuella olevat ovat suuremmassa vaarassa pudota pienituloisiksi kuin kansaneläkettä saavat, Kangas sanoo.

Maaliskuussa voimaan tuleva takuueläke tulee vähentämään eläkeläisten pienituloisuutta entisestään. Takuueläke nostaa pienimpiä kansaneläkkeitä yli sadalla eurolla.

– Takuueläkkeen tulo vähentää varmasti eläkeläisten osuutta asiakkaissamme, sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen Helsingin sosiaalivirastosta sanoo.

Pienituloisuus
pitkittyy

Kehnoin tilanne on heillä, jotka ovat juuttuneet pienituloisuuteen. Tilastokeskuksen mukaan pitkittyneestä pienituloisuudesta kärsi 477 000 ihmistä. Pitkittyneesti pienituloinen on henkilö, joka on viimeisen kahden vuoden aikana ollut pienituloinen yhtäjaksoisesti tai ”tippunut pienituloiseksi” kolme kertaa.

Tästä kärsivät muun muassa pitkäaikaistyöttömät, yksin asuvat eläkeläiset sekä yksinhuoltajat. Osa heistä käy töissäkin, mutta esimerkiksi siivoojana työskentelevän yksinhuoltajaäidin palkka ei välttämättä riitä elämiseen.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Noin joka neljäs yksinhuoltaja on pienituloinen. Osa heistä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen jokaisen yllättävän menon kohdalla.

TIlastojen perusteella yrittäminenkään ei vaikuttaisi lyövän leiville. Noin joka kymmenes yrittäjä on pienituloinen. Palkansaajista pienituloisia on kolme prosenttia.

Viime vuonna Helsingin sosiaalivirasto myönsi toimeentulotukea hiukan yli 4 400 ihmiselle, joiden pääasiallinen toimeentulo tuli työstä.

– Varsinkin keikkatyötä tekeviä ja yrittäjiä voidaan joutua tukemaan pitkiäkin aikoja, Leila Palviainen sanoo.

Laman myötä myös yhä useampi nuori tippui pienituloiseksi. Tilastokeskuksen mukaan ilmiö on osaltaan selitettävissä sillä, että nuorten määräaikaisia sopimuksia ei jatkettu ja keikkatyötä tekevien keikat vähenivät.

Helsingin sosiaalivirastossa havaittiin, että lama toi varsinkin työttömyysturvalta pudonneita nuoria sekä koulupudokkaita sosiaalitoimiston asiakkaiksi.

– Heidän määränsä on lisääntynyt ja tukijaksot pidentyneet. Se on tietenkin kauhean surullista, Palviainen sanoo.

Lapsi perii perheen
köyhyyden

Pienituloisuuden pitkittyminen ja lapsiköyhyyden yleistyminen huolestuttaa Kelan Olli Kangasta. Köyhyys periytyy aikaisempia vuosia helpommin.

– Pienituloisuudella on nykyään aikaisempaa pidemmät seuraukset, Kangas sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan köyhän perheen lapsella on kaksinkertainen vaara jumittua köyhyyteen normaalisti tienaavan perheen lapseen verrattuna.

Kangas on huolissaan myös siitä, että pienituloiset ovat myös muuta kansaa sairaampia, mikä johtuu osaltaan huonosta ruokavaliosta.

– Terveellinen ruoka on kalliimpaa kuin epäterveellinen. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit ovat yliedustettuina pienituloisten keskuudessa, Kangas sanoo.

Kankaan mukaan tilanne on lähinnä huonontunut viime vuosina. Suomalaiset ovat terveempiä kuin aikaisemmin, mutta terveyden kohentuminen on koskenut lähinnä rikkaimpia.

Suomi on sitoutunut vähentämään pienituloisten määrää 150 000 vuoteen 2020 mennessä. Kansallinen suunnitelma pienituloisten vähentämisestä julkistetaan huhtikuussa.

PIenituloisuus sosioekonomisen aseman mukaan
Ryhmä Pienituloisia (%) vuonna 2005 Pienituloisia (%) vuonna 2006 Pienituloisia (%) vuonna 2007 Pienituloisia (%) vuonna 2008 Pienituloisia (%) vuonna 2009
Palkansaajat 2,7 2,7 3,4 3,0 3,1
Ylemmät toimihenkilöt 0,6 0,5 1,0 0,7 0,7
Alemmat toimihenkilöt 2,9 2,8 3,2 3,3 3,3
Työntekijät 4,2 4,2 5,5 4,5 4,9
Yrittäjät 12,4 12,2 12,5 12,3 11,8
Opiskelijat 31,1 29,7 29,7 31,6 32,2
Eläkeläiset 15,4 15,0 16,6 16,1 14,0
Työttömät 44,4 43,7 48,1 52,5 49,4
Muut ammatissa toimimattomat 25,7 25,4 26,0 26,5 24,6
Pienituloisuus väestöryhmittäin
Ryhmä Pienituloisia (%) vuonna 2005 Pienituloisia (%) vuonna 2006 Pienituloisia (%) vuonna 2007 Pienituloisia (%) vuonna 2008 Pienituloisia (%) vuonna 2009
Yhden hengen talouden yhteensä 31,4 29,3 30,7 30,1 28,4
Yhden hengen talous, ikä alle 35 44,2 40,9 41,5 36,7 38,5
Yhden hengen talous, ikä 35-64 24,2 24,5 24,9 26,6 25,3
Yhden hengen talous, ikä yli 65 31,0 26,9 30,4 29,8 25,8
Yksinhuoltajat 25,4 25,2 32,3 27,3 26,9
Lapsettomat parit yhteensä 6,4 5,9 6,1 6,0 6,7
Lapsettomat parit, ikä alle 35 14,8 12,0 11,4 14,7 18,1
Lapsettomat parit, ikä 35-64 3,7 3,4 4,0 3,1 3,6
Lapsettomat parit, ikä yli 65 5,0 5,6 5,9 4,2 3,1
Parit, joilla lapsia yhteensä 7,9 8,7 9,8 10,4 10,2
Parit, joilla lapsia, kaikki alle 7 v 11,8 11,0 12,2 14,8 12,7
Parit, joilla lapsia, nuorin alle 7 v 9,3 12,1 13,0 13,2 15,3
Parit, joilla lapsia, nuorin 7-12 v 3,2 4,5 6,5 5,9 5,1
Parit, joilla lapsia, nuorin 13-17 v 6,7 5,3 4,8 3,5 4,7
Parit, joilla sekä alle että yli 18 v lapsia 9,0 10,9 9,2 10,8 8,8
Kaikki kotitaloudet yhteensä 12,8 12,5 13,5 13,3 13,1
Lähde: Tilastokeskus

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (432)


Anonyymi
Eläkeläisten suhteellinen (%)osuus on hivenen pienentynyt,mutta tämä on tilastoharhaa sen vuoksi, että suuria ikäluokkia on siirtynyt ja siirtyy edelleen suuria joukkoja eläkkeelle. Eläkkeen määrä on siirtymisvaiheessa kohtuullinen, mutta kuten tiedämme, taitettu indeksi heikentää eläkkeen ostovoimaa nopeasti. Tosiasiassa eläkkeiden ostovoiman kehitys ei ole ollut parempi, kuin jälkeenjääneiden sosiaalietuuksienkaan kehitys. Sen vuoksi on odotettavissa, että jossakin vaiheessa merkittävä osa eläkkeensaajista tulee siirtymään köyhien luokkaan ja toimeentuloluukulle. Eläkkeet eivät ole sosiaaliavustusta, vaan työuran aikana tienattua palkan jatketta !
Anonyymi: Olisiko (vaaleissa) 30.1.2011 13:12

Anonyymi
Mikä köyhä se on jos tulot on tonnin kuussa?? Tässä on vuosia eletty pelkällä Kelan työmarkkinatuella 410 e kk, ilman mitään lisä. Jos mulla olis tulot tonnin kuussa niin olisin rikas!!
Anonyymi: pyhpahjapöh 30.1.2011 13:14

Anonyymi
Sellaisten väärien jumalien kuin talouskasvun, tehokkuuden ja kilpailun alle on hautautunut ainoa todellinen ja järjellinen yhteiskunnan päämäärä, kansalaisten hyvä elämä. [...] Kansalaisen ja koko yhteiskunnan viihtyvyyden, onnellisuuden ja tulevaisuudenuskon ainoat mittarit ovat

-itsemurhien määrä
-psykiatristen palveluiden ja psyykenlääkkeiden tarve
-huumeiden ja alkoholin tarve
-sukupuolten välisten liittojen pysyvyys eli eron aiheuttamien tuskatilojen määrä
-sukupolvien välisen kiinteyden ja lämmön aste
-kansalaisten keskinäisen sovun ja kunnioituksen aste sekä
-ympäristön laatu.

-Linkola
Anonyymi: älyllisesti köyhät 30.1.2011 13:14

Anonyymi
Mitenkä Eläkeläisten kuukausitulot.Mitenkä pärjää tässä ansiotulovertailussa.


Vanhukset ja eläkeläiset rypevät eduissaan ja rahoissaan.
(Jos on vihannes, rahalla ei ole merkitystä.)
Anonyymi: Kapalainen. 30.1.2011 13:16

Anonyymi
Suomi on AINOA Pohjoismaa joka vastaanottaa EU:lta ruoka-apua - kertoo kaiken.
Anonyymi: Suomi = Pohjoismaide 30.1.2011 13:17

Anonyymi
Henkinen köyhyys...
on mielestäni vielä toivottomampaa. Siinä mielessä, että köyhässä tai vähävaraisessa perheessä kasvaneet lapset ja nuoret eivät välttämättä edes enää näe omia mahdollisuuksiaan vaan menevät siitä mistä aita on matalin.


Äläs nyt. Muista viralliset suomalaisen vasemmiston faktat jotka lyötiin pöytään suunnilleen ensimmäisessä keskusteluketjun kommentissa: henkinen köyhyys on lähes poikkeuksetta hyvin tienaavien ongelma. Ilmeisesti juuri sen ansiosta he tienaavat hyvin.

Sossuelämään, yleiseen katkeruuteen ja lahtarin/suomalaisen vihaamiseen tottuneissa kunnan lähiöperheissä ei ole kuin henkistä ja kulttuurillista rikkautta jonka pahat ja kapeakatseiset riistäjät haluavat kitkeä pois maailmasta. Näin menee teoria, vaikka näyttöä on tasan nollan verran.

Absurdismi elää ja voi hyvin, kiitos tulontasausjärjestelmän joka mahdollistaa näin todellisuuspakoisten maailmanmallien selviytymisen vuosikymmenestä toiseen ilman tarvetta korjausliikkeisiin. Mitä absurdimmiksi väitteet menevät, sitä kalliimmin yleensä sitä työllä ja asiantuntemuksella tehtyä rahaa heitetään kankkulan kaivoon.
Anonyymi: foobar 30.1.2011 13:18

Anonyymi
Kapalainen

Sinä olet tuleva vanhus ! Sen vuoksi en paljon revittelisi.
Anonyymi: Kapakala 30.1.2011 13:19

Anonyymi
Oikaistaanpas nyt muutamia suurimpia harhoja:

Suomessa on maailman kirein verotus ja tulontasaus - missään ei ahkerilta ja hyvätuloisilta revitä isompaa siivua muiden käyttöön. Suomalainen köyhä elää aineellisesti paremmin kuin noin 6 miljardia muuta ihmistä, henkinen hyvinvointi vain on monilta kateissa ja kaunainen vasemmistoroskamedia ruokkii pahanolon tunnetta köyhissä.


Alle 24 000 tienaavan verotus on alhaismepi mm. Sveitsissä, Norjassa, Kanadassa, Usa:ssa, Australiassa, Britanniassa, Espanjassa.

Noin 57 000 tienaavan, eli keskituloisen, verotus on kireämpi Saksassa, Tanskassa, Italiassa, Itävallassa ja Belgiassa.

Suurituloisten veroprosenteissa on vain muutaman prosentin heittoa, ovat tulot sitten 200 000 tai miljoonan. Nekään eivät mene enää yli 50 prosentin.

Suomen tuloverot ovat Euroopan keskitasoa. Sosiaalimenoista sosiaalitukiin menee noin reilut 3% ja työttömyyskorvauksiin yli 6%. Valtaosa seosiaalimenoista kuluu eläkkeisiin. Miksi suurin älämölö nousee aina näistä menoista, jotka ovat toissijaisia?

Ahkeruus on ahneutta.
Anonyymi: Nimetön 30.1.2011 13:19

Anonyymi
SIVISTYKSEN ROMAHDUS
»...viestimet ovat täynnään heliborkorkoja, primekorkoja,
valuttakursseja ja pörssikursseja, liikeyritysten tuloslaskelmia -
aineistoa, joka ei kaksikymmentä vuotta sitten kuulunut
uutisaineistoon ollenkaan, se oli finanssialan erikoisjulkaisujen,
Kauppalehden aluetta. Ja maata kiertävät uudet profeetat saarnaamassa
suurille yleisöille pidäkkeettömän itsekkyyden oppia: "itsensä
toteuttaminen", "oman elämänsä sankari". Sen täsmällisempää
vastakohtaa vanhan sivistyneistön opille elämästä ja uhrautumisesta
yhteisön hyväksi, ei voi kuvitella...»


»...elämme historian syvimmän alennustilan aikaa, törkeän pelkistetyn
materialismin, rahan valtakautta - sen materialismin, jonka liejusta
ihminen aikaisempina aikakausina on yrittänyt ponnistella ylös, ja
osaksi onnistunutkin...
Anonyymi: penalta 30.1.2011 13:20

Anonyymi
Itse raksalla töissä työntekijänä urakkapalkalla.
Parasvuosi 62 000 ?
Saa siinä repii mutta kuitenkin mahdollista.
Tän yli ansioita on siinäkin firmassa missä olen.
Suurimmassa osassa työpaikkoja ei tietty ole mitään mahdollisuutta tehdä ylitöitä tai urakkaa vaikka haluja olis kuinka paljon tahansa.
Tasan ei onnenlahjat käy tässäkään mielessä.
Anonyymi: Olen Pahoillani 30.1.2011 13:21
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä