Katso kuka on oikeasti köyhä

Suomessa on yhteensä noin 700 000 pienituloista. Huonoimmin menee alle 35-vuotiailla sinkuilla, joista lähes 40 prosenttia tienasi vuonna 2009 alle 1183 euroa kuukaudessa.

Pienituloisten määrä on lähes kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Vuonna 2009 pienituloisia oli noin 700 000, kun vuonna 1990 vastaava luku oli noin 400 000.

Suomessa pienituloisiksi lasketaan ne, jotka tienaavat alle 60 prosenttia mediaanitulosta. Vuonna 2009 se tarkoitti alle 1183 euron kuukausituloja. Käytännössä pienituloisten mediaanitulo jäi reiluun 1002 euroon kuukaudessa.

Mediaani saadaan, kun kaikki otoksen luvut laitetaan jonoon ja niistä valitaan keskimmäinen luku.

– Vaikka pienituloisuuden määritelmän yläraja voi tuntua ihmisten mielestä suurelta, niin esimerkiksi pääkaupunkiseudun vuokrien jälkeen siitä ei jää kovin paljoa käteen, Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas muistuttaa.

Pienituloisuus ei välttämättä tarkoita nälän näkemistä, mutta riski syrjäytyä yhteiskunnasta on kasvanut. Esimerkiksi Euroopan tilastoviranomainen Eurostat sanoo pienituloisuutta köyhyysriskiksi.

– 60 prosenttia mediaanitulosta on muotoutunut pienituloisuuden mittariksi siksi, että kaikkien ihmisten tulisi kyetä elämään yhteiskunnassa normaaliksi miellettyä elämää. Tavoitteena on välttää sosiaalinen syrjäytyminen ja leimautuminen, Olli Kangas sanoo.

– Eri asia sitten on, että voiko noilla tuloilla elää normaaliksi miellettyä elämää, hän jatkaa. 

Kahdenlaista
köyhyyttä

Lähes jokainen on pienituloinen jossain elämänsä vaiheessa. Opiskelijoista pienituloisia on noin joka kolmannes ja esimerkiksi alle 35-vuotiaista yhden hengen talouksista lähes 40 prosenttia kitkuttaa pienillä tuloilla. (Katso tilastot jutun lopusta)

Pienituloisuudesta kärsii myös moni pari, jolla on pieniä lapsia. Kotitalouden tulot tippuvat nopeasti, kun toinen osapuoli jää hoitamaan lasta kotiin. Samaan aikaan perheen menot kasvavat, kun vauvalle pitäisi ostaa erilaisia tarvikkeita.

Lapsiperheiden ja opiskelijoiden pienituloisuus on tilapäistä. Lapset muuttavat aikanaan pois kotoa eivätkö opinnotkaan kestä ikuisesti.

Väliaikainen pienituloisuus ei näkynyt tilastoissa aikaisemmin, sillä erilaiset etuudet olivat nykyistä korkeammalla tasolla.

– Suomessa perusturvaetuuksien jälkeenjääneisyys lisää pienituloisten määrää, esimerkiksi toimeentulotuen todellinen arvo on viimeisen 20 vuoden aikana jäänyt 42 prosenttia jälkeen yleisestä palkkakehityksestä, hän sanoo.

Kansaneläkkeiden kasvu sekä laman lisäämä työttömyys näkyvät pienituloisuustilastoissa. Viimeisen 20 vuoden aikana vanhusten köyhyys on vähentynyt, kun taas yhä useampi alle 35-vuotias on pienituloinen.

– Toimeentulotuella olevat ovat suuremmassa vaarassa pudota pienituloisiksi kuin kansaneläkettä saavat, Kangas sanoo.

Maaliskuussa voimaan tuleva takuueläke tulee vähentämään eläkeläisten pienituloisuutta entisestään. Takuueläke nostaa pienimpiä kansaneläkkeitä yli sadalla eurolla.

– Takuueläkkeen tulo vähentää varmasti eläkeläisten osuutta asiakkaissamme, sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen Helsingin sosiaalivirastosta sanoo.

Pienituloisuus
pitkittyy

Kehnoin tilanne on heillä, jotka ovat juuttuneet pienituloisuuteen. Tilastokeskuksen mukaan pitkittyneestä pienituloisuudesta kärsi 477 000 ihmistä. Pitkittyneesti pienituloinen on henkilö, joka on viimeisen kahden vuoden aikana ollut pienituloinen yhtäjaksoisesti tai ”tippunut pienituloiseksi” kolme kertaa.

Tästä kärsivät muun muassa pitkäaikaistyöttömät, yksin asuvat eläkeläiset sekä yksinhuoltajat. Osa heistä käy töissäkin, mutta esimerkiksi siivoojana työskentelevän yksinhuoltajaäidin palkka ei välttämättä riitä elämiseen.

Noin joka neljäs yksinhuoltaja on pienituloinen. Osa heistä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen jokaisen yllättävän menon kohdalla.

TIlastojen perusteella yrittäminenkään ei vaikuttaisi lyövän leiville. Noin joka kymmenes yrittäjä on pienituloinen. Palkansaajista pienituloisia on kolme prosenttia.

Viime vuonna Helsingin sosiaalivirasto myönsi toimeentulotukea hiukan yli 4 400 ihmiselle, joiden pääasiallinen toimeentulo tuli työstä.

– Varsinkin keikkatyötä tekeviä ja yrittäjiä voidaan joutua tukemaan pitkiäkin aikoja, Leila Palviainen sanoo.

Laman myötä myös yhä useampi nuori tippui pienituloiseksi. Tilastokeskuksen mukaan ilmiö on osaltaan selitettävissä sillä, että nuorten määräaikaisia sopimuksia ei jatkettu ja keikkatyötä tekevien keikat vähenivät.

Helsingin sosiaalivirastossa havaittiin, että lama toi varsinkin työttömyysturvalta pudonneita nuoria sekä koulupudokkaita sosiaalitoimiston asiakkaiksi.

– Heidän määränsä on lisääntynyt ja tukijaksot pidentyneet. Se on tietenkin kauhean surullista, Palviainen sanoo.

Lapsi perii perheen
köyhyyden

Pienituloisuuden pitkittyminen ja lapsiköyhyyden yleistyminen huolestuttaa Kelan Olli Kangasta. Köyhyys periytyy aikaisempia vuosia helpommin.

– Pienituloisuudella on nykyään aikaisempaa pidemmät seuraukset, Kangas sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan köyhän perheen lapsella on kaksinkertainen vaara jumittua köyhyyteen normaalisti tienaavan perheen lapseen verrattuna.

Kangas on huolissaan myös siitä, että pienituloiset ovat myös muuta kansaa sairaampia, mikä johtuu osaltaan huonosta ruokavaliosta.

– Terveellinen ruoka on kalliimpaa kuin epäterveellinen. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit ovat yliedustettuina pienituloisten keskuudessa, Kangas sanoo.

Kankaan mukaan tilanne on lähinnä huonontunut viime vuosina. Suomalaiset ovat terveempiä kuin aikaisemmin, mutta terveyden kohentuminen on koskenut lähinnä rikkaimpia.

Suomi on sitoutunut vähentämään pienituloisten määrää 150 000 vuoteen 2020 mennessä. Kansallinen suunnitelma pienituloisten vähentämisestä julkistetaan huhtikuussa.