5 valintaa – oletko menestyjä vai luuseri?

Harva nuoripari tajuaa, miten suuria taloudellisia valintoja he ovat tekemässä yhteiselonsa ensimmäisinä vuosina. Huono-onnisilla, fiksuilla tai tyhmillä valinnoilla voi olla merkitystä koko loppuelämän sujumiselle.  

1. Parinvalinta: Tuhlari vai kitupiikki?

Puolisoa valitessa tulee samalla valinneeksi ainakin lähivuosien elämäntapansa.

Omat asenteet, suhde tavaraan ja rahankäyttöön voivat muuttua moneen kertaan, mutta alkuvaiheessa asettuminen vaikka himoshoppaajan tai uhkapeliongelmaisen elämänkumppaniksi voi olla kallis päätös.

Jos puolisolla on pakkomielle saada statusesineitä, syödä usein ulkona ja elää tavoittelemallaan tavalla, toinen yleensä mukautuu siihen joko sietäjänä, myötäilijänä tai peräti rahoittajana.

Jos mies ei tunne itseään mieheksi ilman uutta autoa, tai nainen ei koe pärjäävänsä ilman kahtasataa kenkäparia, kyse on kuitenkin aika erihintaisista tarpeista. Toisen ihmisen osteluhimo tyydyttyy pikkurahalla, toisen kanssa samanlainen addiktio voi viedä koko pariskunnan velkakierteeseen.

Jatkuvasti rahasta ja rahanmenosta natkuttava pihtarikin määrittelee tulevaa kulutuskäyttäytymistäsi.

2. Asuinpaikan valinta: Pysyminen lapsuuden nurkilla vai maisemanvaihto?

Jos nuoripari asettuu samalle paikkakunnalle kuin vanhempansa ja isovanhempansa, todennäköisesti sukulaisista on tärkeää apua arjen turvaverkkona. Se auttaa pärjäämisessä.

Toisaalta rahakin on pärjäämisessä tarpeen. Vaikka elämiskulut voivat olla maalla pienempiä, silti kasvukeskuksiin lähteminen on useimmiten helpoin tie pysyvästi parempaan ansiotasoon.

Muutto pois ahtaista lapsuuden maisemista voi olla henkisen kasvun kannalta tarpeellinen irtiotto, ja auttaa ihmistä pärjäämään työelämänkin muutoksissa.

Kasvukeskuksissa monen sukupolven ajan asuneilla on yksi etu puolellaan. Oman asunnon löytäminen on toki kallista ja vaikeaa, mutta perintöjä ajatellen kaupungissa vanhempien omistusasunnot säilyttävät kuitenkin edes jonkinlaisen arvonsa, toisin kuin syrjäseudulla.

Kasvukeskuksella ei tarkoiteta pelkästään pääkaupunkiseutua. Helsingin alue on kärjistetty poikkeus kaikessa, aina palkkauksesta ja työpaikkojen määrästä neliöhintoihin ja ongelmiin asti.

Parempaan elintasoon ja  hyvien työpaikkakeskittymien ääreen pääsee monissa maakuntien taajamissakin. 

3. Työpaikan valinta: Tuttuun tehtaaseen
vai muualle koulutuksen jälkeen?

Työpaikan valinta liittyy asuinpaikkaan. Isommalla paikkakunnalla on yleensä enemmän valinnanvaraa.

Paperiteollisuuden viime vuosien alasajo opetti, miten vaarallista on uravalinnassa sokeasti seurata suvun perinteitä. Jos pienellä paikkakunnalla menee suoraan koulusta seudun ainoaan isoon työpaikkaan, kukaan ei takaa, että se satavuotias firma on vielä ensi kesänäkin hengissä.

Ja sitten työura nouseekin helposti pystyyn.

– Nuorimmatkin Kajaanin, Haminan ja Kemijärven sellu- ja paperitehtaista irtisanotuista ovat työllistyneet heikosti. Nelikymppisistä alle puolet on löytänyt töitä, kertoo SAK:n tutkija Ari-Pekka Näätänen.

Erityisen kohtalokasta pariskunnalle on pyrkiä töihin samaan perustuotannon yhtiöön. Ainakin toisen kannattaisi hankkiutua kokonaan eri alalle.

4. Asunnon valinta: Kerralla isoon omaan vai
ensin vuokralle?

Lapasesta karanneet kodinperustamisen valinnat ovat suurimpia syitä nuorten perheiden taloudellisiin vaikeuksiin.

– Pankit ovat hyvin onnistuneet markkinoimaan meille ajatuksen siitä, että pitää ostaa kerralla elämänikuinen asunto. Se näkyy asumiseen käytetyissä summissa. Ja tietysti se iso asunto pitää myös kerralla sisustaakin, sanoo Kuluttajaviraston erikoissuunnittelija ja velkaneuvonnan asiantuntija Sanna Helesuo.

Kaikki eivät halua alkuvaiheessakaan tyytyä vaatimattomampaan yksiöön tai kaksioon, saati vuokraluukkuun. 

– Harva velkaneuvonnan asiakkaista valittaa, että harmi kun tuli itse vuokrattua liian iso tai kalliilla paikalla oleva asunto, sanoo Helesuo.

Sen sijaan pariskunnat ihmettelevät, miksi rahat eivät riitäkään elämiseen. Tai miksi laskut eivät katoa, jos ne piilottaa kaappiin.  

Jotkut parikymppiset eivät kerta kaikkiaan tajua, mikä on korkeaa ja mikä matalaa korkoa, tai millaisia kuluja on eri luottotyypeillä. Laina otetaan siltä, joka sitä ensimmäisenä tarjoaa.

– Jos kaikki huonekalut ja elektroniikka pitää saada heti, kätevintähän on käyttää siihen kaupasta saatavaa luottoa. Eikä siinä mitään pahaa ole, mutta hetken miettiminen tai hintojen ja kulujen vertailu säästäisi monelta pulmalta, sanoo Helesuo.

5. Lastenteon ajankohta: Heti vai vasta vakityössä?

Monilla aloilla nuorille naisille tarjotaan vain pätkätöitä, koska työnantajat pelkäävät heidän säntäävän heti vakinaistamisen jälkeen lastentekoon.

Taloudellisesti ajatellen lastenhankinnan ajoittaminen vakituisen työsuhteen saamiseen olisi tietysti perusteltua. Paluu työelämään on helpompaa, kun paikka on jo valmiina odottamassa.

Toisaalta pysyvää työpaikkaa ei nykyisessä työelämässä välttämättä saa, vaikka sitä odottaisi kiltisti kuinka pitkään tahansa ja lykkäisi lastentekoa ikuisuuksiin asti.

Jotkut työnantajat vihjaavat palkkaavansa vakitöihin mieluummin naisia, joilla "lapset on jo tehtyinä". Vanhemmuus nähdään uuden tutkimuksen mukaan myös johtajakouluna.

Lasten saaminen ei kuitenkaan ole täysin omasta tahdosta riippuvainen päätös, vaan onnenkauppaa. Kumpi valinta johtaa ongelmiin: lastenteko aivan nuorena vai opiskeluiden ja työkokemuksen jälkeen? Molemmat.

Nuorilta vanhemmilta loppuu raha, keski-ikäisiltä taas hermot tai fysiikka. Väestöliiton perheneuvonnan asiakkaista valtaosa on ehkä kolmikymppisinä lapsensa saaneita.

– Kovin nuoret vanhemmat eivät tänne ota yhteyttä, sanoo Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa.

Nuoremmat purkavat huoliaan itse netin vauvapalstoilla, ja kelaavat asioita joka tapauksessa vähemmän kuin pitkälle koulutetut keski-ikäiset vanhemmat.

Jälkiviisauden valinta: Pitääkö vikapäätöksiä katua?

Tänä talvena elämisen kallistuminen on tullut monille perheille yllätyksenä. Syömiseen, liikkumiseen, vaatteisiin ja palveluihin menee enemmän rahaa kuin ennen, riippuen siitä minne on asettunut asumaan tai töihin.

– Yksittäiset kunnan veroäyrin, asunnon vastikkeiden tai vesimaksujen korotukset ovat pieniä, mutta kun niitä tulee paljon, seurauksena on lumipalloilmiö. Omilla valinnoilla tällaisiin ei ole kovin paljon pystynyt etukäteen vaikuttamaan, Sanna Helesuo sanoo.

Moni perustellusti tehty ja harkittu valinta voi osoittautua isoksi mokaksi, jos toimintaympäristö mullistuu.

Unelma-omakotitalo taajamien liepeiltä muuttuukin vaikeaksi myytäväksi, jos työmatkavähennystä karsitaan tai bensan hinta nousee. Työpaikka voi kadota Kiinaan, tai oma pitkällä koulutuksella saatu erikoisosaaminen muuttua tarpeettomaksi.

– Omista päätöksistä seuranneita, virheiksi osoittautuneita ratkaisuja pitää voida antaa itselleen anteeksi. Kristallipalloa ei ole kenelläkään. Elämän aikana jokainen ennakoi jotain enemmän tai vähemmän pieleen, lohduttaa Sanna Helesuo.

Jos huomaa ajautuvansa jonkun valinnan takia vaikeuksiin, tärkeämpää kuin itsensä syyttely on ryhtyä korjaamaan tilannetta ajoissa.

– Mitä nopeammin esimerkiksi rahavaikeuksiin reagoi, sitä todennäköisimmin niihin ehtii vaikuttaa ennen kuin ne paisuvat hallitsemattomiksi, sanoo Helesuo.