1500 e/kk – pärjääkö perhe tällä?
Toimeentulo-ongelmat ovat finanssikriisin jälkeen yleistyneet, ja monella suomalaisella on käytettävissään vähemmän rahaa kuin vuosiin. Tai oikeammin ne rahat riittävät nyt vähempään kuin ennen.
Kuluttajatutkimuskeskus on haastatellut pienituloisia perheitä ja yksinasuvia heidän rahankäytöstään, ja laatinut viitebudjettilistat siitä miten paljon kohtuulliseen elämiseen pitää varata rahaa.
– Tällä kulutustasolla ihminen tulee toimeen ja voi todennäköisesti osallistua normaaliin yhteiskunnalliseen toimintaan. Sitten kun näihin menoihin ei enää riitä rahaa, ihmiset kokevat että nyt ollaan aika pohjalla, tutkija Anna-Riitta Lehtinen sanoo.
Silti näillä budjeteilla eletään erittäin niukasti. Keskivertokansalainen käyttää kuukaudessa huomattavasti enemmän rahaa.
Pariskunnalta menee
pari tonnia
Oheisen budjettitaulukon mukaan lapseton pariskunta tulisi nipin napin toimeen 957 eurolla ilman vuokra- ja matkakuluja. Yksinasuva nelikymppinen pärjäisi vajaalla 600 eurolla.
Paikkakunnan vuokratasosta riippuen pakollisten menojen määrä tuplaantuu tästä helposti jo pelkkien asumiskulujen takia.
Esimerkiksi kaikista ylimääräisistä menoista pihistävä lapsiperhe söisi, vaatettaisi ja pesisi itsensä vajaalla 1 500 eurolla kuussa lähes kaikkialla Suomessa. Mutta Helsingissä vuokriin menisi teoriassa lisää ehkä runsaat 1400 euroa kuussa, ja pikkukaupungissa vajaat 700 euroa. (Katso tarkemmat laskelmat taulukosta jutun lopussa.)
Tutkijoiden laskelmissa ruoka valmistetaan valtaosin kotona perusraaka-aineista. Arkipukeutuminen hoituu kohtuuhintaisilla valmisvaatteilla. Vaatevalikoiman puutteet eivät saa estää sosiaalista osallistumista tai ulkonaliikkumista.
– Eräs haastateltavamme kuvaili tarpeita niin, että ihmisellä pitää olla yhdet sellaiset vaatteet, joilla pystyy menemään kummilapsen rippijuhliin. Se on mielestäni aika kohtuullinen toive, Lehtinen sanoo.
Suuriin lääkemenoihin ei ole näissä budjeteissa varauduttu. Arvion lähtökohtana on, että ihmisten sairaudet rajoittuvat normaaleihin flunssiin ja kausitauteihin. Pitkäaikaisten sairauksien hoidot ja lääkkeet romahduttaisivat menoarvion nopeasti.
Tavoitettavuus on
ihmisarvoa
Esimerkkibudjeteissa kodin laitteisiin, niiden kulumiseen sekä ylläpitokuluihin on varattu toistasataa euroa. Tähän sisältyvät normaalien kodinkoneiden lisäksi sanomalehti sekä kotitietokone, verkkokulut sekä puhelinlaskut.
– On muutama asia, mistä ihmiset eivät tingi, vaikka olisi kuinka tiukkaa. Matkapuhelin on yksi näistä, sekä sähköpostiosoite, Lehtinen kertoo.
Kännykkälasku maksetaan, koska liittymän katkaisu johtaisi sosiaaliseen mottiin.
Vuonna 2000 silloinen europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi ilmoitti Helsingin Sanomien Nyt-liitteen haastattelussa, ettei "yhteiskunnan tarvitse kustantaa työttömille sellaista elämää, jossa muun muassa pystyy puhumaan kännykkään".
Kuluttajatutkijan mukaan nyt aika on tyystin toinen.
– Työnhakijalle kännykkä on jo välttämättömyys, ja kodit ovat luopuneet lankapuhelimista liittymien kalleuden takia, sanoo Lehtinen.
Kodin tietokoneen sisällyttämistä budjettiin tutkijat perustelevat hyötykäytöllä. Pankkiasioidenkin halvin hoitaminen vaatii verkkopankkia. Pankissa asioiminen olisi palvelumaksujen takia erittäin kallista.
– Harva haluaa maksaa laskujaan kirjastojen ja muiden yleisten tilojen koneilla. Koululaisetkin tarvitsevat usein kotona nettiä läksytehtäviinsä, Lehtinen muistuttaa.
Tutkijoiden haastattelemat kuluttajat kehuivat sanomalehteä tarpeelliseksi tietolähteeksi: sen avulla säilyy kosketus yhteiskunnan asioihin.
Kotoa pois pääseminen
on tärkeää jaksamiselle
EU-määritelmien mukaan perhe elää niukkuudessa, jos sillä ei ole varaa kodin ulkopuolella vietettyyn lomaviikkoon.
Suomalaistutkijat ovat samaa mieltä: huvimatkoihin, harrastuksiin ja muihin vapaa-ajan menoihin on viitebudjeteissa varattu yksineläjällekin 34 euroa ja lapsiperheelle 84 euroa kuussa.
Aiemmin tällaista on helposti pidetty turhuutena.
– Ihmisten mielestä henkisen jaksamisen kannalta on tärkeää päästä välillä pois kodin seinien sisäpuolelta, joko harrastamaan tai vaikka sukuloimaan. Emme budjetoineet tähän ulkomaanmatkoja, vaikka esimerkiksi Tallinnan-risteily olisi edullisempi kuin moni kotimaanliikenteen matkalippu, sanoo Lehtinen.
Kotiin erakoituminen on vaarassa pitkittyessään johtaa syrjäytymiseen.
– Myös lasten karkkipäivä voi olla sellainen pieni arjen ylellisyys, jolla on iso merkitys. Vanhemmat kertovat kaivavansa siihen rahat vaikka mistä, sanoo Lehtinen.
Kulutustutkijoiden mukaan nyt lasketut viitebudjetit eivät ole yleispätevä sabloona tai mikään viranomaisten suosittelema malli perheiden rahankäytölle.
– Joissain perheissä vaatteet hankitaan kirpputoreilla, juureksia kasvatetaan itse tai suunnataan muuten kulutusta toisiin itselle tärkeisiin asioihin. Tarkoitus oli laskea viitteellisesti, kuinka paljon tavalliseen elämiseen menee, sanoo Anna-Riitta Lehtinen.
Samalla saa osviittaa siitä, riittävätkö esimerkiksi työttömyyspäivärahan varassa elävien tulot tällaisiin, kohtuullisen elämän minimiksi laskettaviin menoihin.
Esimerkiksi yksinasuvan toimeentulotuen suuruus on tänä vuonna 417 euroa kuukaudessa.
Velkajärjestelyyn joutuneille puolestaan lasketaan, että yksinasuva tarvitsee välttämättömiin elinkustannusmenoihinsa 470 euroa kuukaudessa. Kumpikin viranomaisten määrittelemä menoraja näyttää surkeasti alimitoitetulta näihin viitebudjettilaskelmiin verrattuna.
Näistä tingitään viimeiseksi:
- kännykkälasku
- lasten vaatetus ja harrastusmenot
- joukkoliikenteen matkalippu
- yhdet ulosmeno- tai työnhakuvaatteet
- lomaviikko kodin ulkopuolella
.
















Kommentit (433)
Työttömät ovat tämän yhteiskunnan pohjasakkaa, ja me jodamme perheinemme kuolemaan ilmeisesti pois...
Toisaalta taas sähkö on kallistunut paljon ja meidän energiapihin perheen sähkölaskukin on 25 euroa kuussa, äiti ja kaksi lasta kaksiossa ilman saunaa. 34 euroa on siinä kohdin laskelmaa aika pieni summa.
Julkisissa terveyskeskuksissa ns. "omalääkäritoiminta" on täyttä silmänlumetta ja huuhaata. Kunnon hoitoa ei saa, kun homma on annettu yksityisten sijaisten ja harjoittelijoiden hoidettavaksi. Yhteiskunta on hyväksynyt, että yksityset lääkärifirmat saavat rahastaa vartavasten lääkäriliiton ja lääketehtaitten räätälöimän lääkäripulan kustannuksella. Lääkärit ovat jo todella ylimielisiä terveyskeskustasolla. Eivät tunne inhimillisyyttä, eivätkä tunnista tauteja. Ihmisiä lähetetään kotiin ja käsketään syömään särkylääkkeitä. Viimeisin järkyttävä tapaus oli, kun 12 vuotiasta ei ohjattu hoitoon ja hän kuoli. Varsinainen kovanaamakultuuri! Ministerit vaan hokevat, kuinka hyvällä tolalla asiat heidän näkökulmastaan ja tilastoistaan ja papereistaan, heidän konsulttiensa kertomana näyttää.
Suomalaisen työntekijän pitäisi siis tienata 3000e jotta käteen jää kohtuu summa yhdessä perheen elatukseen. Äitienkin pitäisi tienata kunnolla...
3000e palkkaan kun listään sivukulut ja alv, maksaa työ vähintään 6000e (pieni työnjohtokustannus mukana). Onko työpanoksesi tuon arvoinen??
Ja maailma pelastuuuuu kun tsuhnat asutetaan kylmiin parakkeihin ja jalkaan pannaan CO2-panta.
Nimimerkistäsi "Ja luonto voittaa" voisi päätellä, että kannatat ns. virheitä. Mutta vaikka kansa toiveittesi mukaan kurjistuisi, se ei vielä tarkoita että luonto kiittäisi. Tai sen elämänarvot selkeytyisivät (mitä se tarkoittaakaan). Ja jos Sinä pärjäät x eurolla kuussa, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että kyllä se muillekin riittää.
Merkillistä, miten ihmiset luulevat virheiden edustavan jotenkin "pehmeää" politiikkaa. Nuivuus omaa kansaa, omaa kulttuuria ja sen hyvinvointia kohtaan on silmiinpistävää. Sitäpaitsi, luuletko, että elintason lasku olisi symmetristä? Useimpien elintaso laskee, joidenkin nousee. Se repii kansan hajalle. Mikä ei ole pitkällä aikavälillä eduksi yksilöille, yrityksille eikä yhteiskunnalle. Tuskin virheillekään...
En tosin mitenkään ihannoi köyhäilyä, vaan ponnisteluni parempaa elintasoa kohti jatkuu!