Katso miksi työnteko ei aina kannata

Ihan tavallinen palkansaajakin menettää puolet lisäansioistaan verottajalle.

Kun suomalaisen keskiansio täyspäiväisestä työstä on noin 3 000 euroa kuukaudessa, hän maksaa jokaisesta sen ylittävästä eurosta 45,0–48,8 prosenttia veroa. (Katso taulukko jutun alla.)
Lisä- tai ylityönä ansaitusta 500 eurosta jää siten käteen vain 256–275 euroa.

Eli  esimerkiksi joulun suosikkilahjoihin kuuluvan iPadin hankintaa varten pitäisi mattimeikäläisen ansaita tuhat euroa.

– Marginaaliverot työssä käyvillä ihmisillä ovat isot – pienimmissäkin tuloluokissa, Veronmaksajain pääekonomisti Minna Punakallio sanoo.

Joku ei saa
puoliakaan

Yli viidenkymmenen prosentin ei veroissa kuitenkaan mennä kuin huippulääkäreiden, johtajien, everstien jne. ansiotasolla.

Punakallion mukaan säännöllisessä täyspäiväisessä työssä käyvällä ei näitä huippupalkattuja lukuun ottamatta olekaan tuloloukkoja, joissa palkasta saisi käteen alle puolet.

Toimeentulotuen saajien parissa vääryydet ovat huutavia ja suorastaan periytyviä.

Näin tulo muuttuu
miinusmerkkiseksi

– Jos perhe saa toimeentulotukea ja lapsi pääsee vaikka kesätöihin, toimeentulotuki pienenee eikä käteen jää juuri mitään lisää, Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo ottaa esimerkin pahimman luokan tuloloukosta.

Nyt toimeentulotuki on maksimissaan yksin asuvalla 417 euroa kuukaudessa ja aviopuolisoilla 354 euroa kuussa ja lapsilla 221–304 euroa kuussa.

Kuvitellaanpa esimerkki: Yksinasuva työtön, jonka ansiopäiväraha on SAK:laisittain keskimääräinen 1 100 euroa kuussa ennen veroja. Hän maksaa 500 euron vuokran ja kitkuttelee muuten 500 euron pakollisilla menoilla. Hän voisi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimeentulotukilaskurin mukaan saada 299 euroa toimeentulotukea.

Tuet ovat kuin
Bermudan kolmio

– Vaikea kuvitella, että kukaan jättäytyisi toimeentulotuen varaan, jollei elämänhallinnassa tai elämän perspektiiveissä ole jotain vikaa. Kyllähän se köyhää elämää on, Hiilamo sanoo.

Hänen mukaansa toimeentulotuki, työmarkkinatuki ja asumistuki muodostavat Bermudan kolmion, johon tuensaaja uhkaa juuttua. Ongelman viimeistelee verotus.

Byrokratialoukko on Hiilamon mielestä yhtä katala kuin toimeentuloloukkokin.

– Oleellista ei ole se, että töihin ryhtyvältä imuroidaan pois kaikki tuet, vaan se, ettei tiedä milloin ja miten se tapahtuu. Se on arjen talouden kannalta paha juttu varsinkin epäsäännöllisissä töissä. Tuet peritään takaisin laskun muodossa tai sitten tuki romahtaa seuraavalla kerralla aivan nolliin, Hiilamo sanoo ja muistuttaa, että toimeentulotuen saajista 10 prosenttia saa myös työtuloja.

Mene kouluun
ja saat sapiskaa

Epäreiluimmasta päästä on hänen mukaansa myös itseään kouluttavien kohtelu.

– Jos toimeentulotukea saava henkilö osallistuu työvoimapoliittiseen koulutukseen, hän ei pääse nauttimaan korotetusta päivärahasta, kun se vähennetään toimeentulotuesta. Siinä ei kannustin todellakaan toimi niin kuin pitäisi.

Kannustin- ja byrokratialoukkoon putoavat myös töissä käyvät opiskelijat, joskaan heidän puolestaan ei ole paljon puolestapuhujia, koska moni katsoo heidän tekevän töitä, jotka kuuluisivat muille pienituloisille ja pätkätyöläisille.

– Opiskelijoiden pitää osata optimoida tulonsa, jotta ne eivät kasva liian suuriksi. Tai sitten heidän pitää ansaita niin paljon, että opintotuella ei ole enää merkitystä, Hiilamo sanoo.