Korkopelko voi käydä kalliiksi
Korkokatot käyvät taas kaupaksi, kun asuntovelalliset haluavat suojautua korkojen nousua vastaan. Näin siitä huolimatta, että korkojen nousun arvioidaan lykkääntyvän jatkuvasti lisää. Suojautuminen voikin nyt käydä kalliiksi, varoittaa asiantuntija. Itse hän uskoo vuoden euriborin olevan riittävä suoja.
12.12.2010 07:03
73
Asuntolainatiskeillä puhutaan paitsi lainan määrästä, myös koroista. Koska korkojen odotetaan nousevan, pankit tarjoavat korkosuojausta kuten korkokattoa tai suosittelevat ainakin lainan osan sitomista kiinteään korkoon vaikkapa kolmeksi tai viideksi vuodeksi.
Moni myös tarttuu tarjoukseen. Esimerkiksi OP-Pohjola-ryhmässä uusien asuntolainojen ottajista yli viidennes on päätynyt jonkinlaiseen korkosuojaukseen.
Suomen Pankki tilastoi lainojen korkosidonnaisuuksia ja sen mukaan syys- ja lokakuussa jo yhdeksän prosenttia uusien lainojen nostajista sitoi velkaansa kiinteään korkoon. Kesäkuussa vain neljä prosenttia teki näin.
Iso valuutta-alue
on paras vakuutus
Pankit perustelevat korkosuojausta sillä, että se on kuin vakuutus. Esimerkiksi Hypon tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessa puhutaan ”nuku yösi rauhassa asuntolainasta” ja todetaan, että ison asuntolainan ottajan kannalta korkoriskin jakaminen kiinteä- ja vaihtuvakorkoiseksi on järkevää riskinhallintaa.
Lainanottajan on syytä muistaa, että korkosuojaus maksaa. Kuluttajaviranomaiset huomauttavat, että korkokatto tarkoittaa sijoituksenomaista päätöstä eli arvailua siitä, mihin suuntaan korot liikkuvat ja sen kannattavuutta on vaikea arvioida. Sama pätee kiinteisiin korkojaksoihin.
Jokainen määrittelee yöuniensa arvon ja niiden herkkyyden itse. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto toteaa, että hän sitoisi lainansa vuoden euriboriin, eikä suojaisi sitä koronnousulta.
– Toki tilanteeseen sisältyy kaikenlaisia riskejä. Paras vakuutus asiakkaalle on ehkä silti iso valuutta-alue ja se, että tässä yhteisössä korko ei todennäköisesti voi heilua paljon, hän sanoo.
Ekonomistit eivät odota
korkojen nousevan pian
Korkojen nousua odoteltiin ja sitä vastaan varautumisesta puhuttiin jo vuosi sitten, mutta esimerkiksi 12 kuukauden euribor on kohonnut vuodessa vain alle 0,3 prosenttiyksikköä.
Kreikan, Irlannin ja muiden suurista veloista kärsivien euromaiden kriisi on pakottanut Euroopan keskuspankin EKP:n pitämään ohjauskorkonsa alhaisena, eikä tilanne muutu kovin nopeasti. Siksi monet ekonomistit arvioivat EKP:n koskevan korkoon vasta suunnilleen vuoden kuluttua.
Esimerkiksi Sampo Pankissa ennakoidaan Euroopan keskuspankin nostavan ohjauskorkoa aikaisintaan ensi vuoden lopulla. OP-Pohjola-ryhmän ekonomistit arvioivat ensimmäisen noston ajoittuvan talveen 2011–2012. Samanlaisia näkemyksiä on myös Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.
– Arviomme on, että korkoa nostetaan alkuvuonna 2012, Palkansaajien Lehto sanoo.
Markkinakorot ennakoivat EKP:n liikkeitä ja nousevat usein jo ennen varsinaista koronnostoa. Lehto ennakoi, että 12 kuukauden euribor liikkuu vuoden kuluttua 1,75 prosentin paikkeilla. Sampo Pankissa ja OP-Pohjolassa odotetaan, että korko on tuolloin parisen prosenttia.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Korkojen nousu saa selvemmin vauhtia vasta vuoden 2012 aikana, todetaan OP-Pohjola-ryhmän suhdanne-ennusteessa.
Korkokatto kannattaa, jos
korot nousevat selvästi
Korkokaton hinta määräytyy sen mukaan, kuinka lähellä katto on kyseisen hetken markkinakorkoa. Siihen vaikuttaa myös sopimuksen pituus ja se, kuinka paljon korot ovat vaihdelleet viime aikoina. Usein katto otetaan vain osalle laina-aikaa tai velkasummaa.
Eri pankit määrittelevät hinnan eri tavoin, mutta esimerkiksi 100 000 euron lainan 2,8 prosentin kolmivuotinen korkokatto voi maksaa parisen tuhatta euroa. Viiden vuoden vastaavasta katosta voi joutua pulittamaan 4 000–5 000 euroa.
Usein korkokaton ottaja lainaa katon hinnan verran enemmän rahaa. Läheskään aina hän ei tule ajatelleeksi, että hän maksaa kyseisestä summasta jatkuvasti myös korkoja.
Finanssivalvonnan edeltäjässä Rahoitustarkastuksessa on laskettu, milloin korkokatto kannattaa. Laskelma on tehty 15 vuoden 150 000 euron tasalyhenteiselle lainalle. Jos lainaan otetaan 4 000 euroa maksava korkokatto viideksi vuodeksi, yleisen korkotason pitäisi koko katon voimassaoloajan olla vähintään 0,62 prosenttiyksikköä kattoa korkeammalla.
Jos korot nousisivat vasta viidentenä vuonna, niiden pitäisi koko tuon vuoden pysyä yli 3,64 prosenttia katon yläpuolella.
Kolmen vuoden kiinteää
alle 3 prosentin korolla
Kiinteitä korkojaksoja saa nyt alle kolmen prosentin korolla. Suomen Rahatiedon Taloussanomille tekemästä asuntolainojen hintaseurannasta ilmenee, että kolmen vuoden asuntolainan kiinteän jakson todellinen korko olisi kuukauden taitteessa ollut keskimäärin 2,80 prosenttia ja viiden vuoden jakson korko 3,24 prosenttia.
Vaihtuviin korkoihin sidotun uuden asuntolainan todellinen kokonaiskorko on puolisen prosenttiyksikköä kolmen vuoden kiinteää korkoa alempana.
Marraskuun lopussa lainatarjousten korko oli keskimäärin 2,35 prosenttia. Tarjoukset on pyydetty 85 000 ja 15 euron lainaan. Vertailussa pankit saavat itse määritellä lainan viitekoron, mikä määrää eniten tarjousten kustannuksia. Pankit myönsivät alle kahden prosentin korolla vain kolmen kuukauden euriboriin sidottuja lainoja.
Lisää Aiheesta
