Katso, saatko sinä satojen eurojen lisälaskun

Ensi vuonna 49 kuntaa nostaa veroprosenttiaan. Joissain kyse on valtuustojen mielestä vain toimintakulujen nousun takia tehdystä prosentinpyöristyksestä, mutta nimellinenkin muutos näkyy perheiden tuloissa aitona rahanmenona.

– Esimerkiksi Helsingissä veroprosentin nosto vie keskituloiselta asukkaalta kolmisensataa euroa vuodessa, laskee Veronmaksajain ekonomisti Minna Punakallio.

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on vastedes 19,17, mikä tarkoittaa 0,2 prosenttiyksikön nousua tähän vuoteen. Ansiotuloverotukseen tulevat taulukkokorjaukset kuittaavat osan noususta, mutta maksettavaa jää silti. 

Kalleimmissa verotuskunnissa Vihannissa ja Tohmajärvellä asukas saa luonnonrauhan lisäksi nauttia 21,5 prosentin kunnallisverosta. Keveintä verotus on Ahvenanmaan Saltvikissa, 16,25 prosenttia.

Harva muistaa enää, että 181 kuntaa nosti jo täksi vuodeksi tuloveroprosenttiaan ja 184 kuntaa kiinteistöverojaan.

Mikäli kuntatalouden kurjistuminen kiihtyy ensi vuonna pelotellulla tavalla, veronkiristyksistä tulee jokavuotinen riesa.

Samalla kunnallisissa palvelumaksuissa on kovia nostopaineita. Yksi uusi vaihtoehto on terveyskeskuksissa hoitajalla käymisestä laskuttaminen. Tästä voitaisiin periä 8,90 euron kertamaksu.

Lämpö, vesi ja
bensa vievät rahaa

Talven pakkaskausi alkoi sopivasti jo ennen vuodenvaihdetta: nyt saa vielä palella vanhalla hinnalla. Kohta itsensä lämpimänä ja liikkeellä pitäminen maksaa enemmän.

Energiaveroihin vuodenvaihteeksi odotettu tasokorotus nostaa kaukolämpö-kerrostalossa asuvan menoja ehkä runsaalla kympillä kuukaudessa.

Kipeimmin veromuutos iskee pientaloissa asuviin. Maakaasu-kaukolämmön, oman öljykattilan tai suoran sähkölämmityksen varassa oleva pientaloasuja saa pulittaa ensi vuonna 200–400 euroa enemmän kuin nyt.

Myös autoilu kallistuu. 95E-bensiinilaadun tilalle myyntiin tulee etanolisekoitus E10, jota moni auto kuluttaa hieman enemmän kuin perinteistä ysiviitosta. Uutuusbensan litrahinnoittelukin on yhä arvoitus.

Jos oma ajokki ei jostain teknisestä syystä voi käyttää E-kymppiä, sen kyllä huomaa ensi vuoden autoilureissujen polttoainekuluissa.

– Moniin vanhempiin autoihin joudutaan jatkossa ostamaan kalliimpaa 98-bensiiniä, muistuttaa Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen.

Mopokortin hankkiminenkin kallistuu roimasti, mikäli hallituksen esitys mopoajokkien ajokorttiuudistuksesta toteutuu suunnitelmien mukaan ensi kesäkuussa.

Nykyisin mopokortin saa 90 eurolla, mutta vastedes siihen tarvitaan ajo-opetusta joko autokoulussa tai opetusluvalla. Kortin kulut voivat nousta tämän takia 200–450 euroon.

Jätteiden tekeminen
vie rahasi

Jätemaksut kallistuvat jäteveron nousun takia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kerrostalojen jätemaksuun tulee noin seitsemän prosentin korotuksia.

Pienemmissä kunnissa omakotitalojen jäteastioiden tyhjennyskerta tulee maksamaan ensi vuonna muutama kymmenen senttiä enemmän kuin nyt.

Vedestäkin tulee monessa kunnassa kalliimpaa. Omakotitalossa asuvan perheen vesimaksu nousee muun muassa Espoossa keskimäärin 2,23 eurolla kuukaudessa ja Kauniaisissa 1,61 eurolla kuukaudessa.

Pääkaupunkiseudun kerrostaloperheelle vesimaksun korotus tekee parikymmentä euroa vuodessa.

Mässystä rahaa
valtiolle

Juuri ennen finanssikriisiä tehdyt palkankorotuskierrokset nostivat vielä tänä vuonna kotitalouksien tuloja. Vastedes korotuskierre pysähtyy, ja inflaatiokin alkaa vaikuttaa.

– Palkansaajien reaalinen ostovoima voi jopa laskea, varoittaa Tapiolan ekonomisti Timo Vesala.

Ennustelaitokset ovat arvioineet elintarvikkeiden kallistuvan tämän talven aikana nopeasti, jopa 3,7 prosenttia. Eniten kallistuisivat viljatuotteet kuten leipä. Suomessa hypähdys ajoittuu alkutalveen, koska kaupan ja teollisuuden uudet keskinäiset hintasopimukset tulevat voimaan tammikuussa. 

– Ruuan hinnan nousu on yleismaailmallinen ilmiö, ja se kiihdyttää tällä hetkellä kuluttajahintainflaatiota useissa maissa, Vesala sanoo.

Suomessa valtio iskee ensi vuonna myös makeannälkäisten ihmisten lompakoihin. Uusi makeisvero haukkaa esimerkiksi jokaisen karkkipussin, jäätelötuutin ja suklaapatukan hinnasta pienen siivun valtion kassaan. Veron suuruus on 75 senttiä kilolta.

Virvoitusjuomalitrastakin valtio imaisee ensi vuonna 7,5 sentin veron.

Eikä tässä vielä kaikki. Yleisesti verotuksen voi olettaa kiristyvän ensi vuonna lisää. Verouudistusta pohtiva Martti Hetemäen työryhmä on ehdottanut arvonlisäverokantaan yleistä kahden prosentin korotusta, vaikka työn verotus kevenisikin.

– Kevään vaalit ratkaisevat, miten välilliset ja välittömät verot muuttuvat suhteessa toisiinsa, Vesala uskoo.

Näistä tulee lisämenoja 2011:
- energiaverojen korotus: lämmityskuluja 150-400 e/v lisää
- ruuan kallistuminen
- uusi makeisvero
- polttoainemuutos 95E–E10
- kunnalliset verot ja -palvelumaksut
- jätemaksu
- vesimaksu