Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) kertoi tiistaina, että suomalaisten kotitalouksien velkataakka on 120 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Velkaantuminen on jatkanut kasvuaan tasaisesti sitten 1990-luvun puolivälin ja on nyt korkeammalla kuin koskaan.

– Pitäkää huoli siitä, että pystytte maksamaan ne velkanne pois siinä vaiheessa kun korot nousevat, Katainen varoitti MTV3:n mukaan.

19:26Osake

Nordea Bank FDR

-1,48 %

7,34

-0,11

Nordean pääekonomisti Martti Nyberg kehottaa kotitalouksia miettimään velkatilannettaan nykyisessä taloustilanteessa.

– Tietysti on hälyyttävää, että velkaantuminen on lisääntynyt, mutta toisaalta se on vielä siedettävissä rajoissa. Kotitalouksien kannattaa kuitenkin miettiä, kannattaako nyt lisävelkaantua.

1. Kuulutko
riskiryhmään?

Velkataakka jakaantuu Suomessa epätasaisesti. Riskiryhmään kuuluvat muun muassa pienituloiset. Maan köyhimmällä kymmenyksellä on velkaa suhteessa tuloihin noin 75 prosenttia enemmän kuin rikkaimmalla kymmenyksellä. Rikkaiden velat ovat rahassa mitattuna suuremmat, mutta niin ovat tulotkin.

Myös lapsiperheiden ja 30–40-vuotiaiden kannattaa olla velanoton suhteen tarkkoja, sillä elämää rakennettaessa lainaa tulee helposti otettua.

– Asunto- ja autolainat ovat ymmärrettäviä, mutta muuten pitää miettiä mitä ostetaan, Vantaan kaupungin talous- ja velkaneuvoja Merja Peippo sanoo.

Nuorten ja vanhusten velkaantuminen on kiihtynyt nopeimmin 2000-luvulla. Peippo on lisäksi huolissaan maahanmuuttajista ja yrittäjistä.

– Erityisesti nuoret yrittäjät ja maahanmuuttajat ovat velkaantuneet. Perustetaan pieni yritys, esimerkiksi jäätelökoju, mutta sitten sattuukin sateinen kesä, eikä olekaan rahaa maksaa kuluja. Nuorten yrittämisen pitäisi olla aika varmaa.

2. Onko työpaikkasi
vaarassa?

– Suurin yksittäinen riski velanmaksajalle on aina työttömyys, se romahduttaa helposti maksukyvyn, Sampo Pankin ekonomisti Pasi Kuoppamäki toteaa.

Kuoppamäki sekä Nordean Martti Nyberg uskovat, että Suomen työllisyys on paranemaan päin. Alakohtaisia eroja toki on, eikä kasvu heijastu heti esimerkiksi palvelualoille.

Omia työnäkymiä kannattaa tarkastella realistisesti ja kysellä tilannetta esimerkiksi omalta ammattiliitolta. Mikäli oman alan työllisyys näyttää huonolta, kannattaa miettiä, pystyisikö omassa elämässä ottamaan mallia yhdysvaltalaisista.

– Jos oma ala ei vedä, on töitä löydettävä toisilta aloilta. Siinä on suuri ero kulttuurien välillä, uskalletaanko aloittaa alusta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa muutamat Lehman Brothersin pomot aloittivat uudestaan alimmalta portaalta, murto-osalla vanhasta palkasta. Se vaatii rohkeutta ja kovaa itsetuntoa, Nyberg kertoo.

3. Riittääkö
puskuria?

Jokainen tarvitsee talouteensa riittävät puskurit. Niiden kulmakivenä on tulojen ja menojen kirjaaminen. Talous- ja velkaneuvoja Merja Peipon mukaan velat ovat hallinnassa, kun viivan alle jää rahaa säästöön. Näin työttömyyskään ei heti vedä mattoa kulutusjuhlan alta.

Riskiarviota tehdessä ei kannata tuijottaa ainoastaan numeroita. Myös sillä on väliä, miten on ihmissuhteensa hoitanut.

– Velan hallinnassa on tärkeää, että on hyvät suhteet pankkiin. Jos tulee ongelmia, kannattaa yrittää neuvotella luotonantajan kanssa ja jos velat menevät ulosottoon, kannattaa neuvotella ulosottomiehen kanssa, Peippo neuvoo.

Suomalainen ei perinteisesti juuri rahasta puhu ja vaikenee häpeissään maksuhäiriöistä. Jos luottotietoja yrittää kiillottaa uusilla lainoilla, on lopulta entistä pahemmassa suossa.

Pikavippien, ylisuurten tai toistuvien kulutusluottojen ja jatkuvan kavereilta vippaamisen tulisi saada oman talouden hälytyskellot soimaan.

4. Kestätkö
korkojen nousun?

Suomalaisten velkakannasta oli viime vuonna asuntolainaa noin 71 prosenttia. Asuntolainan pitkäjänteinen hoito vaatii pankkien ekonomistien mukaan ennen kaikkea järkevästi mitoitettua lainasummaa suhteessa tuloihin.

Jo otetun asuntolainan kohdalla on syytä tarkastella, kestääkö oma talous työttömyyden lisäksi korkojen nousun.

– Osa pankeista testaa, selviytyisivätkö asiakkaat jopa seitsemän prosentin koroista, marginaalit mukaan lukien. Kun katsoo euroajan historiaa, korot kävivät yli viidessä ja puolessa prosentissa. Siihen prosentti marginaalia päälle, ja puhutaan kuuden prosentin korosta. Sellaiseen voi ainakin ajoittain varautua, Sampo Pankin Pasi Kuoppamäki sanoo.

Keskimäärin ainakin pari prosenttia korkeampi korko on syytä kestää myös lyhyemmällä aikajänteellä. Kuoppamäki ei odota korkojen nousevan yli kymmeneen prosenttiin, kuten kävi viime laman aikaan. Varmaa on kuitenkin, että korot nousevat tämän hetkiseltä, poikkeuksellisen alhaiselta tasoltaan.