Varo, tämä tekee sinusta köyhän

Kukaan ei valitse köyhyyttä, mutta osa syntyy siihen.

Köyhässä perheessä eläneiden lasten omien kotitalouksien köyhyysriski on noin kaksinkertainen verrattuna niihin, joiden perhe ei ollut köyhä, kertoo Kelan tutkijoiden Ilpo Airion ja Mikko Niemelän Tilastokeskuksen hyvinvointikatsaukseen kirjoittama selvitys.

Taloussanomien haastattelema tutkija Jouko Karjalainen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kertoo, että toimeentulotukea saavasta perheestä lähtöisin olevan todennäköisyys päätyä toimeentulotukiluukulle on noin 2,5-kertainen verrattuna varakkaamman perheen vesaan.

Kaikki eivät silti peri lapsuudenkotinsa kehnoa taloudellista tilannetta. Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo sanoo, että vanhempien esimerkki on olennainen. Vaikka he olisivat työttömiä ja taloustilanne olisi hyvin vaikea, olennaista on, että he eivät vaivu näköalattomuuteen.

– Myönteinen suhtautuminen tulevaisuuteen on hurjan tärkeä asia, sanoo Hiilamo Taloussanomille.

Olennaista on myös vanhempien suhtautuminen koulutukseen. Hiilamon mukaan lapsen koulumenestystä selittää paljon se, miten vanhemmat arvostavat koulutusta ja kuinka kiinnostuneita he ovat lapsensa opinnoista. Myös kodin kulttuurinen pääoma on tärkeä.

– Pärjääminen pisa-kokeissa on vahvasti yhteydessä siihen, kuinka paljon kotona on kirjoja.

Virikkeet, mahdollisuus olla muiden lasten kanssa ja mahdollisuus sosiaaliseen sekoittumiseen ovat niin ikään tärkeitä. Jotta lapset saisivat näitä, Hiilamon mukaan työttömien vanhempien lasten oikeus edes osapäivähoitoon on tärkeä.

Työttömyys
altistaa köyhyydelle

THL:n Karjalaisen mukaan työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ovat suurimmat köyhyyden edistäjät. Hän kertoo, että työllisyyden ja toimeentulotuen asiakasmäärien välillä on selvä yhteys: kun on paljon työttömiä, on myös paljon tuen hakijoita.

Jälleen siis törmätään perheeseen. Jos vanhemmilla tai omalla perheellä on varallisuutta, työttömyys ei ainakaan heti ole niin kova kolaus kuin ennestään kädestä suuhun elävillä ja heidän perheenjäsenillään.

Sama koskee myös muita elämää kovasti ravistelevia tilanteita. Jokaiselle oma, lapsen tai muun lähiomaisen vakava sairaus tai avioero on kova kolaus, mutta toiset nämä ajavat oitis köyhyyteen. Talousvaikeuksia nämä tietävät yleensä varakkaammillekin, esimerkiksi ison asuntovelan ottaneille, mutta heillä voi olla vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia järjestellä asioitaan.

– Varallisuus suojaa. Sen avulla pystyy kestämään hetkiä, jolloin ei ole työtä ja tuloja, Hiilamo huomauttaa.

Osa ihmisistä on miltei tuomittuja köyhiksi. Esimerkiksi omillaan  pärjäävien vammaistenkin on hyvin vaikea saada töitä. Myös maahanmuuttajien vaurastuminen on hankalaa; he joutuvat kolme kertaa todennäköisemmin työttömiksi kuin kantasuomalaiset.

Koulutus tukee
hyvinvointia

Ennen uskottiin, että koulutus on tie hyvinvointiin. Vaikka monet akateemisetkin ovat nykyisin työttöminä, koulutus tarjoaa Karjalaisen mukaan edelleen turvaa.

Tutkinto tuo paitsi ammattiin liittyvää tietoa, myös henkistä pääomaa ja antaa ihmiselle avuja selviytyä vaikeista tilanteista. Hyvä sosioekonominen asema on kytköksissä jopa terveyteen: koulutetut ovat kouluttamattomia terveempiä.

– Mitä vahvempi työmarkkina-asema ja parempi koulutus on, sitä paremmin on suojassa köyhyydeltä, sanoo Hiilamo.

Hänen mukaansa on hyvin tärkeää, että järjestelmämme tarjoaa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen. Karjalainen huomauttaa, että raha voi silti vaikuttaa opiskeluun.

– Opiskelijaksi ryhtyminen ja heittäytyminen taloudellisesti tavallaan tyhjän päälle on helpompaa nuorille, jotka tietävät saavansa taloudellista ja henkistä tukea lapsuudenkodistaan, hän sanoo.

Uravalinta voi
ohjata köyhyyteen

Opiskelupaikan valinnalla on iso merkitys. Tulojen kannalta paras tulevaisuus on kauppatieteilijöillä ja tekniikan akateemisilla.

Tutkijat ovat tyytyväisiä, että kaikki eivät silti valitse tietoisesti alaa, jossa tietävät työllistyvänsä ja saavansa hyvää palkkaa. Karjalainen muistuttaa, että vaikkapa pienipalkkaisten lastentarhanopettajien, siivoojien ja sosiaalityöntekijöiden panos on yhteiskunnan kannalta äärimmäisen tärkeä.

– Jos kaikki laskelmoisivat, monet kulttuurituotteet jäisivät syntymättä, Hiilamo huomauttaa.

Moni kiinnostustaan noudattanut voi toki jossain vaiheessa harmitella valintaansa. Matalapalkka-aloilla työskentelevät törmäävät etenkin pääkaupunkiseudulla asumisen kalleuteen, mikä tekee arjesta rahallisesti niukkaa.

– Työssä käyvien köyhyys on kasvava ilmiö korkeiden asumiskustannusten vuoksi. Työ on parasta sosiaaliturvaa vain silloin, kun siitä saatu palkka riittää elämiseen, Karjalainen sanoo.

Yrittäjäksi ryhtyminen
on tietoinen riski

Yksi mahdollisuus ansaita toimeentulonsa ja edistää taloudellista hyvinvointia on ryhtyminen yrittäjäksi. Yrittäjyydessä on kuitenkin riskinsä. Karjalainen huomauttaa, että moni painii yritysvelkojensa kanssa.

– Jotkut menestyvät, mutta suurin osa yhteiskunnan tuella eli esimerkiksi starttirahoilla aloittaneista yrityksistä kaatuu kahden ensimmäisen vuoden aikana. Yrittäjän tie ei ole helppo.

Reipas velanotto omaan tulotasoon nähden saattaa olla niin yrittäjille kuin muillekin kohtalokasta. Karjalainen huomauttaa, että pikavipit voivat olla viimeinen niitti, joilla ihminen voi suistaa taloutensa raiteiltaan.

Työtön, mieti kenen
kanssa seurustelet

Jos työ menee tai yritys kaatuu, koulutetun on kouluttamatonta helpompi löytää uusi elinkeino. Hänellä on paitsi ammatillista osaamista yleensä, myös käsitys mahdollisuuksistaan ja taito etsiä tietoa sekä verkostoja.

–  Lyhyt työttömyys voi jopa lisätä ihmisten hyvinvointia, jos se tarjoaa tauon kiireisestä ja stressaavasta työelämästä. Jos se jatkuu pidemmän aikaa, kierre on valmis, Hiilamo sanoo.

Pitkään työttömyyteen liittyy syrjäytymisen, masentumisen ja terveyden heikkenemisen vaara. Paitsi lasten kannalta, myös työttömän itsensä kannalta tulevaisuudenuskon säilyttäminen on olennaista. Tärkeää on myös se, kenen kanssa seurustelee.

– Töissä ja työttömänä ihmisten sosiaaliset verkostot muodostuvat eri tavalla, huomauttaa Hiilamo.

Vaikka työtön tuntisi vetoa tienoon kaljaporukkaan, hänen on järkevää välttää sitä.

– Jos työttömällä on taipumusta päihdeongelmaan, se pääsee helpommin vakavaksi kuin työssä käyvällä, koska työelämässä siihen puututaan tiukasti, Hiilamo lisää.