Tällaista perhettä verottaja rakastaa

Hallituksen asettama verotyöryhmä on paiskinut töitä kesäsateista piittaamatta, ja lopputuloksena näyttää olevan monen kotitalouden arkeen iskevä verouudistusehdotus.

Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän maanantaina esittelemän väliraportin mukaan työn verotusta kannattaisi keventää, ja vastineeksi kulutuksen verotusta, kuten arvonlisäverotusta pitäisi kiristää.

Äkkiseltään tämän luulisi käyvän köyhän kansan kukkarolle. Pienituloisten perheiden rahoista suuri osa menee ruokaan, ja elintarvikkeiden arvonlisäveron korotus iskisi suoraan heihin.

Silti uudistusehdotuksen suurimpia häviäjiä ja voittajia ei vielä pysty osoittamaan.

– Näissä ehdotuksissa on paljon toimia, jotka kumoaisivat ja keventäisivät muutosten keskinäisiä vaikutuksia. Jos tarkastelee vain yhtä veroryhmää, arvio menee helposti väärin, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Timo Rauhanen.

Työryhmän ehdotukset eivät välttämättä kiihdytä köyhien köyhtymistä. Sen sijaan keskiluokkainen, elämästä nautiskeleva keskituloinen velaton perhe on aika varma lisälaskun saaja.

Nautiskelusta luvassa
lisää syntiveroja

Nimittäin työn verotusta voidaan muuttaa nopeastikin, mutta koko kulutusverotuksen uudistaminen on paljon vaikeampaa.

Perheiden kannalta ikäviä rahanmenoautomaatteja jää verojärjestelmään väkisinkin, ehdottipa Hetemäen työryhmä loppuvuonna kulutusveroista mitä tahansa.

– Valmisteverotuksen monimutkaisuus on suomalaisen järjestelmän ongelma. Esimerkiksi alkoholiverotuksella on niin paljon erilaisia vaikutuksia, että kansanterveydellisistä ja poliittisista syistä sitä tuskin heti kevennetään, sanoo Timo Rauhanen.

Suomessa kulutusverotus on eurooppalaisittain jo nyt varsin kireää. Kulutusveroilla kootaan noin kolmannes kaikista valtion verotuloista.

Valtio perii arvonlisäveron lisäksi muun muassa erilaisia valmisteveroja, energiaveroja, autoveroa, alkoholiveroa, tupakkaveroa sekä ison liudan erilaisia veroluonteisia maksuja.

Jo nyt tiedetään, että kalliita alkoholijuomia käyttävät perheet ovat verottajalle ensi vuonna erityisen tärkeitä. Jos perheessä lisäksi tupakoidaan ja ajellaan paljon bensasyöpöllä autolla, sitä enemmän verottaja kiittää heitä.

– Ne kotitaloudet, joissa käytetään paljon näitä tuotteita, maksavat kulutusveroja enemmän kuin muut. Ensi vuonna perheiden menoihin alkaa vaikuttaa myös tuleva makeisvero, sanoo Veronmaksajain pääekonomisti Minna Punakallio.

Karkkipussien ja jäätelötötteröiden mässyttäminen ei todennäköisesti muutaman kymmenen sentin veronkorotuksista vähene, mutta ostajan rahapussiin sekin tekee lisäloven.

– On aika epävarmaa, miten paljon veromuutokset vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen. Valtio tietysti toivoo, että korotuksilla olisi myönteisiä terveysvaikutuksia, Rauhanen sanoo.

Kaikki rakastavat
kiinteistönomistajia

Asumismuodollakin on vaikutusta. Hetemäen työryhmältä odotetaan ehdotuksia muun muassa asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden muuttamiseksi.

Omistusasujan velkaantumista ei lama-aikana tietenkään haluta liikaa helpottaa. Myös omakotitaloja ja lomakiinteistöjä ostava maksaa kaupanteosta edelleenkin korkeampaa varainsiirtoveroa.

Lisäksi köyhtyvät kunnat mielellään laskuttavat omakotiasujaa ensi vuonna korotetuilla kiinteistövero-, jäte- ja tiemaksuilla, mikäli sellaisia vain pystyvät perimään.

Työryhmä puuttuisi myös koroillaan elävien arkeen: osinkojen ja pääomatulojen verotus kiristyisi.

Veroasiantuntijat odottavatkin nyt jännittyneinä, millaisen kokonaispaketin Hetemäen verouudistajat ovat on saaneet aikaan. Ja ovatko kotitaloudet sen jälkeen aidosti samalla viivalla verokohtelussa.

– Omillaan toimeen tuleva ja paljon ostopalveluita käyttävä perhe, joka ei saa suuria tulonsiirtoja, on perinteisesti ollut verottajan ja valtion kannalta hyvä maksaja, Rauhanen sanoo.

Todennäköisesti tämä jako ei tulevissa verouudistuksissa muutu.

Hetemäen ryhmän koko esitys valmistunee loppuvuonna, ja poliittinen toteutus jää vaalien jälkeiselle hallitukselle.