Tämä ei ole mitään 80-lukuun verrattuna
114
Kotitalouksien velkakanta on kymmenessä vuodessa kasvanut 65 miljardista eurosta 105 miljardiin euroon ja asuntojen hinnat ovat käytännössä jatkuvasti nousseet.
– Kotitalouksien korkomenot kuitenkin ovat noin kolmessa prosentissa vuosituloista, kun ne 80-luvun lopussa olivat kymmenessä prosentissa. Väitän edelleen, että ollaan todella kaukana silloisista kotitalouksien velkakriisitasoista. Silloinhan laina-ajatkin olivat puolet nykyisestä, kun keskiverron asuntolainan takaisinmaksuaika oli yhdeksän vuotta ja nyt se on yhdeksäntoista vuotta, Lauri Uotila sanoi esitellessään Sampo Pankin suhdannekatsausta tänään.
Asuntojen hinnat ovat euromääräisesti jatkaneet nousuaan yhä uusiin ennätyksiin. Uotila ei silti näe hintakuplaakaan olevan syntymässä.
– Vaikka nimellishinnat ovatkin jatkaneet nousuaan, suhteessa tuloihin asunnot eivät ole läheskään niin kalliita kuin 80-luvun lopussa, joka oli monella tavalla todella vaikeaa aikaa.
Asunnonostoaikeita kysyttäessä suomalaisilla on Uotilan mukaan edelleen ”normaalit asunnonostoaikeet”.
– Siten ei näyttäisi olevan lähdössä liikkeelle mitään sellaisia pelkotiloja, joiden perusteella voisi odottaa suuria katastrofeja asuntomarkkinoille, hän sanoo.
Korkotaso alkaa vähitellen nousta ja Uotila ennustaa uusien asuntolainojen koron ensi talvena ylittävän kaksi prosenttia ja ensi vuoden lopussa olevan kolmen prosentin tienoilla.
– Korkoshokkiakaan ei olisi suomalaisten niskaan tällä ennustejaksolla kaatumassa, hän sanoo.
17
23
Kommentit (114)
2007: ei ole subprime kuplaa
2008: ei koske Suomea
2010: ei ole asuntokuplaa
Muutenhan sitä ei voida kutsua SHOKIKSI.
Opi edes kieltä ensin, herra johtaja!
No tästä olemme yhtä mieltä. Silloin ostin nimittäin kaksion Helsingin Malmilta 160 000:lla. Siis markalla.
Jos korkomenot ovat nyt kolmessa prosentissa vuosituloista kun korot ovat alhaisimmat sataan vuoteen, niin paljonko korkomenoihin kuluu euriborien noustessa normaaliin 4-7%:n haarukkaan?
Niinpä niin.
Totuutta on kovin helppo pankin suunnalta vääristellä.
Hinnoissa on puolet ilmaa.
Olenko siis lihottanut turhaan vuokraisäntääni jo kymmenettä vuotta täysin varman laman toiveissa?
En toki: saihan isäntä tuona aikana säästettyä asunnon kokonaan omakseen.
Kannattaisiko valittajien vain itselle jo myöntää, että palkkataso ja korkea elintasoa ovat vain karannut omalta osalta kauas.
On vain myönnettävä itselle, että kuuluu köyhien kansalaisten luokkaan.
On vain tyydyttävä asumaan Kontulassa, Riihimäellä, Jakomäessä ja muissa lähiöissä.
Tuohan tarkoittaa siis sitä, että silloin asuntojen hinnat olivat sen verran alhaiset, että lainat sai maksettua yhdeksässä vuodessa 10-15% korosta huolimatta. Nyt korko on pari pinnaa, mutta lainaa maksetaan 30-50 vuotta.
Mistä päätellä onko meillä kuplaa Helsingin asuntohinnoissa? Tulisi selvittää mistä asuntojen kova kysyntä johtuu. Jos se perustuu lähes pelkästään halpaan rahaan ja siihen oletukseen että halpa raha jatkuu koko laina - ajan, niin matto viedään alta ennemmin tai myöhemmin.