9 merkkiä paljastaa oletko köyhä

Euroopan unionin maat haluavat nostaa 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyydestä. Tavoitteesta sovittiin koko kevään kestäneen väännön jälkeen maanantaina Luxemburgissa pidetyssä sosiaaliministereiden kokouksessa.

Samalla ministerit sopivat, miten köyhien määrä tulevaisuudessa lasketaan. Suomessa on muiden maiden tavoin laskettu aiemmin köyhiksi alle 60 prosenttia mediaanitulosta ansaitsevat. Suomessa näitä noin alle 990 eurolla kuussa eläviä köyhiä on noin 700 000.

Uudet kriteerit lisäävät köyhyyden määritelmään kuitenkin myös materiaalisen puutteen sekä kotitalouksien pitkään jatkuneen työttömyyden. Materiaalisten tekijöiden osalta katsotaan kotitalouksien kykyä selviytyä yhteiskunnan perusodotuksista. Työllisyyden osalta katsotaan puolestaan kotitalouksien yli vuoden kestänyttä matalaa työllisyyttä, eli mittari eroaa perinteisestä työttömyysmittauksesta.

Yhdeksänkohtainen puutelista ja työttömyyskriteeri kasvattaisivat sosiaali- ja terveysministeriön apulaisosastopäällikkö Carin Lindqvist-Virtasen mukaan Suomen köyhien määrää noin 200 000 henkilöllä eli köyhien määrä kasvaisi 900 000:een.

– Materiaalista puutetta ja pitkäaikaisesti työttömänä olevien kotitalouksien määrää mittaavat mittarit siirtävät fokusta tulonjakoköyhyydestä kohti syrjäytymisriskiä, indikaattoreita valmistelleen työryhmän puheenjohtajankin toiminut Lindqvist-Virtanen sanoo.

Jokainen maa valitsee alla näkyvästä yhdeksänkohtaisesta listasta neljä kriteeriä, joilla köyhyyttä seurataan. Kriteeriä tiukennettiin, sillä aiemmin rajana pidettiin kolmen kohdan täyttymistä. Vuonna 2008 Suomessa viisi prosenttia väestöstä täytti kolme kohtaa yhdeksästä, kun EU-alueen keskiarvo oli 17 prosenttia.

Lindqvist-Virtasen mukaan tavoitteista neuvoteltiin pitkään, sillä alunperin EU-komissio esitti köyhyyden mittaamista vain tulokriteerin perusteella. Tärkeää oli kuitenkin saada jäsenmaat suostumaan köyhyyden vähentämisen määrälliseen tavoitteeseen. Kriteereitä laventamalla 20 miljoonan köyhän vähentämistavoite saatiin kirjatuksi sosiaaliministerien kannaksi.

Koko EU-alueella on uusien kriteerien mukaan jopa 120 miljoonaa köyhää.

1. Vuokrarästit ja maksuhäiriöt

Euroopan tilastokeskuksen Eurostatin mukaan joka kymmenes EU-kansalainen ei kykene maksamaan laskujaan ajoissa. Luku on sama Suomessa, mutta Kreikassa maksuhäiriöitä on lähes joka neljännellä.

2. Kodin lämmitys

Kylmässä kodissa asuminen tunnustetaan köyhyyden merkiksi. Suomessa ongelma koskettaa vain kahta prosenttia väestöstä.

3. Kyky selviytyä yllättävistä kustannuksista

Kodinkoneiden hajoaminen tai yllättävät sairaalalaskut suistavat yllättävän monen talouden raiteiltaan. EU:ssa yli kolmasosalla on vaikeuksia selvitä yllättävistä kustannuksista ja Suomessakin 30 prosentilla.

4. Annos lihaa, kalaa tai vastaavaa proteiinia joka toinen päivä

Suomalaiset eivät rahanpuutteessakaan laista syömisestä, sillä vain kolmella prosentilla köyhyys yhdistyy myös aliravitsemukseen. Europan unionin jäsenmaissa yhdeksän prosenttia joutuu tulemaan toimeen ilman joka toinen päivä nautittavaa proteiiniannosta.

5. Viikko lomaa poissa kotoa

Vaikka ruokaa riittääkin, lomastaan joutuu moni tinkimään. Lähes viidesosalla suomalaisista ei ole varaa lähteä pois kotoa lomailemaan viikoksi. Romaniassa kotiinsa sidottuja on yli kolme neljäsosaa.

6. Auto

Vaikka autoa ei tilastojen mukaan ole pakko omistaa päästäkseen pois köyhyydestä, laskee EU mahdollisuuden auton ostoon kohtalaisten tulojen merkiksi. Suomalaisista kahdeksalla prosentilla  ja EU-kansalaisista yhdeksällä prosentilla ei ole varaa autoon.

7. Pesukone

Pesukoneeseen rahat riittävät jopa 98 prosentilla EU-kansalaisista.

8. Väri-tv

Televisio löytyy jopa useammalta kuin pesukone. Suomessa vain joka sadannella uupuu varoja television ostoon.

9. Puhelin

Kännykkäkansana suomalaiset eivät puhelimissa säästele. EU-alueella kuitenkin joka sadannelta uupuu puhelin, Bulgariassa näin jo neljällä prosentilla.