Pankki: Älä turhaan lyhennä lainaa
154
Ruotsissa pankkiasiakkaiden lainakokemuksia kyselleen TV4:n tutkimuksen mukaan sikäläisiä pankkeja ei kiinnosta, lyhentävätkö ihmiset asuntolainojaan vai eivät.
Vain 12 prosenttia ruotsalaisasiakkaista sanoi, että heidän pankkinsa olisi erityisesti edellyttänyt heiltä lainojen lyhentämistä. Valtaosa pankeista ei tunnu piittaavan asiasta, kunhan asiakas maksaa korkonsa ajoissa.
Suomessakin ilmiö tunnetaan. Jopa lyhennyksettömien vuosien pitämistä tarjotaan velallisille paljon herkemmin kuin edellisen laman aikana, eikä sitä enää pidetä mitenkään poikkeuksellisena tai tilapäisenä ratkaisuna.
Lainanmaksun kiirehtiminen
on vanhanaikaista
Pankkien lainatiskeillä ei esimerkiksi nyt patisteta lyhentämään asuntolainoja tavanomaista nopeammin, vaikka se matalien korkojen aikana kannattaisikin asiakkaalle. Pääomien pienentyessä korkojen tuleva nousu ei kirpaisisi yhtä paljon.
– Tietysti laskennallisesti tämä pitää yhä paikkansa. Mutta eivät lyhennykset tässä mielessä ole enää kovin merkittävä asia, kertoo pankinjohtaja Mikko Hyttinen OP-keskuksesta.
Kiinteissä tasaerälainoissa kuukausittaisen lyhennyksen osuus on jo automaattisesti kasvanut, ja pankkien mielestä se riittää. Vyön kiristäminen ja lainasta pikavauhdilla eroon pääsy ei enää ole tätä päivää.
– Aiemmin oli ihanteena maksaa laina takaisin mahdollisimman nopeasti vaikka hampaat irvessä, Hyttinen sanoo.
– Se on perua niiltä ajoilta, kun lainojen hoitokulut veivät suhteessa suuremman osan kotitalouksien tuloista kuin nyt. Laina-ajatkin olivat lyhyitä. Silloin oli järkevääkin pyrkiä lainasta nopeasti eroon. Nyt ajat ovat muuttuneet, sanoo Sampo Pankin liiketoimintajohtaja Kenneth Kaarnimo.
Pankille on kuulemma olennaista, että asiakas selviää lainataakastaan, pystyy maksamaan korkonsa ja rahaa jää normaaliin elämiseenkin.
Samapa tuo, vaikka ensiasunnon velkapotti pysyisi lyhentämättöminä lapsenlapsille asti.
Pane koroista säästynyt
raha muualle
Osalla velallisista kuukausikulut ovat kuitenkin pienentyneet vuoden aikana merkittävästi, kun koron osuus laskee.
– Oleellista on, että asiakas miettii huolellisesti, miten hän käyttää sen osuuden, joka nyt jää yli aiemmista lainanhoitokuluista. Me suosittelemme, että hän laittaisi sen säästöön, sanoo Kenneth Kaarnimo.
Nordean mukaan useimmille laina-asiakkaille kertyisi enemmän nettohyötyä säästämisestä, kuin ylimääräisistä lyhennyksistä.
– Ei tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa, jos laittaa ylimääräiset rahansa lyhennyksien sijasta säästöön, sanoo Nordean yksikönjohtaja Jussi Mekkonen.
Pankkien tiskeillä virkailijat myyvät nyt asiakkailleen mieluummin sijoituksia, tai korkokattoja ja muita suojaustuotteita, kuin ehdottavat lainapääoman pienentämistä.
– Viranomaisetkin ovat kannustaneet pankkeja tuomaan markkinoille suojauskeinoja, joten niitä myös tarjotaan, Mikko Hyttinen sanoo.
Ruotsalaiskyselyn mukaan joku sikäläisistä pankeista olisi jopa pannut hanttiin asiakkaalle, joka halusi lyhentää lainapääomaansa.
Suomessa pankit vakuuttavat, ettei lyhennysrahoista sentään koskaan kieltäydytä.
– Ylimääräisiä lyhennyksiä saa varmasti tehdä lainasopimusten mukaisesti, lupaa Mikko Hyttinen. Samaa sanovat Sampo Pankki ja Nordea.
17
15
Kommentit (154)
Sitten ne on otettava valtion haltuun.
KAS KAS! Asuntolaina on muutenkin pelkkää korkoa alusta loppuun asti bitteillä luotua tyhjää rahaa ja pankkin voitto on 100% korko koko laina-ajan, petoksella luotu järjestelmä ja te kuvittelette omistavanne jotain velkarahalla.
Tällä uutisoinnilla paljastuu koko pankkisektorin totuus ja asuntolainan ottajan perin olemus. Ette omista mitään muuta kun korko lupauksen maksaa pankeille sovitun ajan tyhjää. Hyvä vedätys tuo ponzi ja johdannaiset ja mitä kaikea siihen kuuluu josta kukaan ei tiedä varmuudella muutakuin sen että se on petos joka johdattaa hyväuskoista harhaan. Onneksi olkoon valitsemallanne tuhon tielle jolla on lieve ilmiönä luoda työttömyyttä ja lamaa ja monien miljoonien viettomien ihmisten kärsimystä velkanne ansiosta tai fiksummin korkojenne ansiosta.
Ei kaikki mene tuohon ansaan. On niitä jotka tekee päätöksiä omilla aivoillaan ei muiden johdatusten kautta.
Valtio olet sinä yhteisön jäsen veronmaksaja joten tarkenna kysymyksesi?
Minusta on aika harhaista kuvitella, että sijoittaminen kannattaa aina. Se on peliä, jossa on aina myös häviäjiä. Kasvusykleissä se tuppaa unohtumaan, koska häviäjiä on vähemmän. Laskusuhdentaissa, kuten nyt häviäijiä ovat miltein kaikki.
Pörssikurssien kehitys on kuitenkin aika kaaottista ja odottamatonta. Hyvin pienet ja ehkä irrelevantit asiat heiluttavat kursseja. Tieto ei juuri auta menestykseen. Kokeet ovat osoittaaneet, että puhtaasti satunnaisesti valitut salkut voivat menestyä yhtä hyvin kuin ns. "parhaiden" salkunhoitajien.
Naureskelin, tässä kun luin uutisia esim. siitä että Applen kurssi voi vielä kaksinkertaistua. Pitäiskö ostaa, sehän on jo nyt aika kallis paperi. Toisaalta, jo nyt Android puhelimien myynti on ohittanut iPhonen ja Nokiakin on tulossa apajille. Eipä taida Applen kullanvuolenta olla niin helppoa kuin ennen. Taitaa olla parhaat hillot kotiutettu, hyvää tulosta Apple varmaan tekee vieläkin, muttei tuommoisen kurssinousun arvoisesti. Näin siis rationaalisesti arvioiden, voin olla väärässä, loppuen lopuksi homma on kiinni sentimentistä. Hyvienkin pankkien kurssit ovat laskeneet, jne. ;)
Niin, että lyhennelkää niitä lainoja varmuuden vuoksi nyt. Pankaa vähän määräaikaisiin talletuksiin ja toivokaa, ettei teidän pankkine mene nurin. Jos bonukset sattuu olemaan niin isot, ettei perheen lomakasa vie kaikkea, niin ylijäämät voi sijoittaa spekulatiivisemmin. Sitten ei ota päähän niin paljon, jos salkku onkin vähän pakkasella. Saa vähän jännitystä elämään. Voi vaikka parantaa alkoholisminsa panemalla ryyppyrahat Applen osakkeisiin.
mukaisesti, lupaa Mikko Hyttinen. Samaa sanovat Sampo
Pankki ja Nordea.
Onpas kilttejä pankkeja, kun lainaa saa lyhentää lainaehtojen mukaan.
Mitenkähän tällaisia itsestäänselvyyksiä on niin ikävä lukea. Tulee semmonen olo, että toimittajalla ei ole kritiikkiä lainkaan, tai on peräti pankin tms. tahon palkkalistoilla.