7 tapaa rikastua – katso mikä on varmin

Nopein tapa rikastua on syntyä rikkaaseen sukuun, mutta kun vanhempiaan ei voi valita.... Sen sijaan puolisonsa voi. Tyhjätasku, joka nai elämänsä kalkkiviivoilla olevan miljonäärin, pääsee nopeimmin rahoihin, jos avioehtoa ei ole.

Siis: Ei avioehtoa!

Tähän päätyy haastattelemalla muun muassa pörssin, palkkauksen, uhkapeluun ja urheilun asiantuntijat.

Työlki ellää, mutta palkkatyötä tekemällä ei juuri millään pääsee kiinni miljooniin. Sairaanhoitajalta menee 30 vuotta ansaitakseen 2793 euron kuukausikeskiansoilla miljoonan. Ja jos tarkkoja ollaan, niin verojen jälkeen vierähtää yli 40 vuotta eli käytännössä koko työura.

Sairaalahierarkian huipulle kavunneilta HUS:n klinikkaryhmänjohtajiltakin kuluu ensimmäisen miljoonansa tienaamiseen kahdeksan vuotta. Tämä kunnallisen sektorin palkka-aateli kuittaa keskimäärin 10 363 euroa kuussa.

1. Sijoittamalla miljoona
kertyy hitaasti

Pörssissäkään ei pääse messeville pikavoitolle, jos alkupanos on vaikkapa 10 000 euroa.

– Miljoonan ansaitseminen edellyttää tosi pitkää sijoitusta, rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo.

Jos alkupääomalle saisi vuosittain 15 prosentin tuoton, pääoma kaksinkertaistuisi aina viidessä vuodessa. Se olisi tosi hyvä, kun odottaa voisi korkeintaan vain kahdeksaa prosenttia. Silti miljoona tulisi täyteen vasta jossain 33 vuoden odotuksen jälkeen.

– Silloinkin olisi pitänyt löytää tosi hyvät kohteet. Jos haluaisi rikastua nopeasti, pitäisi ottaa riskejä, joissa on vaarana, että menettää koko pääoman.

Puttosen neuvo nuorille kuuluu: Töihin!

– Perusta tai lähde osakkaaksi yritykseen, joka menestyy ja listautuu 5–10 vuoden kuluttua.

– Tai mene pörssiyritykseen, jossa pääset osalliseksi optio-ohjelmaan.

– Silloin pitää kuitenkin olla oikeassa firmassa oikeaan aikaan, Puttonen huomauttaa.

2. Pomoputkessa miljoonan saa
muutamassa yrityksessä

Palkitsemisen ja muun muassa arvonmäärityksen konsultointiin erikoistuneen Alexander Group Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Kopra muistuttaa, että kukaan ei aloita ylimmältä pallilta.

– Akateemisen lähtöpalkka on 4 000–5 000 euroa kuussa. Kymmenen vuoden kuluttua, jos on menestynyt, voi ansaita palkkauransa puolivälissä 10 000 euroa kuussa. Se on jo silloin hyvä liksa ja johtajan posti.

Miljoonan vuotuista peruspalkkaa voi hänen mukaansa maksaa vain Nokian kaltainen yritys. Bonuksineen yli miljoonan voi päästä kymmenkunnassa suuressa pörssiyhtiössä.

– On harhaa, että miljoonia voisi saada parissa vuodessa.

Koprakin kallistuu yrittäjyyden kannalle.

– Yrittäjä voi osua kultasuoneen ja tienata nopeammin miljoonan.

Kopra muistuttaa, että myös määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti urheilemalla voi päästä nopeammin kiinni miljooniin kuin palkkajohtajana.

3. Yrittäjä voi iskeä kiinni
kultasuoneen ja miljooniin

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm muistuttaa yrittäjien arjesta ja viittaa vuosittain julkistettaviin verotietoihin, joiden keulilla keikkuu usein menestyneitä yrittäjiä.

– Äärimmäisen harva pääsee tilastokärkeen. Yrittäjiä on yli 200 000 mutta tuloluokkaan yli 150 000 euroa vuodessa heistä kuuluu vain 4500.

Kun yrittäjä Jari Sarasvuo kamppaili verokapinallaan osinkotuloille 90 000 euron verovapautta, useimpien yrittäjien liikevaihto ei edes yltänyt tähän summaan.

Lindholmin mukaan menestystä rajoittaa se, että Suomi on pieni maa ja kansainvälistymisen kynnys on korkea.

Yleensä yrittäjä rahastaa elämäntyönsä myymällä yrityksensä. Vuonna 2008 tehtiin 700 yrityskauppaa, lamavuonna 2009 vain 400. Toisaalta esimerkiksi vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä lopetti 5 000 yritystä.

– Talouden myllerrykset jakavat markkinoita uudelleen ja luovat uusia. Kun näyttää huonolta, osa pakenee. Rohkeat, sitkeät ja osaavat nappaavat silloin osansa. Siinä mielessä yritystoiminta muistuttaa pörssiä, Lindholm vertaa.

Onnistujista Lindholm toteaa, että suomalaiseen kansanluonteeseen ei kuulu paukutella henkseleitään.

– Siinä mielessä voisimme olla enemmän amerikkalaisia. Se kannustaisi muitakin.

4. Lahjakas urheilija
rikastuu ulkomailla

Urheilumaailmassa osa ansiosta on julkisia, kuten esimerkiksi NHL:n palkat. Saku Koivun peruspalkka oli tällä kaudella 3,2 miljoonaa dollaria. Teemu Selänne pani luistimet jalkaan kahdesta miljoonasta. Päälle tulee tietenkin bonuksia, maila- ja mainossopimuksia jne. Selänteen koko uran ansioiden arvioidaan olevan noin 60 miljoonaa euroa.

Kimi Räikkönen oli Ferrarilla ajaessaan maailman kolmanneksi parhaiten palkattu urheilija. Hänen tähänastiset tienestinsä ovat ylittäneet jo 150 miljoonaa euroa.

Jalkapallossa miljooniin on päässyt kiinni Jari Litmanen, ja Sami Hyypiä saanee edelleen Saksassa kahden miljoonan vuosipalkkaa.
Tenniksessä noin kolmen miljoonan euron kokonaisansioille päässyt Jarkko Nieminen saa haastajan takaa, kun Mikko Ilonen on kavunnut jo 2,7 miljoonaan euroon.

Kotimaiselle kentillä urheilijat saavat tyytyä yleensä vain muutamien kymppitonnien vuosiansioihin. Poikkeuksen tekevät jääkiekkoilijat, joista parhaat tienaavat 200 000–300 000 euroa vuodessa. Toisaalta juuri tämä luku kertoo, miksi virta vie Venäjän miljoonaliigaan KHL:lään.

Parhaimmilla ansoilla ammattiurheilija on 30–35-vuotiaan, jolloin ura on saattanut kestää jo 20–30 vuotta.

5. Joskus taiteilijaa
voi onnistaa

Taiteen ja viihteen puolella menestyy pienessä Suomessa vain harva. Muusikko Kari Tapion, 64, kaltaisen kansallisen idolin verotettavat tulot ovat vuodesta toiseen satoja tuhansia.

Kansainvälistyneistä tähdistä tähän yltää muun muassa Ville Valo, 33, joka sai kokoon ensimmäisen miljoonansa paljon nopeammin maailmalta kuin Kari Tapio.

Kielirajat ylittänyt Arto Paasilinna, 68, on jo kauan ollut miljonääri. Seuraava miljonääri tulee Sofi Oksasesta, 33, jonka verotettavat ansiotulot vielä kaksi vuotta sitten olivat vain 47 000 euroa.

Suurin osa taiteilijoista elää kuitenkin valtion apurahoilla ja esimerkiksi Veikkauksen tuella, joka tulee kansallisesta rahapelimonopolista. Se on leiponut Suomeen yli 300 lottomiljonääriä, mutta rikastumiskeinona lotto on toivoton.

Todennäköisyys voittaa päävoitto on vain yksi 15 miljoonasta. Pitäisi siis täyttää 15 miljoonaa riviä. Jos joka viikko täyttäisi vaikkapa 13 riviä, rivien tekoon menisi 22 189 vuotta ja seuraava kevät, eikä sittenkään ei voisi olla varma voitosta. Todennäköisyys ei sitä takaa. Ja vaikka voitto tulisi, joku toinen voisi olla jakamassa sitä!

6. Uhkapeli on synnyttänyt
uusia miljonäärejä

Oikeat uhkapelit ovat tuoneet Suomeen tukun miljonäärejä, jotka paistattelevat julkisuudessa ansaitakseen lisää rahaa muilta pelaajilta.

– Suomessa on useita miljoonan euron vuosituloihin yltäviä pelaajia. Toki vielä useampi on ansainnut miljoonan, mutta seuraavana vuonna hävinnyt sen, Poker Magazinen suomalainen kustantaja Timo Korppi sanoo.

Hänen mukaansa suurimman vuotuisen tilin, yhdeksän miljoonaa euroa, on tehnyt Patrik Antonius. Korpin mukaan Antonius ja esimerkiksi Ilari Sahamies, Jani Vilmunen ja Sami Kelopuro eivät tao rahaa turnauksissa, vaan nettipokerissa.

– Turnaukset ovat näytöstä ja pitävät pelaajat esillä, jotta mahdollisimman monet tavalliset pelaajat haastavat heidät netissä.
Antonius pelaa netissä omalla nimellään. Sahamies käyttää nimimerkkiä Ziigmund.

Korpin mukaan pelaajat ovat fiksuja kavereita. Westernien ja suomifilmien kuva korttihaista on väärä.

– He ovat verrannollisia Wall Streetin onnistujiin. Ovat olleet oikeaan aikaan oikealla tasolla, eikä heitä enää hetkauta, vaikka nyt välillä häviäisivätkin miljoonan. Heillä on varallisuutta, ja vastustajien tasoa laskemalla he hankkivat sen hävityn miljoonan takasin, Korppi selvittää.

Mutta tämäkään tie ei ole helppo.

Antonius kertoo Cardplayer-verkkosivulla, kuinka tie huipulle on ollut peruskoulupohjalta pitkä ja kivinen tie. Se on vaatinut häneltä kahdeksan vuotta, josta suurin osa on ollut pokerin opiskelua, joka jatkuu edelleen päivittäin – tavalla tai toisella.

Pokeri on kuitenkin nollasummapeliä. Joku häviää aina.

– Tähän asti ala on kasvanut, ja kasvu on rahoittanut sen. Jossain vaiheessa tulee globaali saturaatio ja silloin se lakkaa olemasta kivaa, Korppi ennustaa.

Hän muistuttaa, että on myös niitä, jotka ovat miljoonansa ansainneet ja lopettaneet, kuten Turun yliopistoon lakia lukemaan mennyt Kalle Niemi.

7. Miljoonaperintö
on nopein tie

Takaisin alkuun: Periminen on siis helpompi ja nopeampikin keino kuin kaikki muut edellä kerrotut.

– Edullisinta on periä lähisukulainen: vanhemmat tai isovanhemmat. Mitä useampia perintöjä tulee, sitä pienempi on niiden yhteenlaskettu vero, Veronmaksajain lakimies Vesa Korpela muistuttaa.

Miljoonaperinnöstä vero on 13 prosenttia, kun se tulee lähisukulaiselta. Kauempaa tulevasta perinnöstä se on 32 prosenttia.

– Lähtökohta on, että perintö lasketaan käyvän arvon mukaan. Kaikki tietävät, mitä pörssiosakkeet tai kaksio Helsingissä maksavat, mutta mitä erikoisempaa omaisuus on, sitä suurempi on aliarvostuksen mahdollisuus.

Yhä useammalle miljoonaperintö alkaa olla jopa todellisuutta, kun kansakunnan varallisuus on kasvanut ja lapsiluku pienentynyt.
Korpelan mukaan verotus on kohtuuton vain avopareille. Tällöin jälkeen jäänyt avoleski joutuu maksamaan esimerkiksi asunnosta kovimman prosentin mukaan, jos puoliso on sen hänelle testamentannut, kuten usein on. Tähän Korpelalla on kuitenkin kaksi neuvoa:

– Naimisiinmeno.

– Tai sitten testamentissa määrätään hallintaoikeus, jolloin leski voi asua asunnossa ilman veroseuraamuksia.

Henkivakuutuskin voi olla Korpelan mukaan hyvä taloudellinen turva ja miljoonan alku.

– Se on kevyesti verotettua tuloa. Miljoonan henkivakuutuksesta 500 000 on verovapaata. Verovapaus nousee 580 000:een, jos leski ei saa muuta avio-oikeuden perusteella.

Lisäksi hän muistuttaa, että jos tyhjätasku on mennyt naimisiin miljonäärin kanssa, hän saa tämän kuoleman jälkeen puolet omaisuudesta avio-oikeuden perusteella, jos parilla ei ole avioehtoa.