Nyt alkoi korkohermoilu

Muun muassa asuntolainojen viitekorkoina yleisesti käytetyt euriborit ovat nousseet huhtikuun alusta lähtien miltei yhtäjaksoisesti, joskin hyvin pienin askelin.

Kolmen kuukauden euribor on kohonnut suhteellisesti selvästi enemmän kuin 12 kuukauden korko. Huhtikuun alussa kolmen kuukauden euribor oli 0,63 prosenttia, mutta viime päivinä se on liikkunut 0,70 prosentin tuntumassa. 12 kuukauden euribor on samaan aikaan kivunnut 1,21 prosentista 1,26 prosenttiin.

Ekonomistien mukaan kyse on hermoilusta. Epävarmuuden kasvu rahoitusmarkkinoilla on nostanut riskilisiä.

– Tietty pelko on palannut, vaikka nyt ei puhuta ollenkaan niin suurista huolista kuin vuonna 2008, sanoo Sampo Pankin ekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Syksyllä 2008 euriborit kiipesivät finanssikriisin takia paljon ohjauskoron yläpuolelle. Pahimmillaan tämä riskilisä oli toista prosenttiyksikköä.

Tukipaketti
rauhoitti

OP-Pohjola-ryhmän ekonomisti Timo Hirvonen arvioi, että muutama viikko sitten sovittu tukipaketti onnistui rauhoittamaan tilannetta. Ilman sitä epävarmuutta pankkien välisillä markkinoilla olisi selvästi nykyistä enemmän, mikä olisi todennäköisesti paisuttanut riskilisiä.

Ekonomisti Reijo Heiskanen Nordeasta kertoo, että markkinoilla jännitetään, miten laajalti valtioiden talousongelmat heijastuvat pankkisektoriin.

Espanjassa Cajasur-pankki kaatui Espanjan keskuspankin syliin. Kuoppamäen mukaan se oli ikävä muistutus siitä, mitä voi tapahtua.

Hirvonen ennakoi, että myös Euroopan Keskuspankin toimet nostavat osittain korkoja. Markkinoilla ennakoidaan jo, että EKP suunnitelmiensa mukaisesti vetää heinäkuussa markkinoilta yli 440 miljardin euron potin, jonka se vuotta aiemmin laski liikkeelle.

Hidas kasvu viivyttää
ohjauskoronnostoja

Historiallisesti euriborit ovat edelleen hyvin matalalla. Ekonomistit ennakoivat, että talouden elpymiseen menee vielä aikaa ja Euroopan keskuspankki alkaa nostaa korkojaan vasta ensi vuoden puolivälissä tai sen jälkeen.

Mitään erityistä kiirettä keskuspankilla ei ole, sillä euroalueen talouskasvu ei näytä hääviltä. Valtioiden pitää sopeuttaa julkista talouttaan ja monessa maassa on tulossa veronkorotuksia. Vapaata tuotantokapasiteettia on edelleen tarjolla, mikä vähentää investointitarvetta. Inflaatiokaan ei anna aihetta koronnostoihin.

Kun talous vihdoin alkaa elpyä, markkinoilla aletaan odotella ohjauskoron nostoja, minkä näkyy euriborien nousuna.

Sampo Pankissa uskotaan, että korot pysyttelevät kutakuinkin nykylukemissaan puoli vuotta. Kuoppamäki arvioi, että kolmen kuukauden korko voisi olla syksyllä 0,7 prosenttia ja vuoden korko 1,3 prosentin tuntumassa. Nordeassa ja OP-Pohjolassa odotetaan hieman kiivaampaa nousua. Heiskanen ennustaa lukujen olevan 0,75 ja 1,5 prosenttia ja Hirvonen noin 1 ja 1,5 prosenttia.

Ensi kesän kynnyksellä vuoden korko voi Kuoppamäen ja Hirvosen mukaan liikkua puolentoista, kahden prosentin välillä. Heiskanen pitää kahta prosenttia todennäköisenä. Kolmen kuukauden euriborin kaikki ennakoivat olevan vähän päälle yksi prosenttia.

Japanin tilanne uhkaa
korkonousua enemmän

Jos kaikki ei menekään odotetusti ja esimerkiksi EU:n jättimäisen vakautuspaketin toteutus ei onnistukaan suunnitellusti, epävarmuus voi rahamarkkinoilla kasvaa selvästi. Koska pankit vasta toipuvat finanssikriisistä, ei ole mahdotonta, että riskilisät nousevat jopa korkeammiksi kuin finanssikriisissä.

Ekonomistit pitävät silti hyvin epätodennäköisenä, että euriborit päätyisivät syksyn 2008 lukemiin. Sampo Pankin Kuoppamäen mielestä pitäisi tapahtua ihmeitä, jotta korot pomppaisivat vaikkapa viiteen prosenttiin.

– Suurempi uhka Euroopalle on Japanin kaltainen tilanne, jossa talouskasvu näivettyy ja korot pysyvät alhaalla ilman, että sillä juuri olisi elvyttävää vaikutusta.