Olipa tämä outo lama
Lehtikuva/Kuvankäsittely Taloussanomat
Lama lisää yleensä kaikkien kurjuutta, mutta tämän laman aikana monella suomalaisella on mennyt paremmin kuin koskaan ennen. Palkat ovat nousseet, ostovoima kasvanut huippuunsa ja asuntojen arvokin kohonnut. Samalla kansan kahtiajako on syventynyt. Tekikö lama Suomestakin luokkayhteiskunnan?
16.5.2010 06:02
300
Taloudessa on paljon epävarmuutta, mutta useat kevään aikana julkaistut tiedot kertovat positiivisesta kehityksestä. Moni ekonomisti onkin sitä mieltä, että nousu on alkanut, joskin Kreikan kriisi varjostaa orastavaa kasvua vielä pahasti.
Jos oma työpaikkasi on säilynyt, mietit ehkä, että mikä lama tämä muka oli? On hyvin mahdollista, että taloutesi on tukevampi kuin ennen lamaa, sillä palkat ovat nousseet, verot laskeneet ja lainakorot painuneet alas.
Veronmaksajain Keskusliitto on laskenut, että viime vuonna palkansaajien ostovoima parani yli viisi prosenttia eli enemmän kuin minään muuna vuonna 2000-luvulla. Tänä vuonna keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoima kasvaa liiton mukaan noin prosentin.
Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas vertaa, että 90-luvulla nostettiin verotusta kautta linjan, mutta tässä lamassa verotusta on laskettu kautta linjan. Kangas huomauttaa, että työmarkkinoiden ulkopuolella olevien toimeentulo ei ole mukana Veronmaksajien laskelmassa.
– Työmarkkinoiden sisällä olevilla menee nyt tosiasiassa hurjan hyvin. Sen sijaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevien tilanne näyttää toisenlaiselta.
Kahtiajakautuminen
jyrkkenee
Sekä teollisuusmaiden talousjärjestö OECD että Eurostat ovat kiinnittäneet huomiota tuloerojen kiihtyneeseen kasvuun Suomessa. Tuloerot ovat kasvaneet jopa OECD-maiden ennätystahtia. Kankaan mielestä kahtiajakautuminen näyttää selkeästi jyrkkenevän.
– Ne, joilla on, hyötyvät, mutta niiltä, joilla ei ole, kupataan.
Tutkija Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta huomauttaa, että tuloerojen kasvu on tietoista politiikkaa. Vaikka lamaa ei vielä voida julistaa täysin voitetuksi, hänen mukaansa nykytilanne muistuttaa jossain määrin viime laman jälkeistä tilannetta. Silloin vakituisissa työsuhteissa olevien tilanne parani, mutta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien asema huononi.
90-luvun puolivälissä tuloeroja mittaava kerroin oli 20, nyt se on 28 prosenttia. Karjalaisen mukaan tuloerot ovat nyt yhtä suuret kuin 1970-luvulla.
Tuloerojen kasvu näkyy köyhyysrajan alapuolellakin.
– Keskimääräinen etäisyys köyhyysrajasta on kasvanut, Karjalainen lisää.
Sosiaaliturvaetuudet
tukevat köyhiä
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
On todennäköistä, että verotusta ei enää höllätä, vaan päinvastoin aletaan kiristää. Sosiaalivakuutusmaksuihin ja kunnallisveroihin on tulossa korotuksia. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen piti Yle Uutisten haastattelussa mahdollisena, että ensimmäisen kerran sitten viime laman tavallisen palkansaajan nettoansioiden ostovoima alenee ensi vuonna.
Vaikka verotuksen progressiolla voidaan haluttaessa tasata tuloeroja, verojen kiristäminen ei yksin paranna köyhimpien asemaa. THL:n Karjalainen huomauttaa, että verotuksella voidaan lisätä tai vähentää ostovoimaa, mutta pitkälti sosiaaliturvan varassa oleville kuten työttömille sosiaaliturvan taso on ratkaiseva.
Kelan Kankaan mukaan sekä perusturvan että tulonsiirtojen kehitys on jäänyt jälkeen eli hyvinvointivaltion tuloja tasaava vaikutus on vähentynyt.
– Jos vaikeuksissa olevien asemaa halutaan parantaa, sosiaaliturvaetuuksia pitäisi nostaa, sanoo Karjalainen.
Näiden lisäksi olennaista on työllisyyden kehitys. Mitä parempi työllisyysaste on, sitä useampi köyhäkin voi parantaa toimeentuloaan.
Suomi on
luokkayhteiskunta
Kangas ja Karjalainen pitävät Suomea luokkayhteiskuntana. Kankaan mukaan maamme on sitä vielä selvästi vähemmän kuin vaikkapa Englanti.
– Jos tuloerojen ja köyhyyden kasvu jatkuvat, sillä on totta kai vaikutuksia myös yhteiskunnan luokkaluonteeseen, hän lisää.
Yhteiskunnan avoimuus jarruttaa Kankaan mukaan luokkaistumista. Tasa-arvoa lisää, jos koko elämä ei määrity sen mukaan, millaisiin oloihin sattuu syntymään.
– Hyvä koulutus on tärkeä ja hyvin keskeinen asia koko yhteiskunnassa.
Toinen merkittävä tekijä ovat terveyspalvelut. Suomessa sosioekonomisella asemalla ja terveydellä on jo yhteys eli hyvin toimeentulevat ovat terveempiä kuin köyhät. Kangas pitääkin hyvin tärkeänä, että terveyspalveluita ei raunioiteta. Hänen mukaansa siitä, sen enempää kuin koulutuksestakaan, ei ole varaa tinkiä.
Lisää Aiheesta
