Näin tuloerot jakavat Suomen
66
Tämän taantuman jälkeen ei todennäköisesti nähdä edellisen laman jälkeistä tuloerojen kasvua, arvioi kansantaloustieteen professori Heikki A. Loikkanen Helsingin yliopistosta.
– Menneisiin pienten tuloerojen aikoihin ei ole paluuta, mutta hurjin menokaan ei näytä todennäköiseltä.
Tuloerot kaventuivat Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla, jonka jälkeen ne pysyivät samoina 1990-luvun laman alkuvuosinakin. Vauhdikkaaseen kasvuun ne lähtivät laman jälkeen.
Tilastokeskuksen mukaan pienituloisimman kymmenesosan reaaliset vuositulot kasvoivat kuusi prosenttia eli noin 450 euroa vuosina 1995–2003. Samaan aikaa ylimmän kymmenyksen tulot paisuivat 30 prosentilla eli 8 000 eurolla.
Loikkanen perustaa näkemyksensä aiempiin tutkimuksiin, tietoihin suomalaisten tulojen kehityksestä ja arvioihin talouden yleisestä kehityksestä. Tuloilla tarkoitetaan tässä yhteydessä verojen jälkeisiä käytettävissä olevia tuloja henkeä kohti laskettuina.
Useat asiantuntijat arvioivat Suomen talouden kasvavan tämänkertaisen taantuman jälkeen totuttua hitaammin. Tämä hillitsee tuloerojen kasvua, sillä hitaampi kasvu näkyy yritysten kannattavuudessa ja sitä kautta omistajien pääomatuloissa. Jos taas nykylamasta selvitään ilman laajamittaista pitkäaikaistyöttömyyden kasvua, tulonjakauman alapääkään ei putoa alaspäin ja tulohaitari pysyy kasassa.
– On vaikea nähdä, että edellytykset entisenlaisen eriarvoistumisen nousuun olisivat voimassa.
Loikkanen myöntää, ettei kehitystä voi vielä täysin ennakoida. Jos Suomen talous lähtisikin riuskaan kasvuun, tuloerojen kehitys saattaa poiketa edellä kuvatusta. Unohtaa ei sovi myöskään verotusta ja tulonsiirtoja, joilla tasataan eri tuloryhmien välisiä eroja.
Uudenmaan ero muuhun
maahan tasoittunee
Myös se, miten tuloerot kehittyvät eri alueiden välillä ja niiden sisällä, jää nähtäväksi.
Jos Suomi jaetaan neljään alueeseen pohjois-etelä-suunnassa, alueiden välisten tuloerojen havaitaan supistuneen 1960-luvulta aina 1980-luvun alkuun. Sen jälkeen erot ovat pysyneet samalla tasolla.
– Keskimääräiset erot alueiden välillä eivät näytä järkkyvän, vaikka porukkaa muuttaa maan sisällä alueelta toiselle.
Myös alueiden sisäiset tuloerot kehittyivät varsin yhdenmukaisesti aina 2000-luvun alkuun asti. Tuolloin tuloerot lähtivät erityisen voimakkaaseen kasvuun pääkaupunkiseudulla, jossa on paljon tulonsaajia, joiden palkat ja pääomatulot kasvoivat muita enemmän.
Aivan tuoreita tietoja tuloerojen kehityksestä pääkaupunkiseudulla ei ole saatavissa. Alueen erityisasemasta kielivät kuitenkin esimerkiksi palkkaerot.
Tilastokeskuksen mukaan parhaiten palkattu kymmenesosa Uudenmaan asukkaista ansaitsi vähintään 2,62 kertaa enemmän kuin vähiten ansaitseva kymmenys vuonna 2008. Pohjois-Karjalassa vastaava luku oli 2,01.
Tämä kehitys voi kuitenkin loppua. Loikkanen pitää todennäköisenä, että mikäli yleinen talouskasvu jatkuu tavallista hitaampana, sisäisen tulonjaon erot pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä tasoittuvat.
Koko kuvion taustalla jylläävät voimat eivät katoa mihinkään.
– Alttius muuttaa kaupunkeihin ja Etelä-Suomeen jatkuu edelleen, Loikkanen sanoo.
Loikkanen muistuttaa, ettei edes viime lama pysäyttänyt muuttoliikettä kaupunkeihin. Verrattuna maihin, joissa henkeä kohti laskettu bruttokansantuote on samansuuntainen, Suomi on sitä paitsi vähemmän kaupungistunut.
17
15
Kommentit (66)
Jo Sokrates sanoi aikoinaan,
että rikkain voisi ansaita neljä kertaa
köyhää vähemmän.
Sillä tavoin yhteiskunta pysyisi rauhallisena.
Eläkekatoksi sopisi 3.500 €/kk.
Suuurempia eläkkeitä ei pitäisi maksaa.
Ei täällä pysty tuottamaan palveluita joihin keskiluokalla olisi varaa. Varsinkaan kun palveluntuottajan ja keskiluokan rahoista menee jättisiivu valtiolle jotta voidaan elättää niitä joita ei tarvitsisi elättää jos siivu olisi vähän pienempi.
Mutta onneksi meillä on Suomi jossa kaikilla on yhtä paha olla. (c) SDP
Sinänsä mielenkiintoista, että opettajan palkalla (esimerkiksi ylempi korkeakoulututkinto ja yläasteen tai lukion lehtori) ei pääse keskimääräisiin kokonaisansioihin kuin parissa maakunnassa.
Suuurempia eläkkeitä ei pitäisi maksaa.
Rahanahneus vie helvettiin "
.
.
.
- Entä jos on säästänyt itselleen vaikka 10.000 euron eläkkeen ? Otetaanko pois ? "Laillistettu" varkaus, kuten niin monesti "oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden nimissä" ?
Ei täällä pysty tuottamaan palveluita joihin keskiluokalla olisi varaa. Varsinkaan kun palveluntuottajan ja keskiluokan rahoista menee jättisiivu valtiolle jotta voidaan elättää niitä joita ei tarvitsisi elättää jos siivu olisi vähän pienempi. "
.
.
.
Tästäkin on juurikin kysymys, ja liian korkeasta verotuksen yleistasosta.
- Jos verotusta leikattaisiin niin että KAIKILLE jäisi käteen enemmän nykypalkoista, niin silloin
-- Ihmisille jäisi käteen ja kulutettaviksi enemmän heidän omaa rahaansa, josta he saisivat itse päättää. Syntyisi siis ostovoimaa
-- Se synnyttäisi lisää uusia palveluja ja yrityksiä, koska niille olisi nyt enemmän ostovoimaisia asiakkaita. Raha kiertäisi ja verotulot lisääntyisivät.
-- Syntyisi työpaikkoja noihin palveluihin, koska ihmisiä tarvittaisiin töihin ja heille jäisi nyt pienemmästäkin palkasta enemmän käteen.
-- Ihmisten siirtyessä kortistosta töihin, valtion tukimaksut pienenisivät ja jopa verotulot kasvaisivat.
Tällä logiikalla ja samalla julkista sektoria tarpeettomimmasta päästä karsien, byrokratiaa pienentäen ja vähentäen päästäisiin jo hyvään alkuun, kohti vapaata kansantaloutta !
- Jos verotusta leikattaisiin niin että KAIKILLE jäisi käteen enemmän nykypalkoista, niin silloin
Paitsi että palveluiden tuottajat ja kauppakartelli keksisi nostaa hintoja jtoen et saisis sen enempää kaupasta vaikka sinulla olisi enemmän rahaa. Ahneiden taskuun menisivät.
- tarkastellaan sitä käteen jäävää nettoa, ja
- rajoitutaan ihmisen itse ansaitsemiin tuloihin.
Verotuksen vaikutus pitää siis poistaa, ja sosiaalitukien varassa roikottelevat eivät kuulu tällaiseen vertailuun.
Toimeentulon tukeminen on eri asia kuin elintason tavoittelu. Se ei ole sosiaalituen tarkoitus.
Tuella elävän ihmisen elintason vertaaminen työllään elatuksensa ja elintasonsa ansaitsevaan ei ole oikeudenmukaista - nimenmomaan sen veronmaksajan kannalta.
Vaikka tähänhän suomalaisessa keskustelussa tieysti koko ajan pyritään, tyyliin "köyhät köyhtyvät" jne, vaikka tosiasiallisesti heidän elintasonsa kuitenkin nousee.
Mutta jos ajattelee perusideaa eli sitä että yhteiskunnan hyvinvointi voi perustua VAIN työn tekemiselle, niin silloinhan hyvinvointi ei voi lisääntyä jos toimeentulotuen kaltainen sosiaaliturva on "indeksiin sidottu" kivireki, joka ei koskaan mahdollista TODELLISEN ELINTASON eli OSTOVOIMAN kasvua.
Tämähän on tilanne Suomessa, jossa kansalaisten todellinen ostovoima on lähellä etelä-Euroopan konkurssivaltioiden luokkaa.
Tätä asiaa valtiovalta yrittää peitellä BKT- ja vastaavilla vertailuilla, ja jättää kertomatta että BKT:hen lasketaan mukaan myös ylisuuren julkisen talouden raportoimat "puhdetyöt" - vaikka kyseessä on vain verorahojen kuluttaminen.
Aivan kuten Neuvostoliitossakin BKT oli todella "loistokas" ja sen kasvu "ilmiömäistä"..
Paitsi että palveluiden tuottajat ja kauppakartelli keksisi nostaa hintoja jtoen et saisis sen enempää kaupasta vaikka sinulla olisi enemmän rahaa. Ahneiden taskuun menisivät. "
- Sinä et nyt usko vapaan markkinamekanismin toimintaan koska olet tottunut sääntelytalouteen. Vapailla markkinoilla hinta asettuu kilpailun mukaan.
- Jos esimerkiksi partureita olisi riittävästi, niin etkö usko että tukanleikkuun hinta laskisi ?
(Eikä niin että täytyy VARATA AIKA hiustenleikkuulle kuten lääkäriin!)
- Silti tälläkin alalla tehdään kuitenkin paljon pimeää työtä siksi, että yrittämisen kokonaisverotus on kohtuuttoman kovaa nimenomaan näissä matalan hinnan/tuottavuuden töissä.
- Harmaan talouden suuri osuus onkin yksi lisäesimerkki liian korkean verotuksen haitoista. Suomessa tämän asian arvionti on tabu, mutta sen suuruus voi 10..15% kansantuotteesta. Se tekee aivan järjettömän monta miljardia euroja, joista saataisiin osa valtion kassaan sisään jos pelisäännöt olisivat reilummat ja verotuksen kokonaisrasitus alempi. Tämä ilmiö tunnetaan kansantaloudessa hyvin Lafferin käyrän nimellä.