Kirjaudu ▼
 

Keskiluokka maksaa velkakriisin jälkilaskun

Keskiluokka maksaa velkakriisin jälkilaskun
Vanhat hyvinvointivaltiot uppoavat nyt niin syvälle velkoihin, että ne tuskin selviävät veloistaan ilman inflaatiota, suoranaisia maksuhäiriöitä tai tuntuvaa vyönkiristystä. Kaikissa tapauksissa suurin osa velkakriisin jälkilaskusta lankeaa kansalle – ja erityisesti keskiluokalle. Vain keskiluokan verottamisesta on apua, sillä pieni- ja suurituloisia on liian vähän.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Velkoihin uppoavat vanhan maailman hyvinvointivaltiot syöksyvät kovaa vauhtia kohti todellista velkakriisiä, josta ne tuskin selviävät ilman vakavia talouden onnettomuuksia. Vielä velkojen maksu ei ole alkanut, vaan lasku on vasta tulossa.

Länsimaiden velkamäärät ja varsinkin julkisen talouden kattamattomat vastuut ovat jo kasvaneet ohi sen pisteen, josta selvitään talouskasvulla. Varsinkaan taantuman heikentämässä maailmassa. Näin väittävät tuoreet velkatutkimukset.

Velkataakan keventämiseen on tarjolla vain ikäviä vaihtoehtoja, joista tärkeimmät ovat inflaatio, velkojen laiminlyöminen sekä vyönkiristys eli veronkorotukset ja julkisten palveluiden karsiminen.

Kaikki velkojen keventämiseen tarjolla olevat vaihtoehdot ovat kansan suurelle enemmistölle ankeita. Julkiset menot ja velanhoitokulut uhkaavat ampaista kiihtyvään kasvuun samaan aikaan, kun työikäinen väestö alkaa kutistua kautta länsimaiden. 

Suomi ei ole läheskään velkaisimpia länsimaita, mutta velkavastuut kasvavat meilläkin huimaa vauhtia.

Finanssikriisistä
fiskaalikriisiin

Ankea kuva länsimaiden hurjasti kasvavasta velkataakasta ja ennen kaikkea velkataakan kevennyskeinoista perustuu maailman suurimpiin kuuluvan konsulttiyrityksen McKinseyn tutkimusyksikön laajaan velkatutkimukseen.

Tässä kuussa valmistunut tutkimus Debt and Deleveraging (suomeksi suunnilleen Velat ja velanmaksu) kartoittaa keskeisten länsimaiden ja suurimpien kehittyvien maiden yksityisten ja julkisten velkojen kokonaistaakkaa ja puntaroi mahdollisuuksia velkojen maksuun.

Raportista ilmenee, että velkaa on liian paljon maksettavaksi kivuttomin keinoin, kuten talouskasvun tuottamilla yksityisen ja julkisen talouden tulojen kasvulla. Aiempien vastaavien velkakriisien perusteella todennäköisempää on, että velkataakan keventäminen tapahtuu talouskasvua kivuliaammin keinoin.

Samaan viittaavat lukuisat viime kuukausina julkaistut analyysiyhtiöiden ja sijoituspankkien tutkimusraportit, jotka ovat povanneet finanssikriisin ja taantuman päätyvän vielä fiskaalikriisiin. Fiskaalikriisi tarkoittaa julkisen talouden kriisiä.

Vyönkiristys
tavallisin keino

McKinseyn tutkijat eivät ennusta, miten kunkin maan kansalaiset, yritykset tai julkinen talous maksavat nykyiset ja tulevina vuosina kertyvät velkansa. Sen sijaan he hakevat vihjeitä siitä, miten liian suuriksi kasvaneet velat on aiemmin maksettu.

Toisen maailmansodan jälkeisiltä vuosikymmeniltä tutkimuksessa on mukana 45 eri maassa yli äyräidensä paisunutta velkakuplaa, joita on erityyppisten talouskriisien jälkeen ollut pakko keventää. Mukana on esimerkiksi 1990-luvun alun lama-Suomi.

Ylivoimaisesti yleisin keino velkataakan keventämiseen on McKinseyn mukaan ollut vyönkiristys, eli kulutuksesta ja investoinneista tinkiminen velanmaksun ajaksi. Julkisen talouden velkojen maksussa vyönkiristys on merkinnyt julkisten palveluiden leikkauksia ja yleensä myös veronkorotuksia.

Muut tärkeimmät vaihtoehdot velkojen maksuun ovat tutkimuksen mukaan olleet inflaatio ja suoranaiset velkojen laiminlyönnit.

Viime vuosisadan alkupuolella esimerkiksi Saksassa ja joissakin muissa länsimaissa hallitsemattomaan kasvuun karannut valtionvelka johti lopulta niin sanottuun hyperinflaatioon, jossa rahan arvo tuhoutui käytännössä täysin.

Velkakuorman keventäminen
nyt tavallista vaikeampaa

Aiempien finanssi- ja velkakriisien perusteella McKinseyn tutkijat arvelevat, että edessä on tälläkin kerralla velkataakan kevennys ennen kuin talous toipuu tolpilleen. Tutkimuksen mukaan velanmaksuun on vastaavien koettelemusten aikaan yleensä kulunut useita vuosia.

Moni suursijoittajia palveleva ekonomisti on arvioinut länsimaiden velkaongelmien kestävän nyt jopa pidempään kuin aiempien kriisin yhteydessä. Näin ovat arvioineet esimerkiksi analyysiyhtiö Lombard Street Research ja ranskalaispankki Societe Generalen strateginen sijoitustutkimus.

Syy velanmaksun pitkittymiseen on yksinkertaisesti velkojen määrä – velkaa on useissa maissa kertynyt niin julkiseen kuin yksityiseenkin talouteen nyt epätavallisen runsaasti. Vastaavia velkamääriä on aiemmin koettu ainoastaan poikkeuksellisen kalliiden ja pitkien sotien jälkeen.

Toinen syy tämänkertaisen velkakriisin pitkittymiseen on se, että nyt samassa surkeassa jamassa on hyvin suuri osa maailman suurimpia maita. Vientivetoinen talouskasvu ei onnistu yhtä helposti kuin esimerkiksi 1990-luvun Suomessa, kun useimmat maat yrittävät samaan aikaan samaa temppua.

Suurin osa julkisista
vastuista kattamatta

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

McKinseyn tutkimuksen mukaan suurimmilla länsitalouksilla on taakkanaan julkista ja yksityistä velkaa moninkertaisesti yhden vuoden kansantuotetta runsaammin.

Maailman suurimmalla kansantaloudella, Yhdysvalloilla on erityyppistä velkaa yli 300 prosenttia yhden vuoden kansantuotetta enemmän. Britannialla on velkaa melkein viisi kertaa yhden vuoden kansantuotetta vastaava määrä.

Jo nostettujen velkojen määrä on kuitenkin pieni niihin kattamattomiin vastuisiin verrattuna, joita eri länsimailla on kirjoitettuna lakeihinsa. 

Valtioiden kattamattoman vastuut eivät ole mukana McKinseyn velkatutkimuksessa, mutta niistä kertoo omalla tavallaan vielä pahaenteisempi tutkimus, yhdysvaltalaisen Cato-tutkimusinstituutin tutkijan Jagadeesh Gokhalen viime vuonna laatima Measuring Unfunded Obligations of European Countries (suomeksi suunnilleen Euroopan maiden kattamattomien vastuiden arviointi).

Gokhalen tutkimuksen perusteella valtioiden näkyvät velat ovat useimmissa Euroopan maissa pelkkä jäävuoren huippu.

Suomen kattamattomat
vastuut erittäin suuret

EU-maiden keskimääräinen valtionvelka oli EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan vuonna 2008 hieman yli 60 prosenttia kunkin maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Siis paljon pienempi kuin McKinseyn tutkimuksen kokonaisvelkojen määrä.

Mutta valtioiden velka kutistuu pikkuriikkiseksi, kun sitä verrataan Gokhalen laskelmiin EU-valtioiden kattamattomista vastuista.

Gokhalen mukaan EU-maiden lakisääteisten velvoitteiden, kuten sosiaali- ja eläketurvan sekä terveydenhuollon kustannuksista kertyy vuoteen 2050 mennessä uutta maksettavaa yli neljän vuoden bkt:tä vastaava summa.

Kattamattomien vastuiden määrä vaihtelee suuresti maittain, mutta esimerkiksi Suomella on Gokhalen mukaan kattamattomia vastuita yli kymmenkertaisesti enemmän kuin valtiolla on näkyvää velkaa. Yli 500 prosenttia vuoden 2005 bkt:stä on Länsi-Euroopan korkeimpia lukuja.

Gokhalen mukaan julkinen talous on useimmissa EU-maissa niin kuin Yhdysvalloissa ja Japanissakin menossa kohti suuria vaikeuksia. Julkinen talous selviää hänen mukaansa velvoitteistaan ainoastaan tuntuvilla veronkorotuksilla tai julkisten menojen leikkauksin.

Lasku lankeaa
lopulta kansalle

Huolestuttavaa julkisen talouden näkymissä on erityisesti se, että niin McKinseyn velkatutkimuksen kuin esimerkiksi viime syksynä ilmestyneen Kenneth Rogoffin ja Carmen Reinhartin kirjan This Time is Different (suomeksi suunnilleen Nyt kaikki on toisin) mukaan velkakriisien jälkilaskut lankeavat yleensä kansan kärsittäviksi.

Jos velkakuormaa kevennetään vyötä kiristämällä, merkitsee se veronkorotuksia ja julkisten palveluiden karsimista. Pienituloisilla ei ole mistä ottaa ja todella suurituloisia on liian vähän, jotta heidän verojaan korottamalla päästäisiin pinteestä.

Siksi vain suuren keskituloisen enemmistön verottaminen voi tuoda todellista helpotusta julkisen talouden ongelmiin. Kansalaisten enemmistö kärsisi myös julkisten palveluiden karsimisesta.

Jos taas julkisia velkoja aletaan maksaa inflaatiolla, tekee tulojen ja säästöjen reaaliarvon mureneminen useimmista kansalaisista entistä köyhempiä. Asuntovelkaiset saisivat siipeensä siinä kuin muutkin, sillä korkojen nousu kasvattaisi lainanhoitomenoja jyrkästi.

Valtioiden maksuhäiriöistä voisi niistäkin koitua eniten haittaa niin sanotulle tavalliselle kansalle. Velkaisten valtioiden suurimpia rahoittajia ovat länsimaiden eläkerahastot, joille koituisi valtioiden maksuhäiriöistä ja niiden välillisistä seurauksista mittavia tappioita. Tämä veisi pohjaa pois eläkkeiltä ja niiden rahoitukselta.


[zoom]

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Lisää Aiheesta

Kommentit (222)


Anonyymi
Mutta ministeri Anni Sinnetännemäki, olemme kuulleet vahvoja huhuja että Vihreä Puolue aikoo tehdä ministerivaihdoksen; Viivi Pumpanen tulee kuulemma sinun tilalle? Kompetenssi on kuulemma sama (ei päivääkään oikeita töitä!)
Anonyymi: Uskollinen vihreä ää 27.1.2010 8:16

Anonyymi
Köyhät ja keskiluokka törmää uusliberalismin "jäävuoreen" ja uppoaa. Tämähän se ydin on tässä uusliberalismissa. Hyödyn saavat vain ne, jotka ovat luoneet ja ylläpitävät tätä uusliberalismin jäävuorta.


Pyramidihuijaus tämäkin.
Anonyymi: jotkut osaa 27.1.2010 8:18

Anonyymi
Onkohan ainut keino protestoida jättämällä verot maksamatta siellä missä vaan voi?


Niin ja sitten verottaja ottaa verot sieltä mistä vaan voi. Mediamaksu lienee vain alkusoittoa paluulle vanhanajan pakkoverotukseen, oli sitä rahaa eli ei..
Anonyymi: veronmaksaja 27.1.2010 8:18

Anonyymi
Muistakaa että eihän se kuplatalouteen pumpattu raha ole mihinkään maailmasta hövinnyt. Se on edelleenkin tällä planeetalla. Se on vain vaihtanut taskusta toiseen. Nyt se on keinottelijoiden ja pörssihuijareiden, joita myös liikemiehiksi kuulee kutsuttavan, taskuissa, tehden heistä ökyrikkaita.
Kolikon kääntöpuoli on taas se, että samalla kun raha tekee heistä ökyrikkaita, se pilaa heidän lastensa tulevaisuuden. Rikkaiden lasten elämä on tunnetusti elämysköyhää, mielikuvituksetonta ylenpalttisuudessaan, johtaa huumeongelmiin, riittämättömyyden tunteeseen, elämään jatkuvan pelon ja vartioinnin keskellä, lopulta tyhjältä tuntuvaan joutenoloon kaiken vaurauden keskellä.
Niinpä parin sukupolven päästä kaikki tuo kerätty vauraus palautuu takaisin kiertoon. Aivan kuin uutena hieno auto on lopulta enää kasa ruostetta. Ja taas sama kiertokulku alkaa alusta...


ESIM. Koneen Huhta! 2.5 miljoonaa ?uroa palkkioita.
Mikä pörssihuijari?
Lilius ja muut isojen yritysten johtajat ja ylisuuret palkkiot ja bonukset.
Oltaisiin kenties ajan tasalla jos luettaisiin muutakin HS. lehteä.
SINUN PALKKASI ON JOTAIN MUUTAMIA TUHANSIA ?UROJA. MIETI SITÄ LOPPUPÄIVÄN!
Anonyymi: IDEOLOGIANA FASISTIN 27.1.2010 8:19

Anonyymi
"Vain keskiluokan verottamisesta on apua, sillä pieni- ja suurituloisia on liian vähän."

Ei aivan näin, vaan paremminkin: "Vain keskiluokan verottamisesta on apua, sillä pienituloisilla ei ole rahaa ja suurituloisia on liian vähän." Tosin ns. keskiluokkaankin kuuluu monenlaisia viipeltäjiä. Ei 2000 euron tulot tee "keskiluokkaista" ainakaan täällä Stadissa.
Anonyymi: stadilainen 27.1.2010 8:22

Anonyymi
Joo no mut hei laitetaan kuitenkin kateusvero, katsos kun me köyhät ja laiskat haluttas vähän toisten kukkarolle jotta saadaan näitä tuloja vähän "tasattua" ja oikeudenmukaisuutta. Miksi muka kouluja ahkerasti käyneet ja ahkerasti töitä tekevät saisivat ansaita enemmän kuin siivooja? En ymmärrä, tämä on tätä tämän päivän sortoa! Tasa-arvoa ja kansalaispalkaa kiitos!!!


Tää on varmaan jonkun Kaivopuistossa perintöasunnossa asuvan ja perheyhtiöön 30v opiskelun jälkeen työllistetyn heitto.
Anonyymi: Nimetön 27.1.2010 8:27

Anonyymi
Ei aivan näin, vaan paremminkin: "Vain keskiluokan verottamisesta on apua, sillä pienituloisilla ei ole rahaa ja suurituloisia on liian vähän." Tosin ns. keskiluokkaankin kuuluu monenlaisia viipeltäjiä. Ei 2000 euron tulot tee "keskiluokkaista" ainakaan täällä Stadissa.


Maailman talous tulee uppoamaan niin pahsti, että rahat imuroidaan kerta kaikkiaan sieltä mistä ne saadaan. Jos jollakulla on tällä hetkellä esim. 25:n miljoonan euron omaisuus, voin vakuuttaa, että ne kaikki rahat uppoavat veroihin. Verojen maksamista taas tullaan valvomaan jonkinlaisen sotilaallisen koneiston avulla.

Joitain ihmisiä tulee varmaan vituttamaan, mutta suosittelisin pientä asennemuutosta. Niitä rahoja tullaan tarvitsemaan eikä niitä saada mistään muualta. Veroja maksavathan voivat mieltää itsensä jonkinlaisiksi yhteiskunnan pelastajiksi, jos ei muuta.
Anonyymi: Saahan siitäkin iloa 27.1.2010 8:29

Anonyymi
...jahas suuren puhalluksen toinen vaihe on alkamassa. Rikkaat hymistelee tyytyväisinä, kohta saa halpoja kämppiä kun perus duunarit ajetaan ahdinkoon. Ja sit taas nousu kaudella myydään hyvällä voitolla.

Eli inflaatio, asuntovelalliset joutuu hakeen lisä vakuuksia kun kämppien arvo tipahtaa, ja samaan aikaan korot nousee. = puhalluksen toinen vaihe. Rahat pois duunareilta, rikkaiden taskuun.

Sama tapahtui 90 lamassa. Ei ne päättäjät mistään opi perskeles.
Anonyymi: Kohta vaihtuu passi! 27.1.2010 8:32

Anonyymi
Nyt olisi se aika kun otettais kantaa verotuksesta.
Kun isotuloisilta otetaan 28% 190.000.000?- 600.000? joita on kuitenkin tuhansia. Nämä on sellaisessa kokoomuksen suojelussa ettei niitä voi verottaa enemmän. Toivon että emme olisi niin sinisilmäisiä hölmöjä ja annamme näiden suojelijoiden jatkaa hallitus tehtävissä. Pienimmistäkin puutteista saadaan vaikka lain muutoksen näin suuren vääryyden poitamiseen. Ministerit on suomen edustajina isojen hallituksessa ja hyväksyvät johtajien korotukset.??
Anonyymi: Matti Huttunen 27.1.2010 8:34

Anonyymi
IMF kertoi että Valtioiden pitää ostaa nyt tavaroita julkisilla varoilla.
En ymmärtänyt mitä se tarkoittaa.

Valtio ostaisi esimerkiksi 400 000 Nokian kännykkää ? Mitä se niillä tekisi ?

Jos tuo on yksi kahdesta tärkeimmästä toimenpiteesta jolla saataisiin talous kasvuun niin ollaan aika hakoteillä.
Niistä maista joilla menee hyvin ja jotka ovat nyt kuumenemassa liikaa pitäisi alkaa rajoittaa tuotantoa. Samalla töitä tulisi sinne missä sitä ei ole ja Valtioiden tukea tarvittaisiin tuollaiseen toimintaan.
Maailmassa on syytä pitää alueellinen tasapaino jopa tuotteiden tuottamisessa...ei vain sotilaallisissa asioissa.
Anonyymi: Helmikuu 27.1.2010 8:38
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä