Varaudu viisinkertaiseen lainakorkoon

Jos olet ostamassa asuntoa ja ottamassa sitä varten lainaa, älä mitoita maksukykyäsi äärirajoille, vaan varaudu korkojen nousuun.

Yleisesti asuntolainojen viitekorkona käytetty vuoden euribor on nyt 1,23 prosenttia, mutta jo loppuvuonna sen arvioidaan olevan 0,5–1 prosenttiyksikköä korkeampi.

– Odotan, että vuoden euribor on loppuvuonna karkeasti kaksi prosenttia, sanoo Sampo Pankin ekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Vuoden 2011 lopussa niin Kuoppamäki kuin Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinenkin arvioivat 12 kuukauden euriborin olevan kolmisen prosenttia. Nykyisin useimmat pankit ottavat vajaan prosenttiyksikön marginaalin. Jos korot noudattavat arvioita, parin vuoden päästä kokonaiskorko on nelisen prosenttia.

Jos talous lähteekin ennakoitua kiivaampaan nousuun, korot kohoavat oletettua enemmän.

– Koroilla ei ole kattoa, muistuttaa Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen.

Varaudu satojen
eurojen lisämenoon

Puolitoista vuotta sitten vuoden euribor oli 5,5 prosenttia.

– 5–6 prosenttia on vielä suhteellisen normaali korkotaso, johon kannattaa varautua. Hetkellisesti voi tulla tätä korkeampiakin piikkejä, Numminen lisää.

Kun asuntolainan marginaali otetaan mukaan, pankinjohtaja Mikko Hyttinen OP-keskuksesta suosittelee varautumaan  6–7 prosentin kokonaiskorkoihin.

Jutun lopussa olevasta taulukosta ilmenee, minkä suuruinen asuntolainan kuukausierä on, jos korko on 2, 4 tai 6 prosenttia. Siinä on oletettu, että korko olisi tuon suuruinen heti lainan alussa eli pääomaa ei ole ehditty vielä lyhentää. Myöskään asuntolainan korkojen 28 prosentin verovähennyshyöty ei ole mukana luvuissa.

Esimerkiksi 100 000 euron annuiteettilainan 20 vuodeksi ottava maksaa nyt noin 500 euroa kuukaudessa lyhennyksiä ja korkoja. Jos korko olisi 6 prosenttia, lainaerä olisi 200 euroa suurempi.

200 000 euron lainaajalle tällainen korko tarkoittaisi 1 400 euron lainanhoitokuluja kuukaudessa. Sampo Pankin Kuoppamäki huomauttaa, että tuolloinkin pitää jäädä rahaa myös muuhun kulutukseen.

OP-keskuksen Hyttinen kertoo, että heidän asiakkaansa ovat viime aikoina ottaneet lyhyempiä ja pienempiä lainoja kuin vuosi, pari sitten. Nordean Anu Numminen korostaa, että laina-aikaankin kannattaakin jättää pelivaraa.

– Jos tulee ongelmia, maksuohjelmaa voidaan helpottaa, mutta jos laina-aika on jo valmiiksi maksimi 25 tai 30 vuotta, sitä ei oikein ole varaa pidentää, hän sanoo.

Lyhennystapa vaikuttaa
olennaisesti kuukausierään

Lainaajan kannattaa kiinnittää huomiota myös lyhennystapaan. Annuiteettilainassa korkojen nousu kasvattaa kuukausierää.

Kiinteässä tasaerälainassa kuukausikustannus on aina sama, mutta korkojen muutos joko lyhentää tai pidentää laina-aikaa.

Tasalyhenteinen maksutapa on aluksi raskain, mutta velkapääoma kutistuu nopeimmin. Siinä korkojen nousu näkyy kuukausierässä.

Jutun lopussa olevassa taulukossa on tapailtu ekonomistien todennäköisenä pitämää korkokehitystä. Taulukosta selviää, miten oletettu koron muutos vaikuttaa eri maksutavoissa kuukausierään ja miten lainan pääoma pienenee.

Kun 100 000 euron 15 vuoden pituisessa lainassa eri maksutapojen kuukausierien ero on nyt 83 euroa, parin vuoden päästä se voi olla 191 euroa. Lyhennystapojen ero näkyy myös velkapääoman hupenemisessa. Tasalyhenteisen lainan valinneella on velkaa jäljellä 4 000 euroa vähemmän kuin kiinteän tasaerän ottaneella. Lisäksi jälkimmäisen laina-aika on pidempi kuin lainaa nostettaessa.

 .