Näin paljon euriborit nousevat ensi vuonna
77
Euribor-korot ovat nyt mitä ilmeisimmin ohittaneet pohjan ja alkavat ensi vuoden puolella hiljakseen nousta. Ekonomistien mukaan markkinakorot alkavat ennakoida Euroopan keskuspankin ohjauskoron nostoa etuajassa.
Sampo Pankin pääekonomistin Lauri Uotilan mukaan vuoden päästä korot ovat noin prosenttiyksikön korkeammat kuin nyt. Tänään kuukauden euribor oli 0,481 prosenttia, kolmen kuukauden 0,718 prosenttia ja 12 kuukauden euribor 1,239 prosenttia.
– Lyhimmissä nousu on ehkä suurempikin, pisimmät olisivat kahden pinnassa vuoden päästä, Uotila sanoo.
Nordean ekonomisti Reijo Heiskanen ennustaa, että vuoden euribor olisi vuoden päästä 2–2,5 prosenttia. Keväällä 12 kuukauden euribor olisi 1,5 prosentin tuntumassa. Ensi kesänä kolmen kuukauden euribor olisi hieman yli ohjauskoron, kun se on nyt alle.
Uotila arvioi, että EKP nostaisi ohjauskorkoa ensimmäisen kerran ehkä jo loppukesällä. Heiskanen uskoo nostoon vasta vuoden viimeisellä neljänneksellä.
EKP:n linjaukset luovat
pohjaa koronnostolle
EKP piti eilen ohjauskorkonsa odotetusti ennallaan yhdessä prosentissa. EKP aloitti sen sijaan rahapolitiikan lievän kiristämisen kertomalla, että se tarjoaa joulukuun puolivälin rahoitushuutokaupassaan pankeille 12 kuukauden pituista rahaa ohjauskorkoon sidotulla vaihtuvalla korolla.
– Se hieman yllätti, että joulukuun operaatioon tulee vaihtuva korko, Heiskanen sanoi.
EKP halusi korostaa, ettei tämä toimi ollut merkki ohjauskoron nostopäätöksestä. Heiskasen mukaan tällä kuitenkin luodaan pohjaa sille, että kiristäminen on ensi vuoden loppupuolella helpompaa.
– Se petaa maaperää politiikan suunnan muuttamiselle, vaikkei sillä tässä vaiheessa olisi erityisempää merkitystä.
Heiskasen mukaan eiliset linjaukset eivät muuttaneet sitä kuvaa, että vähitellen luovutaan poikkeustoimista ja ensi vuoden loppupuolella päästään harkitsemaan koronnostoa.
Lauri Uotilan mukaan EKP:n päätökset eivät muuttaneet korko-odotuksia.
Yllättävä talouskasvu
voisi nostaa rajummin korkoja
Jotta euribor-korot lähtisivät odotettua nopeampaan tai rajumpaan nousuun pitäisi talouden kehittyä selvästi odotettua paremmin.
– Jos toiveikkuus lisääntyy ja raaka-aineiden hinnat lähtevät reippaampaan nousuun, korot voivat nousta jonkin verran korkeammiksikin, Uotila sanoo.
Heiskasen mukaan talouskasvun vankistuminen ja työmarkkinoiden parantuminen voisivat muuttaa markkinoiden odotuksia koronnostosta, jolloin vuoden euribor voisi nousta odotettua jyrkemmin jossain vaiheessa.
Ekonomistien mukaan päinvastainenkin kehitys on mahdollinen. Näin kävisi, jos talouskehitykseen tulisi takaiskuja eikä EKP nostaisi ohjauskorkoa edes syksyllä.
– Todennäköisemmältä kuitenkin tuntuu se, että EKP jonkin verran joka tapauksessa nostaa, Uotila sanoo.
Heiskanen huomauttaa, että talouden odotettua huonompi kehitys tarkoittaisi korkojen pysymistä matalina.
– Mistään koronlaskusta ei puhuttaisi.
17
25
Kommentit (77)
Nyt EKP on rakentamassa uutta kuplaa pitämällä korot liian alhaisena.
Sääliksi käy nyt kaikkia niitä, jotka menivät ottamaan isoja asuntolainoja. Ensi keväästä lähtien heille alkaa todellinen tuskien taival!
Siltä tosiaan vaikuttaa, etenkin kun muistamme että samaan aikaan maan talous on kautta linjan heikkenemään päin, ei suinkaan vahvistumassa. Tämän johdosta työttömyys kasvaa, ja monissa perheissä tulotaso romahtaa.
Lomautuksesta tai työttömyydestä aiheutuva maksukyvyn raju heikkeneminen on jo yksinäänkin vakava juttu. Kun siihen vielä yhdistetään samanaikainen korkotason nousu, aletaan puhua jo katastrofista!
Pöh, mokomaa ikivuokraveijarin väsynyttä valitusta ja jänkkäystä.
Asuntolainaa myönnettäessä lainanhoitokyky on luonnolisesti arvioitu tulevaisuuden kohonneen korkotason mukaan. Nousevat korot eivät taatusti tule yllätyksenä asuntovelkaisille.
Näin on. Juna meni jo, mutta ei suinkaan se asuntojuna, josta joku hölmö varoitteli moneen kertaan tämänkin syksyn aikana.
Pöh, mokomaa ikivuokraveijarin väsynyttä valitusta ja jänkkäystä. Asuntolainaa myönnettäessä lainanhoitokyky on luonnolisesti arvioitu tulevaisuuden kohonneen korkotason mukaan. Nousevat korot eivät taatusti tule yllätyksenä asuntovelkaisille.
Väärin. Korkojen nousemista ei ole erityisemmin huomioitu. Pankkien keskeisin myyntivalttihan on viime aikoina ollut juuri mataliin korkoihin vetoaminen. Niinpä pankin intressien mukaista on ollut pysytellä mahdollisimman hiljaa siitä mahdollisuudesta, että korot saattavat pian lähteä nousuun. Sellaisen asian myöntäminenhän olisi helposti säikäyttänyt asiakkaan toisiin ajatuksiin ja laina olisi jäänyt ottamatta.
Sääliksi käy nyt kaikkia niitä, jotka menivät ottamaan isoja asuntolainoja. Ensi keväästä lähtien heille alkaa todellinen tuskien taival!
Nouseminen 2-3 prosenttiin tuskin kovin monen talouteen kovinkaan paljon, sillä useimmat ovat varautuneet 5-6 prosentin korkoon. 5-6 prosentin korkojahan pankit käyttävät stressitesteissäänkin. Jos lainan ottaja ei sillä korolla pysty maksamaan lainaansa, ei pankki yleensä edes anna lainaa.
Ja monien lainakulut eivät tuollaisella nousulla vielä kohoa euroakaan. Tasaerälainassahan (mikä useimmilla on) ainoastaan lainan maksuaika muuttuu korkojen noustessa, ellei korot sitten ihan pilviin kohoa. Esimerkiksi omassa lainassani lainaerä muuttuu vasta koron noustessa yli 7 prosentin (sillä ehdolla, että se muuttuu juuri nyt). Eikä lainani ole mitenkään poikkeuksellinen, laina-aikaakin on 15 vuotta vielä.
Halpaa on vielä ensi vuonnakin noilla koroilla omistusasuminen ja lainat lyhenee mukavaa kyytiä.
Mutta miten paljon lyheneekään vuokra?