Kenelle bonukset kuuluvat

Kiista työmatkoilla ansaituista lentobonuspisteistä sai äskettäin Helsingin hallinto-oikeudelta verottajaa tukevan tulkinnan. Jos duunari käyttää työnantajan maksamien matkojen bonukset omiin reissuihinsa, ne tulkitaan verotettavaksi eduksi ja mätkyjä seuraa.

Tämä jupakka etenee vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta jo nyt suurimmat pörssiyhtiöt ovat muuttaneet Elinkeinoelämän keskusliiton neuvomalla tavalla matkustusohjesääntöjään. Lentobonukset on vastedes käytettävä työmatkoihin, piste.

Silti vastaavia ongelma-etuisuuksia on vielä jäljellä. Seuraavaksi firmat saavat pohtia muiden työmatka-, edustuslounas- ja ostoskylkiäisten verotuskohtelua.

– Jos tälle tielle lähdetään, edessä on loppumaton suo ja paljon näpertelyä, huokaa EK:n johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. 

Etukuponkeja, aterialeimoja,
ilmaisia hyvittelyitä

Työntekijöille kertyy firman maksamilta työmatkoilta, edustuslounailta, jopa kahvilapalavereista vaikka mitä rahaksi luettavia etuja. Osa näistä tulee pyytämättä, osaa täytyy osata itse kinuta.

Halvimmasta päästä ovat muun muassa autonpesukupongit, joista viiden pesun jälkeen saa kuudennen ilmaiseksi. Jos peruspesu maksaa 15–20 euroa, joka päivä työajokkiaan pesettävä myyntiedustaja saa näitä vuodessa melkoisen määrän vaikka kakkosautonsa puhdistamiseen. 

Ravintoloiden ja kahviloiden kanta-asiakaskorteilla pystyy keräämään leimoja ilmaisten aterioiden saamiseksi.

Ahkerasti asiakastapaamisia ja -lounaita järjestelevä saa helposti vuosittain satojen eurojen arvosta palkintoaterioita – jos nyt pinna kestää alituista ramppaamista saman ketjun ruokaloissa.

Ilmeisesti yllättävän monella kestää. Ketjuravintoloista kuulee usein tarinoita bisnesasiakkaista, jotka viikonloppuisin makselevat pesueidensa nauravia nakkilautasellisia näillä leimakuponkinipuilla.

Rahallisesti arvokkaimpia ovat kanta-asiakkaitaan palkitsevien hotellien ja lomakeskusten majoitustarjoukset: ilmaiset viikonloppuyöt vaikkapa kymmenen normaalihintaisen arkiyöpymisen jälkeen.

Verottajan mielestä asiassa ei ole mitään epäselvää. 

– Kyse on aivan samasta kuin lentobonuksissakin. Jos käytät henkilökohtaisesti etuja joita olet saanut työnantajan rahalla, ne ovat verotettavia, verohallituksen ylitarkastaja Merja Hartikka-Simula sanoo.

EK:n Tero Honkavaara sanoo olevansa "ahtaasti veroteorian perusteella ajatellen" samaa mieltä.

– Silti valtaosa näistä on silti kokonaisarvoltaan aika vähäpätöisiä etuja, eivätkä ne suoranaisesti lisää työnantajan kustannuksia. Niiden valvominen ei kuulu mielestämme työnantajalle, vaan kyse on enemmän käyttäjän etiikasta ja moraalista, hän sanoo.

Bonuskortilla isoja
käteisostoksia firmalle

Eri kaupparyhmien bonuskorteillakin osataan keinotella firman piikkiin.

– Kyllähän me kuulemme tapauksista, joissa johtajalle palaveripullia ostamaan lähetetty sihteeri käyttää samalla kaupparyhmän bonuskorttia, ja saa siitä sentin pari etua itselleen. Emme me nyt tällaisista kuitenkaan heti lähde ratsiaa tekemään, Merja Hartikka-Simula sanoo.

Todellisista, verottajaakin kiinnostavista välistävedoista puhutaan vasta silloin, jos työntekijä ostaa säännöllisesti työnantajalle isoja tavaraeriä tai palveluita omaa bonus- tai plussakorttiaan käyttäen.

Tero Honkavaaara muistuttaa, että selvintä on aina tehdä työnantajan ostoja yrityksen maksu- ja luottokorteilla. Niillä maksaessa ei henkilökohtaisia bonuksia pysty kerryttämään.

Yritysten tarpeisiin käteisostoja tekevillä kiusaus oman bonustilin kartuttamiseen on suurin.

Ostotarjouksissa saattaa olla usein myös olla kaupanpäällis- tai kylkiäisesineitä, joilla voi olla yllättävän suuri todennäköisyys jäädä ostoja tehneen työntekijän haltuun.

Ovatko testi- ja
esittelykappaleet lahjuksia?

Pian alkavana joulusesonkina yritysten asiakkuusvastaavat saavat ja antavat lamasta huolimatta läjäpäin koviakin paketteja.

Yrityksillä on joululahjojensa arvoista yleensä varsin tarkat, ennalta määritellyt ja verottajankin kelpuuttamat rajat.

Paljon suurempia ja rahallisesti merkittävämpiä tavaranvaihtoja tehdään hissukseen pitkin vuotta.

It-alalla tiedetään, miten yritysten laitehankinnoista vastaaville lähetetään säännöllisesti "testikäyttöön" viihde- ja käyttöelektroniikkaa. 

Mikäli ne palauttaa joskus, kyse on lainasta. Muutenhan ilmaiskännykkää, kämmentietokonetta tai jännää oheislaitetta voisi reilusti nimittää lahjukseksi tai ainakin etuisuudeksi.

EK ei näe tässä ongelmaa. Lahja ei ole lahja, niin kauan kuin omistusoikeus tavaraan säilyy sen lähettäjällä.

– Olisi hyvin vaikea laskea, millaista verotettavaa käyttöetua  jostain ammattiin liittyvien laitteiden koekäytöstä voisi koitua, Tero Honkavaara sanoo.

Verottaja ei ole viitsinyt tehdä näistä numeroa, koska pitkäaikaisen lainauksen tai omistamisen raja on mahdoton todistaa.

Rikollinen etujen jako
on eri asia

Verohallinto ei aio erikseen ryhtyä penkomaan henkilöstöetujen viidakkoa, vaan luottaa siihen että firmat itse hoitavat toimintatapansa kuntoon.

– Silloin jos yrityksen toimia joudutaan joistain muista syistä tarkastamaan perusteellisesti, näitäkin käytäntöjä vilkaistaan, Merja Hartikka-Simula sanoo.

Härskeimpiä "omatoimisten henkilöstöetujen" jakoja paljastuukin nykyisin lähinnä konkurssirikosten selvittelyiden yhteydessä.

– Aukotonta valvontaa ei ikinä pystytä yrityksissäkään tekemään, etujen väärinkäyttäjille jää aina porsaanreikiä, Tero Honkavaara arvelee.
.
.
:
: 

Yritysten lento- ja etubonuspolitiikka
Näin työntekijöitä on evästetty
Yritys	Bonusohjeet
Kesko	Lentobonukset on käytettävä konsernin matkakustannusten alentamiseen.
StoraEnso	Lento- ja hotellibonukset käytettävä työmatkoilla. Tavarantoimittajia ei saa valita kanta-asiakas- tai etuohjelmien perusteella.
Fortum	Lentobonuksia saa käyttää työmatkojen maksamiseen tai matkustusluokan korottamiseen. Kaikkien töissä tienattujen kanta-asiakaspisteiden ottaminen omaan käyttöön on kiellettyä.
UPM	Yhtiö ei valvo bonusten kertymiä. Työntekijän on silti kerrottava, mikäli hän käyttää työmatkoilta ansaittuja bonuksiaan yksityisesti.