Suomalaisia uhkaa 1,4 miljardin euron korkoriski
162
Suomalaisilla on nyt niskassaan raskaampi lasti asuntolainoja kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä runsaat 70 miljardia euroa. Kun asuntolainojen päälle lasketaan kaikki muutkin lainat, paisuu kotitalouksien velkakuorma 95 miljardiin euroon.
Näin paljon suomalaisilla ei ole ollut velkaa koskaan aikaisemmin, mitattiinpa velkavastuita suhteessa kansantalouteen tai yksinkertaisesti euroina. Kotitalouksien velka on nyt noin puolet Suomen vuotuisesta bruttokansantuotteesta, selvästi enemmän kuin esimerkiksi 1980-luvun lopun velkajuhlissa.
Velka on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana hirmuista vauhtia, monin verroin nopeammin kuin kansantalous tai kotitalouksien tulot. Kymmenen vuotta sitten asuntolainoja oli yhteensä noin 20 miljardia euroa, nyt yli kolminkertainen määrä.
Samaa tahtia on kasvanut myös ennätysvelkoihin kätkeytyvä korkoriski. Nyt asuntolainoissa muhii monin verroin suurempi korkoriski kuin 1980-luvun lopun kuplavuosina, vaikka tuolloin lainakorot olivat paljon nykyistä korkeammat.
Kärjistäen voinee sanoa, että matalat korot houkuttelivat suomalaiset velkaloukkuun.
Korko laski mutta
korkoriski paisui
Kaikkien asuntolainojen keskikorko oli 1990-luvun alun lamavuosina yli kymmenen prosenttia, korkeimmillaan vuonna 1992 jopa yli 12 prosenttia. Nyt koko asuntolainapotin keskikorko on alle kolme prosenttia, ja uusi laina irtoaa huokeimmillaan jo alle kahden prosentin kokonaiskorolla.
Uusien asuntolainojen keskimääräinen laina-aika oli parikymmentä vuotta sitten noin kymmenen vuotta, nyt noin 20 vuotta. Pisimmillään uudet lainatyypit ovat voineet viime vuosina venyä jopa useiden vuosikymmenten mittaisiksi.
Korkea korko ja pikainen maksuaikataulu pakottivat asuntolaina-asiakkaat tyytymään vielä 1980-luvun lopussa ja viime vuosikymmenen alussa paljon pienempiin lainoihin kuin nyt.
Maltilliset lainapääomat rajoittivat myös asuntolainoihin liittyvää korkoriskiä. Samaa teki tavallaan se, että korot olivat jo valmiiksi korkealla. Näin korkojen kohoaminen esimerkiksi kaksi prosenttiyksikköä vielä korkeammaksi ei olisi kasvattanut korkokuluja läheskään yhtä paljon kuin vastaava muutos nyt tekisi.
Nyt tilanne on tyystin toinen, lainamäärät ja lainoissa muhiva korkoriski ovat suurempia kuin koskaan.
Korkoriski selviää
rasituskokeella
Suomalaisten asuntolainoissa piilevä korkoriski selviää yksinkertaisella "stressitestillä" eli rasituskokeella laskemalla, kuinka paljon lainakannan keskikoron kohoaminen esimerkiksi kahdella prosenttiyksiköllä kasvattaisi koko asuntolainakannan vuotuisia korkokuluja.
Nykyisellä runsaan 70 miljardin euron lainamäärällä korkojen kohoaminen kahdella prosenttiyksiköllä tarkoittaisi korkomenojen paisumista 1,4 miljardia euroa nykyistä suuremmiksi.
Näin laskettu koko asuntolainakannan korkoriski oli vielä kymmenen vuotta sitten miljardia pienempi, vaikka tuolloin korkotaso oli huimasti nykyistä korkeampi. Ero selittyy pelkästään lainamäärien kasvulla.
Kahden prosenttiyksikön "stressitesti" ennemmin kaunistelee kuin paisuttelee suomalaisten korkoriskiä.
Viimeksi asuntolainojen keskikorko kohosi juuri tuon verran kahdessa vuodessa vuosina 2006–2008, eli tämän kokoinen korkojen nousu oli pari vuotta sitten tosiasia, ei suinkaan minkäänlainen kriisinäkymä.
Astetta rajumpi "stressitesti" kertoo, että asuntolainojen keskikoron kohoaminen neljällä prosenttiyksiköllä noin seitsemään prosenttiin kasvattaisi suomalaisten asuntolainojen korkomenot 2,9 miljardia euroa nykyistä suuremmiksi.
Lyhyet viitekorot
kasvattavat korkoriskiä
Asuntolainojen korkoherkkyyttä – ja siis samalla suurta korkoriskiä – korostaa lainakannan keskikoron äkkijyrkkä pudotus viimeksi kuluneen vuoden aikana. Keskikorko on pudonnut viime syksyn 5,5 prosentista alle kolmeen prosenttiin, eli vuodessa enemmän kuin 2,5 prosenttiyksikköä.
Korkojen laskussa asuntolainojen korkoherkkyys on ollut laina-asiakkaille valtaisa onnenkantamoinen, mutta korkojen noustessa lainojen korkomenot voivat nousta aivan yhtä herkästi. Lainakannan korkoherkkyys johtuu erittäin lyhyiden markkinakorkojen suosiosta lainojen viitekorkoina.
Suuri osa suomalaisten asuntolainoista on niin sanottuja tasaerälainoja, joiden korkoja ja lyhennyksiä maksetaan ennalta sovitulla summalla kuukausittain. Viitekoron kohoaminen pidentää laina-aikaa ja koron lasku lyhentää sitä.
Tasaerälaina tarjoaa suojaa kuukausimenojen kasvua vastaan, mutta ei rajoita koko laina-ajalta kertyvien korkomenojen nousua.
Päin vastoin, tasaerälainassa viitekoron kohoamisesta koituva laina-ajan piteneminen merkitsee käytännössä lisäkoron pääomittamista – ja tavallaan korkomenojen kasvamista myös koron korolla.
17
Kommentit (162)
Hetken kuluttua elvytys lakkaa ja korot palaavat yli 5%:n tasolle. Mielestäni tuo uutisen "parin prosentin" spekulaatio on erittäin optimistinen. Täytyy huomioida myös marginaalien nousu. Reaalisesti puhutaan vähintään 7%:n koroista vuonna 2012.
Nyt ihmisten pitäisi maksaa lainaa pois, ei ottaa lisää. Raha on vain näennäisesti halpaa. Maksupäivä on lähellä...
Olet suurella todennäköisyydellä saapumassa yhteen elämäsi taloudellisesti tärkeimmistä risteyskohdista. Lopputulos riippuu paitsi omasta valinnastasi, myös vallitsevista olosuhteista.
Saavut siis vilkasliikenteisen tien risteykseen. Koko talousalueella sataa räntää, näkyvyys on olematon, tien pinta liukas. Liikennevalo on keltainen, et tiedä onko se muuttumassa punaiseksi vai vihreäksi. Siitä voisi vielä livahtaa, kotiin saattaisi päästä useita minuutteja nopeammin.
Olkapäälläsi istuva sarvipäinen ja pukinsorkkainen kiinteistövälittäjän etiäinen huutaa oikean aivopuoliskosi puoleiseen korvaan: "Paina kaasua!" Asuntonsa jo ostaneet tuttavasi huudattavat jonossa äänimerkkiä takanasi.
Vasemmalla olkapäälläsi istuu keskustelupalstojen valkokaapuinen, omatekoisia harppujaan näppäilevä rommarikuoro huutamassa yhteen ääneen: "Paina jarrua!"
Yksiönsä/kaksionsa juuri sijoittajille myynyt asunnonvaihtaja ajaa ohitsesi railakkaassa sivuluisussa, puolelta toiselle heiluvat takavalot katoavat räntäsateeseen. Et tiedä miten hänelle lopulta kävi.
Ohitsesi liukastelee polkupyörällään myös varakkaiden vanhempiensa takaamalla lainalla 25 m2 yksiön ostanut opiskelija, joka selvinnee mustelmilla, kävi miten kävi, kunhan pysyttelee pyörätiellä jarruvikaisten tukkirekkojen ulottumattomissa.
Vuokralla asuva naapurisi meni tänään raitiovaunulla töihin, vaikka kertalipun hinta kiristyttää hampaita.
Päätös on kuitenkin omasi. Siihen saattaa vaikuttaa myös onko autossasi pitävät talvirenkaat (puskurisäästöjä), etenemiskykyä parantava neliveto (hyväpalkkainen työ) ja/tai turvatyynyt (lainaturva). Istuvatko lapsesi takapenkillä? Vänkärin paikalla istuva puolisosi ainakin puhuu innostuneena juuri näkemänne asunnon keittiön kaakeleista / työpajaksi soveltuvasta varastotilasta…
TURVALLISTA MATKAA!
Eli korkoriski on jo realisointunut negatiivsesti. Ihmiset ovat pystyneet lyhentämään velkojaan suunniteltua nopeammin.
Nyt on odottajan markkinat.
Nyt on odottajan markkinat.
Voi tätä korppikotkaa kun se on jaksanut istua sähkötolpan nokassa odottamassa, että lapsiperhe nääntyisi velkataakkansa alle. No, kyllähän ekosysteemistä tällaisellekin otukselle tilausta on.